Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tippuminen alempaan sosiaaliluokkaan?
16.09.2014 |
kaikkihan pyrkivät nostamaan omaa luokkaansa, tämä selvä. Mutta tunnetko ketään, tai onko sinulle käynyt niin, että sosiaaliluokka ja elintaso on tipahtanut alemmaksi?
Luin aikoinaan mielenkiinnolla JP Roosin kirjasta naisesta, joka oli elänyt lapsuudessaan (siis varmaan jotain 40-50-luvulla) hyväosaisena perheessä, jossa oli mm. palvelijoita, kesäasunto, kulttuuria ja kutsuja. Kirjassa (80-luvulla) hän oli jossain vantaan lähiössä matalapalkkatöissä ja rahat tiukilla.
Yläasteella samaan aikaan oli koulussa tyttö, jolla oli todistus pelkkiä kiitettäviä. Keskiarvo varmaan jotain 9,99.
Viitisen vuotta myöhemmin hän ei suinkaan ollut valmistumassa diplomi-insinööriksi tai arkkitehdiksi tms, vaan oli turvakodissa ja kaksi ihan pientä lasta jonkun raivopäisen kurdin kanssa. Tilanne vaikutti senverra sekavalta, että ennenkuin hän jotenkin saa elämän hallintaansa, voi kestää tosiaan tovin. Tuskin ikinä saavuttaa sitä tasoa, mihin olisi koulumenestyksen perustella voinut päästä.
Kommentit (78)
Peruskoulu- ja lukioaikainen kaveri on hyvästä, varakkaasta ja koulutetusta perheestä. Hänelle on sina maistunut viina ja myöhemmin myös gantsu ja rauhoittavat. Lopputulemana viiskikymppisenä ei lukion jälkeistä tutkintoa, töissä hanttihommissa ja elämä päin mäntyä. Perintökin taisi mennä kurkusta alas vuosia sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut kympin tyttö ja myös luokan häirikkö. Olen asunut kylmässä ja kurjassa homekämpässä ja myös miljonäärimiehen omistamassa luksusmerenranta-asunnossa. Olen asunut keskustassa ja olen asunut lähiössä. Olen tehnyt väikkärin lähes valmiiksi ja olen käynyt ammattikoulun. Olen asunut rauhallisesti, mutta myös turvakoti on tullut tutuksi. Olen ollut töissä sekä tehtaissa, siivoushommissa jne. hanttihommissa että asiantuntijana yliopistolla, arvostetuissa tutkimuslaitoksissa jne. Olen ollut pitkäaikaistyötön, tt-tuella, opiskelijana jne.
Ap, mikähän mahtaa olla sosiaaliluokkani?
Eniten leimaa kyllä pitkäaikaistyöttömyys. Tsori. Varsinkin kun kerran on korkeasti opiskellut ja cv:ssä hyviä työpaikkoja. Kyllä alaspäin vetävä asia on aina vahvempi ja antaa sen todellisen aseman kuin se ylöspäin työntävä. Valistunut arvioini on siis, että sosiaaliluokkasi on yksi-kaksi luokkaa alempi, kuin mitä itse pidät sen olevan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut kympin tyttö ja myös luokan häirikkö. Olen asunut kylmässä ja kurjassa homekämpässä ja myös miljonäärimiehen omistamassa luksusmerenranta-asunnossa. Olen asunut keskustassa ja olen asunut lähiössä. Olen tehnyt väikkärin lähes valmiiksi ja olen käynyt ammattikoulun. Olen asunut rauhallisesti, mutta myös turvakoti on tullut tutuksi. Olen ollut töissä sekä tehtaissa, siivoushommissa jne. hanttihommissa että asiantuntijana yliopistolla, arvostetuissa tutkimuslaitoksissa jne. Olen ollut pitkäaikaistyötön, tt-tuella, opiskelijana jne.
Ap, mikähän mahtaa olla sosiaaliluokkani?
