***Heinäkuisten torstai huomen***
Heissan kaikille,
Täällä sitä taas ollaan. Vuosi sitten kirjoittelin tiiviisti, mutta esikoisen syntymän jälkeen en ole paljon palstalle ehtinyt. Nyt olen jälleen mukana ja la on sitten heinäkuun 25. Olen tiennyt jo rv 4 lähtien että odotan, mutta vasta nyt alkaa tuntua siltä että pian on taas sylissä ihana pikkuinen kapalo :).
Minun aamuni ei kovin hienosti ala, olen kipeänä ja eilen kävin lääkärissä. Lääkäri (joka on itsekin raskaana ja saa heinäkuussa hänkin) totesi että mitään lääkettä tähän rasittavaan yskään ei ole saatavilla. Pitää vain yskiä yskä pois :(. Nyt sitten yskin ja yskin ja valvon ja yskin, mutta kyllä tämä tästä. Ja onhan tämä pieni kärsimys sen rinnalla mitä ihanaa pientä tuhisevaa on tulossa.
Nyt huomaan miten viikot menevät nopeasti kun on jo yksi lapsi talossa. Ensimmäistä odottaessa oli aikaa miettiä jokaista päivää ja laskin viikkoja. Nyt huomaan että aika menee kuin siivillä. Tämä on aivan ihanaa. Nyt uskaltaa nauttia tästä kaikesta paljon enemmän mitä ensimmäistä odottaessa.
On ihana katsoa kun lapsi nukkuu, mutta toistaalta olen kateellinen kun mies kuorsaa ja tyttö tuhisee tyytyväisenä omassa sängyssään ja itse en saa nukuttua. Silti uskon että huominen on jo parempi.
Kaikesta huolimatta, hyvää ja iloista huomenta kaikille.
Willi02 ja masuasukki rv 11+2
Kommentit (21)
Huomenta, olen lukenut jostain, että raskausaikana näkee mitä omituisempia unia ja niinhän niistä on täällä heinisten palstoillakin kirjoiteltu. Itse näin viime yönä pahaa unta, en omituista unta, joten haluan vain vuodattaa tarinani tänne ja helpottaa tällä tavalla pahaa oloani. Uni oli hyvin yksinkertainen: sain keskenmenon. Järkyttävää. Unessa toivoin, että:" Kunpa tämä olisi unta..." Luojan kiitos heräsin sängystäni, mutta miehelleni soitin välittömästi. Ahdistaa tuollaiset unet! Se oli jo toinen uni, jonka näin aiheesta. Kertoisiko se sitten omista peloista?
Voi kirjoitelkaa te muut pirteämmistä aiheista tänne. Pahoittelen, että tämän pinon kolmas viesti nyt on näin synkkä. Minulla ja pienokaisella on kuitenkin toistaiseksi kaikki hyvin, unia lukuunottamatta.
Hieman huolestuen, pazzepartout rv 11+6
Willi02: tervetuloa palstailemaan! Meillä muuten sama la :)
Te joilla on jo lapsia, niin oletteko jo kertoneet tulevasta perheenlisäyksestä? Me ei olla vielä kerrottu meidän 3-vuotiaalle poitsulle, vaikka mieli olis kyllä tehnyt jo useaan kertaan. Jotenkin vaan tuntuu, että pitäis odottaa siihen np-ultraan (vajaan kahden viikon päästä -vasta!).
Toisaalta luulen, että hän jo aistii jotakin, mikä taas saattaa aiheuttaa epävarmuutta tai muuta. En tiedä.
Monesti on vaan viime aikoina puhunut, että " sitten minusta tulee isoveli" :) Johtuu varmasti siitäkin, että pihapiirissä on muutamista hänen kavereistaan tullut viime aikoina isosiskoja tai -veljiä.
Kirjoittelin pari päivää sitten, että pahoinvointi kadonnut lähes kokonaan. Eikä ainakaan vielä ole palannut :)
Heinämamma rv 11+2
olen lähinnä taustalla lukenut tätä pinoa, kerran kävin kirjoittamassa mutta muuten olen palstaillut lähinnä tuolla . Mutta nyt piti heti kirjoitella: heinämamma ja Willi, minullakin on la 25.7. eli rv 11+2 tämän hetkisten laskujen mukaan. Minne olette menossa synnyttämään? Itse olen menossa NKL:lle.
