ymmärrättekö te todellakin, mikä riski on istukka- ja lapsivesipunktiossa?

ja äiti olisi kuitenkin tehnyt abortin



näin pääsi kaikki helpommalla

Haluaisiko tietää mistä on kyse ja mistä ei.



6 (joka parhaillaankin miettii ko. asiaa)

keskenmenoriski (joka sekin on kyseenalainen). Toisekseen en vain jaksa ymmärtää miksi aina otetaan puheeksi vain ja ainoastaan Down-ihmiset?! Ikäänkuin maailmassa ei muita kehitysvammaisia olisikaan...Oletko kuullut vaikkapa Turnerin oireyhtymästä? Entäpä Fragiili X, kuulostaako tutulta? Miten hyvin tunnet XXY eli Klinefelterin oireyhytmän? Ei kaikilla vammaisilla todellakaan ole " pelkkä" down. Sitäpaitsi kehitysvammaisuutta on montaa eri tasoa. Jo yksin downin poteva voi olla lievästi, keskivaikeasti tai jopa syvästi kehitysvammainen.



Mitä sikiödiagnostiikkaan tulee, niin miksi oletetaan että usein päädytään aborttiin jos kyseessä on vammainen? Omasta puolestani voin kertoa että esikoista odottaessani menin istukkatutkimukseen, enkä olisi tehnyt aborttia mikäli lapsi olisi osoittautunut vammaiseksi. Hän on terve, ja elämäni ilo! Mutta kuten sanottu vaikka hän olisi ollut vammainen, niin minun kohdallani se ei olisi tarkoittanut aborttia.



Menin siksi tutkimukseen että minulla olisi mieheni kanssa ollut aikaa ja mahdollisuus etsiä lisää tietoa jo ennen synnytystä, mikäli lapsi olisi osoittautunut sairaaksi.



Tuo perustelu että lapsi voi sairastua, vammautua jopa kuolla synnytyksessä on luonnollisesti totta, mutta riskit ovat erittäin minimaaliset.

mutta mieluiten haluaisin kyllä tietää jos on olemassa riski että saan vammaisen lapsen ja menisin tuohon lapsivesipunktioon. täällä se on kiellettyä mainita mutta minä en ainakaan suostuisi synnyttämään vammaista lasta.

Jos ihminen sanoo, ettei suostuisi synnyttämään kehitysvammaista lasta, ajattelen aina, että milläs sellaisen syntymän estää???

kuin vammaisia löydetään.



ja oli ihan jonkun lääkärin väitöskirjasta poimittu lause. voin tietenkin etsiä kyseisen lehden jos joku ei usko..



ja geneettisten seikkojen vuoksi abortoidaan suomessa n. 300 sikiötä. eli suurin piirtein yhtä monta tervettä menee kesken.

onko se sen arvoista?



ennen kun tuon artikkelin luin, ajattelin myös meneväni punktioon, jos np-ultrassa olisi jotain hälyttävää. en siis abortin takia, vaan siksi, että saan tietää, valmistautua.



enää en menisi. en voisi ottaa lapsen kuolemaa omalletunnolle.

" LAPSIVESITUTKIMUKSEN RISKIT

Alkuraskauden lapsivesitutkimuksesta on harvoin haittaa, mutta täysin riskitön tutkimus ei ole. Normaalistikin 16. viikon raskauksista vielä 1-2% päättyy keskenmenoon. [b]Lapsivesitutkimus lisää tätä riskiä 0.5 %:n verran.[/b] Lapsivesinäyte otetaan ultraäänikuvausvalvonnassa, jolloin varmistutaan siitä, että sikiöön ei kajota. Kromosomitutkimuksen tulos on erittäin luotettava. Vain harvoin tulos on tulkinnanvarainen ns. kromosomimosaikismin vuoksi. Näissä tilanteissa harkitaan, olisiko napaverinäytteen kromosomitutkimuksesta apua tilanteen selvittämiseksi."



" ISTUKKANÄYTETUTKIMUKSEN RISKIT

Alkuraskauden keskenmenot ovat yleisiä, ensimmäisen kolmen raskauskuukauden aikana noin 10-15% raskauksista menee kesken. Vielä kymmenviikkoisiksikin ehtineistä raskauksista 4-5% menee itsestään kesken. [b]Istukkanäytteen otto lisää tätä riskiä vajaan

prosentin verran.[/b] Itsestään tapahtuvien keskenmenojen tavallisuuden vuoksi ei aina ole selvitettävissä, johtuiko istukkanäytteen jälkeinen keskenmeno juuri näytteen otosta."

tietoa kromosomipoikkeavuuksista? Luuletteko niiden olevan vain numeroita paperilla??? Moni johtaa vauvan varmaan kuolemaan, niin myös meidän kohdallamme. Lisäksi, vaikka luulette selvästikin esim. lapsivesipunktioon mentävän huvin vuoksi, sinne pääsee vain erityissyystä. Toki äidin ikäkin saattaa olla tällainen, mutta yleensä on kyseessä vahva epäilys vauvan sairaudesta.



Ja kyllä, olen keskeyttänyt raskauden 20+ viikolla vauvan sairauden vuoksi, joka selvisi lapsivesitutkimuksessa, epäilys heräsi rakenneultrassa, kyseessä ei kuitenkaan ollut kromosomipoikkeavuus. Päätöksen teimme täysin vauvamme hyväksi, hän kärsi vähemmän näin, pääsi rauhassa nukkumaan pois ilman pitkittynyttä kärsimystä. Varmasti monet teistä jeesustelijoista olette liian helpon elämän saaneita ääliöitä, jotka eivät tajua elämän vaikeista päätöksistä mitään ja näette asiat vain musta-valkoisina, niin yksinkertaista elämä ei kuitenkaan ole! Typerää arvostella toisten elämää ja vaikeita päätöksiä, toivon todella, että joudutte joskus kokemaan jotain yhtä surullista ja kauheaa ymmärtääksenne toistenkin tuskaa vaaleanpunaisten unelmienne keskeltä.

oli 1/35. Asun Usa:ssa mutta olin juuri kesällä 2004 Suomessa joten istukkatutkimus tehtiin Naistenklinikalla. Tiesin riskin mutta kun minulla oli jo kyseessä 6 raskaus (3 keskenmenoa + 2 poikaa), niin halusin kuitenkin mennä tutkimukseen.



Tulos oli ok ja sen lisäksi kävin myös täällä Usa:ssa erikois-sydän ultrassa kun luulivat että vauvalla on jotain häikkää. Tuloksena maailman ihanin pieni mies syntyi tammikuussa 2005....joka nyt ottaa ensi askeliaan.



Otin riskin.....mutta koko elämähän on yhtä riskiä.



T: 3 ihanan pojan äiti Atlantin toiselta reunalta

raskauksissa, esikoisen raskauden aikana lapsivesitutkimuksessa ja kuopuksen istukkabiopsiassa. Tiedän, että moni täällä ei sitä voi hyväksyä, näköjään, mutta minä niin tein. Esikoista odottaessa tuli seerumiseulassa kohonnut todennäköisyys, ja halusin tietää asian, etten murehtisi asiaa koko loppuraskauden aikana, en usko että semmoinen stressi on hyväksi vauvallekkaan. Toisen kanssa en mennyt edes seerumiin vaan suoraa istukkatutkimuksiin. Mitään komplikaatioita ei näistä tullut. Mulla kaksi ihanaa lasta.