Virsi ketju!

555

1.
Oi Herra, luoksein jää, jo ilta on,
ja kadonnut on valo auringon.
Ken muu mua murheissani lohduttais,
kelt' turvan hädässänsä sielu sais.

2.
Päiväni rientää kohti loppuaan,
on ilo maallinen kuin varjo vaan.
Ei ole täällä mitään pysyvää,
vain sinä, Herra, sinä luoksein jää.

3.
Sä pahan väijytykset turhiks teet,
sä tuskat liennät, kuivaat kyyneleet.
Miss' on nyt, kuolema, sun voittosi,
kun Herra Jeesus, olet kilpeni.

4.
Sun, Herra, ristisi mua valaiskoon,
kun tieni painuu kuolon laaksohon.
Sen valon tieltä varjot häviää.
Eläissä, kuollessa sä luoksein jää.

59 Leipää pelloilta maan

176 Pois ihimis pelko heitä ja pelkää Jumalaa, ken kulkee Herran teitä häneltä avun saa...

Minua on lapsuudesta asti koskettanut virsi jossa sanotaan 

VIERAALLA MAALLA, KAUKANA, ON KUMPU KIVINEN,

SEN KOLOON KERRAN ISKETTIIN PUU RISTIN MUOTOINEN.

EN SAATA JEESUS YMMÄRTÄÄ SUN KÄRSIMYSTÄSI

VAAN LUOTAN ETTÄ SOVITIT, MYÖS MINUN SYNTINI.

SÄ KUOLIT ETTÄ PÄÄSISIN LUO ISÄN, JUMALALAN

JA LAPSENANSA KULKISIN MÄ KAUTTA MAAILMAN...

[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 14:33"]Hoosianna Daavidin poika kiitetty olkoon hän...
[/quote]

No ei tietenkään alapeukkua!

[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 14:56"]105 Aurinkomme ylösnousi. Ihana keväinen ja kaunis virsi

Ja neitsyt pikkupoijuttansa on aivan mahtava jouluvirsi. Nostan sen siksi, ettei se ole kaikista tavanomaisin joululaulu, mutta sanoiltaan todella koskettava. 
[/quote]

Tosiaan koskettava, äitinä nuo sanat satuttavat, ei voi lasta suojella loputtomiin. Voi Mariaa!

200 Oi, kuinka ihana

Muista,Jeesus, minua

573 Maa vaikka synnin tähden

555 Oi, herra luoksein jää ,jo ilta on..

Sinussa Kristus luotiin kerran.

Jo päivä ehtii ehtoolle.

Mitä silloin multa puuttuu kun Herra huolen kantaa.

Herra, auta aina, etten ketään paina, etten toisten taakkaa suuremmaksi tee. Virsi 509.

Maan korvessa kulkevi lapsosen tie

Rauhan saivat pyhät herran

Tässä koko virsi:

1.
Nyt ylös, sieluni,
mullasta nouse tästä,
jo riennä eteen taivaan valtaistuimen!
Ja vaikkei silmäni
valoa Herran kestä,
luo Jumalan ja Karitsan käy riemuiten.
Iäiseen iloon
ja juhlaan jaloon
Karitsan suuriin häihin olet kutsuttu.
Armosta Jumalan
saat taivaan kunnian,
aarteesi kauniin, perintösi ikuisen.
Siis taivaan juhlaan kiiruhda jo kiittäen.

2.
Saan kerran herätä
Herrani kaltaisena,
saan kirkastetuin silmin nähdä Jumalan.
En enää ikänä
vaikerra janoisena,
kun häissä valmis morsian on Karitsan.
Saan kruunun siellä
ja puvun vielä,
tuon pyhäin vaatteen, Kristuksen vanhurskauden.
Saan syntisyyteni,
syyn kyyneleihini,
pois heittää, vaihtaa kunniaan ja pyhyyteen
ja kyyneleni kiitosvirteen iäiseen.

3.
Kun täällä puolittain
silmillä hämärillä
saan Herraa kaukaa katsella jo riemuiten,
kun taivaan ihanain
äänien sävelillä
jo täällä voimaa on - oi päivää Kristuksen!
Hetkeni täyttää,
voimansa näyttää
jo täällä taivaan ihmeellinen rakkaus.
Vaan milloin aavistan
sen juhlan korkean,
kun uutta virttä laulan kanssa pyhien,
niin aivan maahan painaa juhla autuuden.

4.
Siell' kaunis kannel soi,
veisaamme virttä uutta,
ei koskaan lopu se, ei koskaan vanhene.
Täällä en lauluun voi
saada sen ihanuutta,
kuitenkin laulan ylistystä Herralle.
Hän verellänsä
ja hengellänsä
myös minut Jumalalle lunastanut on.
Kunnia, kirkkaus,
voima ja ylistys
sinulle, Jeesus, ikuisesti kaikukoon.
Ja taivas, maa ja meri aamen vastatkoon.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2014 klo 21:56"]Rauhan saivat pyhät herran
[/quote]

Tykkään! !!!

Ja mun:

Jumalan rauhaa rinnassansa, ken kantaa maassa kuoleman, on onnellinen kulkeissansa tän vieraan poikki maailman.

Rakkauden armon lähde.