Muuten minulla on raskaus mennyt hyvin. Huono olo ollut jatkuvasti lähinnä iltaisin, yökkäyttää välillä mutta en ole oksentanut kertaakaan. Itse asiassa kun tässä juuri olen " valitellut" ettei ole hirveitä oireita, rinnat olleet vähän kipeät, yöllä pitää nousta vessaan ja sellaista, niin eilen sitten vihlaisi oikein kunnolla vatsasta kerran, ja pienempiä nipistyksiä sitten tuli jonkin aikaa. Mutta ehkä ne on vain niitä kohdun kasvukipuja. Kaikki on aika uutta kun ensimmäistä odotellaan.
Ultrassa olen käynyt jo rv 7+6 ja rv 10+1, kun tämä on saanut alkunsa ivf:llä. Ultrassa kaikki ollut hyvin, syke näkynyt ja mitta vastannut (kai) viikkoja. Toisessa ultrassa jopa näkyi selvästi iso pää ja pätkät kädet ja jalat ja selvästi liikkui.
Naikkarilta tuli kutsu np- ja rakenneultraa mutta pitää vaihtaa ne ajat kun kumpikaan ei sovi. Toivottavasti tuon np-ultran saa aikaistettua (olisi ollut rv 13+6), jotenkin tuntuu että vasta sitten saa (ehkä) ainakin hetkeksi taas mielenrauhan.
Willille tervetuloa joukkoomme, tokihan tänne vielä mahtuu :)
Mniulla on ollut mielessä nyt vähän asioita liittyen kaveripiiriimme. Me ollaan nimittäin ensimmäisiä koko kaveripiireissämme, jotka on alkaneet lapsia hankkia ja ihan tarkoituksellahan me tosiaan näitä lapsukaisia on haluttu ja tehty. Omia lapsia on kavereillamme meidän lisäksi vain yhdellä ystävättärelläni, joka on ei ole ollut kovin innostunut mistään lapsi-mamma tai " lapsiperhe" jutuista ja harrastuksista ja joka ei toivoisi lisää lapsia vielä pitkään aikaan. Lisäksi toinen hyvä ystäväni seurustelee miehen kanssa, ovat seurustelleet jo hyvin pitkään, ja tällä miehellä on poika, joka asuu heidän luonaan joka toinen viikko. Ystäväni ei ole koskaan tykännyt pahemmin siitä tilanteesta, että joutuu viettämään pojan kanssa aikaansa ja asumaan saman katon alla.Asiaa ei tietysti yhtään helpota se, että ystäväni ei ole koskaan pitänyt lapsista ja on joutunut " leikkimään äitipuolta" jostain 16 vuotiaasta asti, jolloin on itsekin ollut vielä aivan keskenkasvuinen eikä ol kyennyt ottamaan mitään vastuuta mistään lapsesta. Tulipas paljon pohjustusta :) Toivottavasti joku jaksaa lukea...
Minua nyt vaan vähän mietityttää, että mitenköhän käy meidän ystävien kanssa vielä toisenkin lapsen syntyessä, kun pelkkä khvittelu ystävien luona menee paljon monimutkaisemmaksi. Jotenkin sitä aina on paljon varautuneempi lasten kanssa semmoisessa ympäristössä, jossa lapsia ei olla totuttu näkemään. Etukäteen jo hirvittää mietiä tilanteita, joissa vääntäydymme hirveiden kantamustenkanssa käyään kavereidemme pienissä sievissä asunnoissa yhden uhmaikäisen riehujan ja toisen parkuvan sinappikoneen kanssa :O No okei, kyllähän me varmaan selviydytään vierailuista, mutta kummmiski... Mutta monet ihan perusasiat lapsiperheessä eivät ole ollenkaan selviä tutuillemme, joten kavereiden ja lasten yhteen sovittaminen tuntuu usein vähänhankalalta. Joskus kaipaa sitä, että ihmiset paikoissa joissa kyläillään ja jotka kyläilevät meillä tietäisivät oikeasti, minkälaista tämä tämmöinen elämä on. Harmittaa, kun enää ei voi syödä esim karkkia tai sipsiä silloin kun huvittaa eikä aamupalaa saa edes rauhassa nauttia, kun joku kerjää vieressä... Voihan näistä asioista kavereille puhua, mutta joskus tuntuu, että lietson joidenkin kavereideni lapsi kammoa silloin vaan pahemmaksi :) Alkaisivatpa nuo meidän kaveritkin nyt pamahdella paksuksi :) Olisi niin kivaa saada vähän vertaistukea omasta kaveripiiristään, nyt meillä on perhekerhon ja suvun kautta lapsiperhe ystävät ja erikseen sitten ne vanhat, joiden luona käynti tuntuu menneen aina vaan vaikeammaksi kun Mimosa on kasvanut ja pelottaa sen menevän vielä vaikeammaksi, kun toinen syntyy...