Eniten leimaa kyllä pitkäaikaistyöttömyys. Tsori. Varsinkin kun kerran on korkeasti opiskellut ja cv:ssä hyviä työpaikkoja. Kyllä alaspäin vetävä asia on aina vahvempi ja antaa sen todellisen aseman kuin se ylöspäin työntävä. Valistunut arvioini on siis, että sosiaaliluokkasi
No eipä ole kovinkaan kummoinen arvaus, kun luokkia kai ajatellaan olevan yleensä ala-, alempi keski-, ylempi keski- ja yläluokka. Entä jos en samaistu luokkiin? Kuka tämän määritelmän silloin tekee ja millä perusteella? Luokkapuhe ei liene Suomessa kovin relevanttia, koska luokat eivät mene täällä kuin brittiläisissä elokuvissa, joissa joutilaisuus on yläluokkalaisen piirre, työnteko rahvaan. Täällä merkkaa jonkin sortin arvoasteikossa jotain ehkä palkkataso ja se, asutko vuokralla vai omassa, ja kuinka lähellä/kaukana keskustasta jne.
Vierailija kirjoitti:
Olen pitkäaikaistyötön, lähtöisin ylemmän keskiluokan lapsuudenkodista. Käytiin lentämässä, purjehtimassa, moottoripyöläilemässä viikoittain, muutaman kerran vuodessa pitkällä ulkomaanlomalla. Sain lapsena materiaalisesti kaiken mitä halusin. Kotona oli konservatiivinen vanhan koulun kuri ja meininki. Ruokarukoukset, joka päivä minuutilleen samat ruoka-ajat, lautanen täytyi aina syödä tyhjäksi, kumpikaan vanhempi ei polttanut eikä käyttänyt ollenkaan alkoholia. Yhdeksältä piti olla aina kotona ja viimeistään kymmeneltä petiin, viimeistään seitsemältä aina ylös eikä mitään pullikointia.
Kun käyt jossain sossujen haastattelussa, niin perusoletus on aina että olen juopon väkivaltaisen yksinhuoltajan lapsi Kontulasta. Täytyyhän sun epäonnistumisellas jokin selitys olla..
Hei, oletko minä? 😁 itsekin olen hyvästä ylemmän keskiluokan suvusta, mutta käynyt "vaan" ammattikoulun. Olen siis ns. luokkapudokas. Kaikista hirveintä oli opiskella ammattikoulussa, jossa muiden vanhemmat olivat jotakin juntteja työläisia ja kaikkien jutut jotakin dokaamista ja tosi tv sarjoja. Meidän perheessä luettiin venäläisiä klassikoita ja kuunneltiin klassista musiikkia. Luulin, että olen ainoa laatuani, oikeastaan mukava että on muitakin.
En ole koskaan tavannut suomalaista, joka olisi oikeasti sivistynyt ja fiksu. Huom.koulutus ei millään muotoa takaa, että ihminen olisi sivistynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanha sananlasku sen jo sanoi: joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Pitää olla tyytyväinen siihen, mitä on, ei kurkotella ylöspäin. Se on amerikkalaisten rahakonsulttien hokemaa, että pitää olla isompi, kovempi, menestyneempi, että he itse saa rahaa, kun olet heille töissä koko sielullasi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut kympin tyttö ja myös luokan häirikkö. Olen asunut kylmässä ja kurjassa homekämpässä ja myös miljonäärimiehen omistamassa luksusmerenranta-asunnossa. Olen asunut keskustassa ja olen asunut lähiössä. Olen tehnyt väikkärin lähes valmiiksi ja olen käynyt ammattikoulun. Olen asunut rauhallisesti, mutta myös turvakoti on tullut tutuksi. Olen ollut töissä sekä tehtaissa, siivoushommissa jne. hanttihommissa että asiantuntijana yliopistolla, arvostetuissa tutkimuslaitoksissa jne. Olen ollut pitkäaikaistyötön, tt-tuella, opiskelijana jne.
Ap, mikähän mahtaa olla sosiaaliluokkani?
