Veljen puoliso ei hyväksy fb-kaveripyyntöä
Pyysin veljeni puolisoa facebookissa kaveriksi mutta hän ei ole hyväksynyt pyyntöä. Ei olla siis mitenkään erityisen läheisiä hänen kanssaan, emme ole nähneet paljoakaan vaikka veljeni on ollut jo useamman vuoden yhdessä hänen kanssaan. Nyt ovat luultavasti kihlautumassakin lähiaikoina, joten ajattelin että ehkä olisi korkea aika meidänkin vähän tutustua paremmin. Ja facebookhan tuo nyt olisi ainakin helppo ensimmäinen askel. Kysyin ohimennen että oliko huomannut kun pyysin kaveriksi, sanoi huomanneensa mutta puhui jotain että ei ole facessa niin aktiivinen ja haluaa pitää sen lähinnä kavereidensa paikkana tai jotain vastaavaa. Minusta vähän outoa, tiedän ettei kummemmin päivittele faceaan mutta voisihan hän vaikka blokata minut jos ei halua että näen jotain juttuja. Minusta tuo tuntui vaan aika törkeältä, melkein ettei hän edes haluaisi tutustua minuun tai muitenkaan miehensä perheeseen. Mitä mieltä av:lla ollaan? Suutunko turhasta jos otan tuosta herneen nokkaani?
Kommentit (79)
Jos ei halua niin ei halua. Ihan turhaan suutut
Suutuit turhasta. On olemassa ihmisiä, jotka haalii FB-kavereikseen tuhansia täysin tuntemattomiakin. Ja on niit, jotka haalii työkavereita myöten kaikki tutut ja puolitutut ja tuttujen tutut. Sitten on niitä, jotka kelpuuttaa vain sukulaiset ja kaverit. On niitä, jotka eivät kelpuuta edes sukulaisia (joihin sinäkin tavallaan jo kuulut) vaan ainoastaan kaverit.
Siis te ette tunne tosianne? En mäkään halua sinne ottaa kaveriksi tuntemattomia, esim. tyyppejä, joiden kanssa jutellut puistossa kolme kertaa lasten leikkiessä, ilman muuta arkikontaktia. Ehkä sitten kun olette viettäneet aikaa yhdessä niin hänkin kokee sinut tutuksi. Ei sukulaisuus tee automaattisesti läheiseksi.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 14:37"]Siis onko se fase nyt ainoa keino tutustua?
[/quote]
No ei tietenkään ole ainoa mutta ajattelinpa nyt jonkinlaisen aloitteen tehdä hänen suuntaansa kun eipä tuo ole minulle tai muutenkaan veljeni perheelle juurikaan kommunikoinut. Veli aina hoitanut kaikki kutsumiset syömään tai kahville ja puoliso ollut satunnaisesti paikalla ja osallistinut keskusteluihimme melko passiivisesti. Olen kutsunut heitä meille syömäänkin joskus, joskus veli tullut yksinään joskus puolisonsa kanssa, mutta silloinkin hän vaikuttaa tosi viileän kohteliaalta. Eli keskutelu on jäänyt sellaiselle hyvän päivän tuttavuus -tasolle. Ajattelin että facessa tuo kommunikointi voisi olla helpompaa.
- ap
Munki kaverilistalta poistuu koko ajan paljo kavereita vaikka olis tuttuja tai puolituttuja, kuulemma mä oon ruma niin mut haluaa jotku tutut ja entiset kaverit eristää, en ole mitään pahaa kyllä kellekään tehny. En ole vetäny hernettä nenään vaikka huomaanki että on lähtenyt ainaki 10 kaveria.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 14:39"]Siis te ette tunne tosianne? En mäkään halua sinne ottaa kaveriksi tuntemattomia, esim. tyyppejä, joiden kanssa jutellut puistossa kolme kertaa lasten leikkiessä, ilman muuta arkikontaktia. Ehkä sitten kun olette viettäneet aikaa yhdessä niin hänkin kokee sinut tutuksi. Ei sukulaisuus tee automaattisesti läheiseksi.
[/quote]
No emme tunne kovin hyvin, mutta ajattelin että olisi kuitenkin kiva tutustua häneen paremmin kun kerran ollaan mitä todennäköisimmin sukulaisia ihan piakkoin. Tullaan siis enenevässä määrin tapaamaan toisiamme tulevaisuudessa, niin minusta ainakin olisi ihan kiva että olisi jonkinlaiset luontevat välit.