Semmosta täältä. Anteeksi romaanini *nolostus hymiö*
Niinaemo ja pikku piipertäjä rv 13+3 sekä Mimosa 1v4kk
Minulla on ollut pahoinvointi poissa jo 2 viikkoa mutta nyt näköjään iskee tänä aamuna ja kovaa ja ensimmäistä kertaa on todella sellainen olo että tulee myös ylen.
Mitäs kummaa tää nyt sitten on?
Noista unista. Minä olen kanssa nähnyt vaikka minkämoisia unia. Me jouduimme lopettamaan viikko sitten toisen koiramme ja suru on vieläkin ihan karmea.Muutama päivä sitten näin unen jossa tulen kotiin nyytin kanssa ja hänen naama ja kaula lehahtaa heti punaiseksi-syy_ allergia koirille.
Olen itse niin eläinrakas että en voisi kuvitella eläväni ilman karvaisia kavereita mutta tuossa tilanteessa se olisi pakko ja voisi olla että hetken vihaisin lastamme..ymmärrättekö!?!
Mutta nyt lähden syömään,jotta saan olon pois.
Oumai rv 11+0
Hui miten jännittää..puolentoista tunnin päästä on neuvolalääkäri ja toivoisin että sydänäänet jo kuuluis. Kamalaa tää huolessa eläminen...koko ajan miettii onko kaikki kunnossa ja mitä jos sydänäänet ei kuulukaan...
Joko eilen kyseli unettomuudesta ja mulla se on ollut kuvioissa viikon ja ottaa päähän. Tänäänkin heräsin neljältä, viideltä nousin syömään aamupalaa..mä en käsitä mistä se voi johtua. Ja vaikka kuinka yritän, ei se uni tule. Päivällä kyllä väsyttäisi, mutta kun täällä työpaikalla ei saa ottaa päikkäreitä;)
Jänskättää miten on ton painon kanssa, toivottavasti ei olis paljon noussu. Eilen käytiin esikoisen kanssa lonkkakontrollissa ja vitsi miten reipas pikkuneiti oli. Aattelin että saa raivarin kun äiti ei pääse mukaan röntgeniin, mutta iskän kanssa sujuikin mainiosti ja lääkärinkin antoi väännellä jalkoja. Ja mikä parasta, lonkat on stabiilit ja siis kunnossa.
Mutta nyt täytyy hetki tehdä töitä, ennen kun lähden neuvolaan.
Mukavaa loppiaista kaikille!
-Tiziana ja pippuri rv 12+1
Tervetuloa vaan kirjoittelemaan kaikki uudet ja taustailijat:) Kyllä mukaan mahtuu. Itsekään en jaksa joka päivä kirjoitella, mutta käyn kyllä lukemassa pinot päivittäin.
Unista oli juttua. Itsekin näin alussa muutaman kerran keskenmeno unia, mutta nyt ne ovat jääneet. Vähän aikaa sitten näin unta, että tämä masussa oleva pikkuvauva olisi ollut kyllästynyt siihen kun murehdin kaikkia asioita... Taitaa olla nuo unet omia pelkoja ja ajatuksia, kun aloin jo itsekin tosiaan tympeentymään kun kehitän stressiä kaikkeen raskauteen liittyvästä. Minulla tämä tosin on ihan tavallista. Muistan viime raskaudessakin stressanneeni kaikkea mahdollista ja silti vauva viihtyi masussa yliajalle ja jouduttiin käynnistämällä häätämään yksiöstään. Onneksi (jos kaikki menee hyvin loppuun asti) tämä on viimeinen raskauteni ja ei tarvitse enää sen jälkeen stressata ainakaan näitä asioita. Minulla jotenkin helpottaa sen jälkeen kun saa vauvan syliin, kun tuntuu, että voi vaikuttaa enemmän itse siihen, että vauvalla on kaikki hyvin.