Eniten leimaa kyllä pitkäaikaistyöttömyys. Tsori. Varsinkin kun kerran on korkeasti opiskellut ja cv:ssä hyviä työpaikkoja. Kyllä alaspäin vetävä asia on aina vahvempi ja antaa sen todellisen aseman kuin se ylöspäin työntävä.
Kyllähän yhteiskuntaluokka ihmisessä näkyy. Se näkyy siinä habituksessa. Miten ihminen itsensä kantaa, miten pukeutuu, miten puhuu, miten käyttäytyy. Työväenluokkainen vaan ei käyttäydy tai ajattele kuten ylemmän keskiluokan edustaja. Vaatteet ovat tyystin toiset ja viimeistään puheesta kuuluu mistä tullaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut kympin tyttö ja myös luokan häirikkö. Olen asunut kylmässä ja kurjassa homekämpässä ja myös miljonäärimiehen omistamassa luksusmerenranta-asunnossa. Olen asunut keskustassa ja olen asunut lähiössä. Olen tehnyt väikkärin lähes valmiiksi ja olen käynyt ammattikoulun. Olen asunut rauhallisesti, mutta myös turvakoti on tullut tutuksi. Olen ollut töissä sekä tehtaissa, siivoushommissa jne. hanttihommissa että asiantuntijana yliopistolla, arvostetuissa tutkimuslaitoksissa jne. Olen ollut pitkäaikaistyötön, tt-tuella, opiskelijana jne.
Ap, mikähän mahtaa olla sosiaaliluokkani?
Eniten leimaa kyllä pitkäaikaistyöttömyys. Tsori. Varsinkin kun kerran on korkeasti opiskellut ja cv:ssä hyviä työpaikkoja. Kyllä alaspäin vetävä asia on aina vahvempi ja antaa sen todellisen aseman kuin se ylöspäin työntävä. Valistunut arvioini on siis, että sosiaaliluokkasi
Ja hänen elämäänsä vaikuttaa sinun arviosi sosiaaliluokasta, kuinka?
On se jännittävää tämä yhteiskuntaluokkien välillä surffailu. Toki elämään se ei ihan kauheasti vaikuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisiä ilmeisesti kiinnostaa nokkimisjärjestys. Suomessa voi melko vaivatta seilata eri yhteiskuntaluokista toiseen. Tosin olemme menossa kohti luokkayhteiskuntaa. Englannissa, joka on tunnetusti luokkayhteiskunta, luokka ei hevillä vaihdu, vaikka olisi rahaakin.
Kokemukseni on, että kaikista pahimmat ovat yleensä ne, jotka ovat esim.alaluokkaisesta tai työnväenluokkaisesta, juntista perheestä, mutta tehnyt luokkannousun, esim.opiskelemalla hyvän ammatin. Voi sitä kateellisuuden ja toisille todistelun määrää... Käytöstavat yleensä täysin olemattomat, vaikka pitäisi olla korkeakoulutettu. Voitte toki alapeukuttaa, mutta tämä on totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut kympin tyttö ja myös luokan häirikkö. Olen asunut kylmässä ja kurjassa homekämpässä ja myös miljonäärimiehen omistamassa luksusmerenranta-asunnossa. Olen asunut keskustassa ja olen asunut lähiössä. Olen tehnyt väikkärin lähes valmiiksi ja olen käynyt ammattikoulun. Olen asunut rauhallisesti, mutta myös turvakoti on tullut tutuksi. Olen ollut töissä sekä tehtaissa, siivoushommissa jne. hanttihommissa että asiantuntijana yliopistolla, arvostetuissa tutkimuslaitoksissa jne. Olen ollut pitkäaikaistyötön, tt-tuella, opiskelijana jne.
Ap, mikähän mahtaa olla sosiaaliluokkani?
Luultavasti köyhä ellei jotenkin varallisuutta ole kertynyt?
Jos olet varakas tai jopa rikas, voit tehdä kaiken tuon ja olet edelleen rikas. Yhteiskuntaluokka on ja pysyy.