Tuskin tulette tapaamaan enemmän jatkossa vaikka menisivät naimisiin. Daamia ei kiinnosta, sehän on aivan selvää.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 14:43"][quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 14:37"]Siis onko se fase nyt ainoa keino tutustua?
[/quote]
No ei tietenkään ole ainoa mutta ajattelinpa nyt jonkinlaisen aloitteen tehdä hänen suuntaansa kun eipä tuo ole minulle tai muutenkaan veljeni perheelle juurikaan kommunikoinut. Veli aina hoitanut kaikki kutsumiset syömään tai kahville ja puoliso ollut satunnaisesti paikalla ja osallistinut keskusteluihimme melko passiivisesti. Olen kutsunut heitä meille syömäänkin joskus, joskus veli tullut yksinään joskus puolisonsa kanssa, mutta silloinkin hän vaikuttaa tosi viileän kohteliaalta. Eli keskutelu on jäänyt sellaiselle hyvän päivän tuttavuus -tasolle. Ajattelin että facessa tuo kommunikointi voisi olla helpompaa.
- ap
[/quote]
No hän ei ilmiselvästikään halua olla sen kummemmissa tekemisissä sukusi kanssa. Ja se on minusta ihan ok. Ei sitä koko suvun kanssa mene naimisiinkaan, vaan yhden suvun jäsenen kanssa. Omaa biologista sukuaan ei voi valita, mutta kaverinsa voi. Ja sinua hän ei ilmeisesti kaverikseen kaipaa. Viileän kohteliaat välit riittävät.
Itse olen ehkä vähän sitten sellainen kaveriharakka, facesta löytyy ex-poikaystäviä, vanhojen kesätyöpaikkojen henkilökuntaa jne joihin en enää pidä yhteyttä. Ymmärrän kyllä että kaikki eivät ole samanlaisia mutta silti jos karkeasti ajatellaan niin tämä puolisohan on tuleva kälyni ja mahdolliset tulevat lapsemme ovat serkuksia. Minusta vaan outoa ettei halua pitää meihin (ei pelkästään minuun vaan myös vanhempiimme ja muihin sisaruksiin) kummempaa yhteyttä ja luoda jonkinlaisia välejä. Face ei ainoa kanava ole, mutta ei hän ole mitenkään muitenkaan osoittanut kiinnostusta tutustua meihin.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 14:49"]Tuskin tulette tapaamaan enemmän jatkossa vaikka menisivät naimisiin. Daamia ei kiinnosta, sehän on aivan selvää.
[/quote]
Juuri näin. En itsekään ole puolisoni siskon kanssa missään tekemisissä, vaikka kymmenen vuotta olemme naimisissa olleet puolisoni kanssa. Näemme joulun aikoihin ja ehkä jossain synttäreillä, eli parisen kertaa vuodessa. Riittää mainiosti. Ei ole tarvetta ystävystyä.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 14:49"]Tuskin tulette tapaamaan enemmän jatkossa vaikka menisivät naimisiin. Daamia ei kiinnosta, sehän on aivan selvää.
[/quote]
Näin kai sitten on. Ihmettelen kyllä. Eihän sitä nyt ylimmäksi ystäväksi tarvitsisi ruveta mutta kyllä minä ne miehenkin sukulaiset lukisin omaan lähipiiriini ja sellaisiksi, joiden kanssa nyt on vain "tultava toimeen ja pidettävä yhteyttä". Heidän tuleville lapsilleenhan tädit ovat tätejä ja mummot mummoja riippumatta kumman vamhemman puolelta ovat.
- ap, kuten viesti 14:kin
Jaa että jos ei joku ota kaveriksi naamakirjassa, niin pahastutaan. Voi herttileijaa. Kyllä itseäni ihmetyttää, varsinkin kun en itse edes koko naamakirjassa ole, enkä mene. Jos joku haluaa olla kaveri niin on sitten jotenkin muuten.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 14:46"][quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 14:39"]Siis te ette tunne tosianne? En mäkään halua sinne ottaa kaveriksi tuntemattomia, esim. tyyppejä, joiden kanssa jutellut puistossa kolme kertaa lasten leikkiessä, ilman muuta arkikontaktia. Ehkä sitten kun olette viettäneet aikaa yhdessä niin hänkin kokee sinut tutuksi. Ei sukulaisuus tee automaattisesti läheiseksi.