Noita alavatsan vihlomisia ja jomotuksia on täälläkin. Ja ihan asiaankuuluviahan ne ovat kun kohtu kasvaa. Itse huolestun välillä siitä jos muutamaan päivään ei vihlo tai jomota, mutta sekin on varmaan normaalia kun minullakin on jo neljäs raskaus ja edellisestä synnytyksestäkään ei ole kuin se vuosi, joten paikat voivat olla väljät jo ennestään jolloin ei niin paljon vihlokaan.
Minulla olisi se np-ultra ensi viikon tiistaina. Ollaanko teillä jotka ovat jo käyneet tehty se vatsan päältä vai sisäkautta? Täällä se tehdään vatsan päältä ja se on minulle aina vähän hankalaa kun pitäisi pidättää pissiä jonkin aikaa. Olen nimittäin kova jännittämään ja kun jännitän niin vatsa toimii ylikierroksilla... Toivottavasti se homma nyt kuitenkin jotenkin onnistuisi ja kaikki olisi hyvin.
Joku kyseli sisaruksille kertomisesta. Meillä on isoille tytöille kerrottu jo eka ultran jälkeen ja tietysti pikkaisellekin tytölle, mutta hän nyt ei taida ymmärtää vielä asiasta mitään;) Voi olla " äitintytölle" kesällä kova paikka kun tulee katsomaan äitiä ja nyyttiä...
Nyt päästän muutkin kirjoittelemaan, etten valtaa ihan koko palstatilaa.
Jaja ja pikkarainen rv 12+3
Meillä luki lapuissa että päältä ja sisältä ja että rakko oltava tyhjä, mutta vauva näkyi niin hyvin kun ultrasi päältä että se riitti. Esikoisesta ultrattiin ainoastaan sisäisesti tuo np.
Mulle on tullut kamala päänsärky ja verisuonia katkeilee silmistä :( Ei ole ollut tämä raskaus kyllä yhtään helppo, esikoisesta ei ollut mitään ongelmia ennen loppua.
Ja tämä, että pää lyö tyhjää.. Piti monelle jotain vastailla tai kysellä, mutta enpä sitten tee mitään. En muista enää..
Palailen illalla vaikka uudestaan ja vihkon kera :D
Terkuin Jenni ja X 14+3
Tervetuloa uudet :)
Unista on ollut puhetta, minä en ole vauvaunia nähnyt ennen kuin viime yönä ekan kerran. Se oli ihana uni, vauva potki ja möyri kuin vimmattu. Olipa sitten pettymys herätä ja huomata että se olikin unta vain. Ai miten niin ootan liikkeitä?? ;))
Jajakos se kyseli tuosta np-ultrasta. Täällä se tehdään alakautta, mitataan mitat ym. Istukan paikan katto sitten päältä.
Mitähän vielä piti, no myöhemmin sitten kunhan muistan :)
nellariina 13+4
Näin niitä viikkoja kertyy, hurjaa vauhtia, ei meinaa perässä pysyä ;)
Jajalle np-ultrasta: Täällä päin katsotaan ensin vatsan päältä ja sitten tarkemmin alakautta (mittaukset ym). Noissa ultraohjelappusissa mitä neuvolasta sain, luki että täällä kaikkiin ultratutkimuksiin mennään rakko tyhjänä. Vähän sitä ihmettelin, kun rakenneultrahan tehdään aina vatsan päältä ja eikös näy paremmin, jos on rakko täynnä. Täytyy vielä varmaan kysäistä samalla kun varaan aikaa kontrolliultraan.
Olen vähän kummissani, kun multa puuttuu ihan täysin noi vatsan nippailut ja kivut. Esikoisesta oli kipuilua alusta asti, vatsa- ja selkäsärkyä, välillä tosi kovaakin. Ehkä nyt on sitten valmiiksi lonkka-ja selkänivelet sun muut löystyneet ja siksi ei kipuile :P
Tämä kaveri vaan tuntuu oikeasti lymyilevän vielä jossain tosi piilossa, kun mitään ei näy ja vatsallaankin pystyn vielä olemaan.