Jos olet köyhä ja teet kaiken tuon, olet luultavasti edelleen köyhä. Yhteiskuntaluokka on ja pysyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen pitkäaikaistyötön, lähtöisin ylemmän keskiluokan lapsuudenkodista. Käytiin lentämässä, purjehtimassa, moottoripyöläilemässä viikoittain, muutaman kerran vuodessa pitkällä ulkomaanlomalla. Sain lapsena materiaalisesti kaiken mitä halusin. Kotona oli konservatiivinen vanhan koulun kuri ja meininki. Ruokarukoukset, joka päivä minuutilleen samat ruoka-ajat, lautanen täytyi aina syödä tyhjäksi, kumpikaan vanhempi ei polttanut eikä käyttänyt ollenkaan alkoholia. Yhdeksältä piti olla aina kotona ja viimeistään kymmeneltä petiin, viimeistään seitsemältä aina ylös eikä mitään pullikointia.
Kun käyt jossain sossujen haastattelussa, niin perusoletus on aina että olen juopon väkivaltaisen yksinhuoltajan lapsi Kontulasta. Täytyyhän sun epäonnistumisellas jokin selitys olla..
Oletko tekemisissä vanhempiesi tai sukulaistesi kanssa? Tai sisarustesi, jos sinulla on heitä? Voivatko he auttaa sinua?
Vierailija kirjoitti:
Suomessa puhuminen yhteiskuntaluokista on lähinnä muutamien suojatyötä tarvinneiden yhteiskuntatieteilijöiden höpinää. Heitä ei kannata ottaa tosissaan.
Suomessa on palkka- ja tuloeroja, mutta ei mitään selkeitä luokkaeroja, ei raja-aitoja eikä luokkanousun estäviä rakenteita. Toki Suomen varakkain ja Suomen köyhin promille elävät aivan erilaista elämää, mutta he ovat pitkän varallisuusspektrin eri päissä, harmaan eri sävyjä.
Suomessa ei esimerkiksi ole slummeja sanan varsinaisessa merkityksessä. Ei myöskään mitään aidattuja rikkaiden ökyalueita, johon köyhiä ihan konkreettisesti kielletään menemästä.
Käyhän kertomassa tuo vaikkapa herlineille tai muille suomalaisille miljardööreille...
On ihan naurettavaa väittää, ettei Suomessa olisi nykyään selkeitä yhteiskuntaluokkia. Tarkkailkaa vaikka joskus, miten keskiluokkaiset ihmiset alkavat karttaa työttömäksi jäänyttä tuttavaa, ihan kuin se olisi tarttuva tauti.
Oon ehkä luokkapudokas, mutta en oo varma. En tiedä, mikä mun yhteiskuntaluokka ylipäätään on.
Mun vanhemmat on sukujensa ensimmäisiä tai ensimmäistä polvea ylioppilaita. Heillä on yliopistokoulutus, mutta ei sellaista ylempiluokkaista tapakulttuuria kuin vanhastaan akateemisissa suvuissa ilmeisesti on. Mulla on myös yliopistokoulutus, mutta en ole työllistynyt sille alalle ja päädyin tekemään duunaritöitä. Mun puoliso taas on hyväpalkkaisissa asiantuntijatöissä, joten meillä olisi hänen tulotason ansiosta mahdollisuudet varakkaampaan elämäntyyliin. Me ei kuitenkaan olla haluttu esim. omakotitaloa, autoa tai mökkiä. Matkustelukin lähinnä kotimaassa. Asutaan kerrostalossa omistusasunnossa ja liikutaan julkisilla. Jos olisin sinkku, niin ei olisi varaakaan kovin leveään elämään. Harrastan jonkin verran "ylempiluokkaisia" kulttuurijuttuja esim. klassinen musiikki, museot, taidenäyttelyt, teatterissa käynti. Keskusteluissa oon useimmiten enemmän samalla aaltopituudella korkeakoulutettujen kanssa.
Alue: Aihe vapaa
Vaikka Suomessa ei ole slummeja tai aidattuja ökyalueita, niin se nyt ei todellakaan tarkoita sitä, etteikö meillä olisi yhteiskuntaluokkia. Hyvänen aika tätä järjen juoksua.