Ensi viikolla on neuvolalääkäri. Hyvä juttu että pääsee mittauttamaan hemoglobiinin ja verenpaineen, kun väsyttää ja heikottaa. Rautatabletteja on kyllä kaapissa valmiina esikoisen odotusajalta (hmm, onkohan ne vielä voimassa..) mutta en viitsi aloittaa niitä vielä ilman lääkärin käskyä, vaikka olenkin aika varma että hb on taas tipahtanut. Eiköhän tässä vielä viikko sinnitellä.
Onko ketään muuta joka ei vielä ole kertonut raskaudesta lähisuvulle?
Me ei olla kerrottu vielä kuin parille ystävälle. Tuntuu, että haluaisin pitää tämän vielä vähän aikaa ihan omana tietona, jotta ei alkaisi hirmuinen häsläys ja paapominen vielä varsinkaan minun vanhempieni osalta ;) No, ehkä viikon, parin päästä kerrotaan.
T:myy rv 14+0
Itsellä olo ihan ok, paitsi väsy painaa... Nyt on tosissaan aloitettu kuopusta kouluttaa nukkumaan omassa sängyssään kun mieskin on vielä lomalla. Jospa ensi yö olisi jo parempi. Kuopus 8kk vaan just harjottelee kävelyä tuen kanssa + eroahdistus siihen päälle, eli ei ehkä paras aika minkäänlaiselle unikoululle, mut nää yöt on kohta aivan mahdottomia. Onneksi ei tartte olla töissä. Muuten niin aurinkoinen ja " helppo" vauva mutta ne yöt... Ja ensi kesänä vauva lisäks valvottamassa, no en valita. :)
Meillä esikoinen täyttää maaliskuussa 4 v. Ja hän jo heti kuopuksen syntymän jälkeen taputteli mun pömppömasua ja sanoi et siellä on vielä toinen vauva. Ja esikko rakastaa aivan älyttömästi pikkuveljeään. Ajateltiin ettei ihan heti oltais kerrottu uudesta raskaudesta ja vauvasta mutta esikko itse huomasi mun kasvaneen masun joka pullahti tosi aikaisessa vaiheessa. Ajateltiin ettei esikolla olisi niin pitkä aika taas odotella synnytystä, mut ihan hyvä että tietää ja ettei tarvii " salailla" koska kyllä ne lapset aina jotenkin aavistaa että jotain on tekeillä. Kuopus nyt ei edes ymmärrä asiasta mitään. Ihme kyllä esikko ei ainakaan mun tietääkseni ole vauvasta muille huudellut.
Kai se on vaan tottunut et äiti on koko ajan raskaana!
Jaahas, jos kohta menisi itsekin poikien kaa päiväunille!
Pitäisi ensi viikolla mennä töihin kertoon uudesta äippälomasta... Tämä edellinen äitiysloma loppuu tammikuun puolessa välissä ja suunnitellusti jään hoitovapaalle ja tarkotus oli että menen syksyllä takas töihin jos en sitä ennen raskaudu. Mut nyt siis jäänkin uudelle äitiyslomalle kesäkuun alussa! Mitähän tuumaavat?! :D
Netta ja Nöppönen 13+5 + pojat 3v 10 kk ja 8 kk
Siis ihan " epävirallisesta" sellaista. Oli pakko mennä tsekkauttamaan, että kaikki ok. Aloin jo olemaan lähes hysteerinen... No kaikki oli hvyin :) Liikkui vilkkaasti ja sydän sykki. Yritän tästä eteenpäin olla vähemmän hysteerinen ja rauhoittua. Kummasti pikkuisen näkeminen vaan rauhoitti. Nyt varmaan kerrotaan tästä jo sitten tulevalle isoveljellekin :)
Noista ultrista vielä: Mä olin ymmärtänyt, että np-ultrassa pitää olla rakko täynnä ja että tehdään sisäkautta. Rakenneultrassa taas vastaavasti rakko tyhjä ja tehdään vatsan päältä. Hitsit. Miten nää nyt oikeesti on? No, neuvolasta se varmaan ainakin selviää :)
Ihanaa! Enää pari tuntia töitä ja pitkä viikonloppu edessä!
Heinämamma rv 11+2
elikkäs äsken kävin neuvola lääkärillä ja mua jännitti aivan kamalasti!! en saanut oikein viime yönä taas unta kun kaikki kauhu kuvat pyöri mielessä. no mut siis lääkäri totesi et kohtu on hyvin kasvanut ja saatiin kuulumaan syke vaik se eka epäili saako kuulumaan! oli se vaan kivaa taas kuulla sitä pientä jyskettä ja ennen kaikkea saada tietää et siellä se pikku kaveri kasvaa ja kaikki on hyvin.
mulla oli paino laskenut hitusen ja paineet matalat niinkuin aina.
tosta pahoinvoinnista tuli siellä puhetta. niin se th sano et kandee jättää rauta tabut hetkeksi aikaa pois koska se vain lisää pahoinvointia. mulla siis hb aina niin alhainen et pakko syödä rautaa. enpä ollut tuota tiennyt.mut toisaalta kohta tän pahanolon pitäis helpottaakin...
nyt on siis niin ilonen mieli ja kiva alottaa pyhän vietto kun asiat on mallillaan. :)
reilu viikko viel siihen np-ultraan. sit näkee jo vauvansa.
katjuska rv 11+5
niin mulle sanottiin,et " kylhän ne ekat menkat kannattais ootella,et laskettuaika on sit helpompi määrittää.." ja jotain hormoonitasapainosta sanoi..voihan sen la:n kyl selvittää ultrallaki,mut ehkä me nyt sit ne yhet menkat ootetaan..ehkä se on ihan hyväki oottaa,et suru vähän laantuu.jos laantuu..toivoo vaan niin paljon et kaikki menis seuraaval kerral paremmin, ja toivottavast sit seuraavaa kertaa ei joudu oottamaan kauheen kauaa. jälkitarkastukseen mun ei tarvitse onneks mennä.
toivottavasti teillä uusi yritys tuottaa pian tulosta ja saatte sitten oman pienen nyytin syliin:)
on tavallaan vihanen olo..mut ei tiiä kelle ois vihanen,ei tuulimunasta kai voi itteään syyttää..eikä ketään muutakaan.ehkä tää vaan kuuluu tähän suruun.
En ole vielä juurikaan kirjoitellut tänne mutta lueskellut olen, sitä kun on niin epävarma kun ei 12 vkoa ole vielä täynnä... Mulla kävi eilen sellainen kauhuskenaario että vieläkin hirvittää, kävin nimittäin istukkanäytteessä kun sellainen ikäni puolesta tarjottiin. Näytettä yritettiin ottaa muttei saatu kun istukka sijaitsi pahassa kohtaa. Kun pääsin töihin alkoi verenvuoto, sitten alavatsasärky, kotona verenvuoto vain paheni. En voinut muuta illalla kuin maata sängyssä ja itkeä että miksi tässä piti käydä näin, miksi piti mennä sinne näytteeseen jne... No se verenvuoto loppui yön aikana, ja näyttää ainakin nyt siltä ettei km tullutkaan. Mutta se on kyllä varmaa ettei tämä mamma mene lapsivesinäytteeseen johon kehotettiin seuraavaksi kun tuo näyte ei onnistunut...
Hanski + vaavi 11+6
Olin toisessa neuvolassa tänään ja jäi monestakin syystä kurja olo. Ensinnäkin, verenpaine oli noussut hurjasti, nyt 141/88. Viime käynnillä 130/70. osasin tätä jotenkin kyllä odottaa, sillä esikoisesta olin rr-tarkkailussa jorvissa. Nyt sitten on HYVIN lähellä taas, että joudun ramppaamaan siellä sairaalassa viikon, kahden välein. Joudun nyt kotona mittailemaan ja jos luku nousee yhdenkin numeron, on otettava yhteys neuvolaan....:(
Ja sitten vielä, kun painoa oli tullout 5 viikossa 2kg! Sekin ottaa päähän, kun mun niin piti pitää tää painonnousu kurissa.... (kelen joulu!;))
ja niin, ei meinannut th saada ensin millään vauvan sydänääniä kuulumaan...yritti siinä hieman jo paniikissa varmaan 10min, kunnes sai niistä kiinni. Olenkio mä sitten niin lihava 8en nyt mielestäni NIIn...) vai miksei täti onnistunut, mutta jännitysmomentti oli kyllä ilmassa taas kerran siinäkin asiassa! Syke sitten saatiin ja se laukkasinkin jopa yli 150!
Että semmoista tällä kertaa...anteeksi valitusvirteni...Kohta lähdenkin kaverin kanssa ulos syömään...jos se vähän piristäisi mieltä!
Hyvää loppiasta!
sitruska rv 13+4
Eipä oo tosiaan tullu kirjoteltua pitkiin aikoihin heinisten pinoon. Melkosesti oltiin loman aikana reissun päällä.
Eilen oli nt-ultra ja siellä rääpäle köllötteli tyytyväisenä =) Viikotki hyppäsi taas uusiin lukemiin ja tänään rv 12+1. Niskaturvotus oli ok (1.8). Minkälaisia lukemia teillä muilla on tullu? Pienellä oli pää-perämitta 51mm.
On se vaan mukava nähdä, että pikkuisella on kaikki hyvin ja jaksaa äitin masussa kasvaa...=) Joko teillä muilla on maha tullu kunnolla esiin? Mulla on maha pinkee ja ite huomaan sen kasvaneen. Voi mennä vähän aikaa, että tulee kunnolla esiin, kun mulla on taaksepäin kallistunu kohtu ja ekaa odottelen...Toivottavasti pullahtas pian!!
-vaakku- rv 12+1
Minä en luultavasti tule täällä usein käymään seuraavien viikkojen aikana, joten jos joku teistä ottaisi tuon listan päivityksen hoitoonsa?? Joka tapauksessa itse en sitä pysty päivittelee...
nellariina
Ja siellä oli kaikki ok! Jee! Vaikka kyllä taas jännitti.
Lääkäri koitti kuunnella sydänääniä ja ei niitä millään kuulunut..no minähän jo panikoijana itkin että mitä tää on. Lääkäri haki sitten laitteen jolla sykkeen taajuus myös näkyy kuulumisen lisäksi ja sillä löytyi normaali syke!!! Huh! Todellakin tuli selväks että jos jotain pienelle kävis niin hajoisin. Onneks olen myös jo nähnyt vaavin ultrassa niin vakauttaa uskoa että siellä on oikeasti kaikki hyvin.
Ens viikolla on myös tarkistusultra kun ei edellisessä (sikiön vähäisten viikkojen vuoksi) mahalaukku oikein kunnolla näkynyt. Heh mun puolesta noita tarkistuksia vois olla vaikka joka viikko ainaki näin aluks jotta vois ottaa vähän rauhallisemmin... Tuntuu että sit ku tuntee jo liikkeet säännöllisesti, voi raskautta jo vähän " hallita" . Siis on helpompi tietää että kaikki ok.
Joskus aiemmin täällä oli puhetta np-ultran tarpeellisuudesta. Mäkin oli miettinyt sitä että voiko oikeasti tehdä abortin jos saa esimerkiksi tiedon että lapsella on down-syndrooma?! Siis tiedän että ihmiset ajattelevat asioista erilailla ja mielestäni jokaisella on oikeus tehdä tällaisissa asioissa omat ratkaisunsa. Mä en kuitenkaan ainakaan tällä tietämyksellä voisi abortoida lasta jolla on ko. tai muu vastaava poikkeama. Tuntuu että siinä tapauksessa voisin vasta raskauden keskeytystä harkita jos olisi selvää että lapsi eläisi lyhyen, kivuliaan elämän sängyssä letkupotilaana. Näistä mielipiteistäni en ole 100% varma koska en ole joutunut näitä asioita kokemaan mutta näin ne pyörii päässä.
Sori pitkät löpinät!
Myyti 12+3 ja tyttö 1v10kk
Huomenia vain kaikille !
Minäkin olen aika satunnainen kävijä näillä sivuilla kun töissä ei oikeen kehtaa kun istun huoneessani niin että koneen näyttö on ovelle niin että näkee suoraan mitä katselen. meillä kun on viellä toi ns oviseinä kokonaan lasia...
Ihan hyvin voidaan ja menossa on nyt 12+3 viikot. Np-ultran jouduin sitten viikolla siirtämään kun mieheni on juuri silloin työmatkalla kun sain kutsun naikkarille. nyt sitten ultra on viikolla 3. Ei malttaisi vai odottaa kun piti olla jo viikon päästä.
Minua vaivaa edeleen aika kova väsymys.