[/quote]
Tullaan siis enenevässä määrin tapaamaan toisiamme tulevaisuudessa, niin minusta ainakin olisi ihan kiva että olisi jonkinlaiset luontevat välit.
[/quote]
No jos tulette näkemään, siinähän tutustutte ja luontevat välit (niin luontevat kuin mahdollista teille riippuen henkilökemioista) muodostuvat siinä. Miksi ne välit pitäisi olla tuntemattoman kanssa valmiiksi? Tai semi-tutun, kun selvästi kuitenkin olette tavanneet, itse kuvaat sanoilla "kohteliaan viileä" josta mulle tulee olo, että käly raukka kun sulle ei tuu riittään se että kohtelias, jos ei oo sunmieleinen niin sit on "viileä".
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 14:59"][quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 14:49"]Tuskin tulette tapaamaan enemmän jatkossa vaikka menisivät naimisiin. Daamia ei kiinnosta, sehän on aivan selvää.
[/quote]
Näin kai sitten on. Ihmettelen kyllä. Eihän sitä nyt ylimmäksi ystäväksi tarvitsisi ruveta mutta kyllä minä ne miehenkin sukulaiset lukisin omaan lähipiiriini ja sellaisiksi, joiden kanssa nyt on vain "tultava toimeen ja pidettävä yhteyttä". Heidän tuleville lapsilleenhan tädit ovat tätejä ja mummot mummoja riippumatta kumman vamhemman puolelta ovat.
- ap, kuten viesti 14:kin
[/quote]Toimeen on tultava, mutta yhteyttä ei tarvitse pitää. Missä niin sanotaan, että pitäisi pitää? Ei se oikein ole enää tästä maailmasta, että naimalla liityt konkreettisesti toisen sukuun. Toiset pitävät ajatuksesta ja toisille homma on ihan EVVK.
Itse olen niitä, joille viileän kohteliaat välit riittävät. Ei se estä, että lapsella on hyvät välit vaikka isovanhempiinsa puolison puolelta.
Minusta suutut turhaan. Hänellä on hyvät perustelut kuitenkin. Hän haluaa Fb-kavereikseen vain ystäviään ja te ette ole ystäviä. Hän ei juuri käytä facea, joten voi olla, ettei hän oikein osaa sen "hienouksia". Ehkä hän ei tiedä edes, että jotkut kaverit voi jotenkin blogata niin etteivät näe päivityksiä? Ja vaikka tietäisikin, ehkä hän ei osaa blogata niitä?
Meitä on olemassa tällaisia Fb-uuvattejakin, jotka emme osaa sen kiemuroista kuin ne ihan perusasiat, emmekä ole kiinnostuneita enempää oppimaankaan, koska koko Fb ei niin kovasti kiinnosta. Meille on vain helpompaa pitää hyvin rajattu kaveripiiri, kuin alkaa miettimään, keille kaikille mitäkin jaamme. Meille Fb ei ole niin tärkeä yhteydenpitoväline, että kiinnostaisi siihen kauheasti panostaa.
Koska kyseessä on veljesi puoliso, voit yrittää tutustua hänen kanssaan muutenkin, jos Fb ei hänelle ole luonteva ympäristö tutustumiseen. Älä suotta ala hänelle vihoittelemaan siitä, ettei hän ole Fb-ihmisiä.
Outoja kommentteja. Itse pitäisin todellakin ihmeellisenä jos veljeni naista ei kiinnostaisi olla missään tekemisessä ja olisi vielä blokannut kaveripyynnönkin. En ehkä mitään meteliä asiasta nostaisi, mutta kyllä omaan käytökseeni vaikuttaisi.
En tiedä, onko oikein pahastua, mutta minä ainakin olisin pahastunut. Jos ei edes juuri käytä facebookia, niin luulisi sen sitten olevan täysin yhdentekevää, ketä siellä listoilla roikkuu. Itse en kehtaa olla hyväksymättä sukulaisten kaveripyyntöjä, vaikka emme läheisiä olisikaan, tai vaikka en edes kummemmin pitäisi tyypistä. Hyväksyn muutenkin useimmat kaveripyynnöt, mielestäni se on kohteliasta, jos joku minua vaivautuu listoillensa pyytämään. Poistan mielummin listoilta myöhemmin, ellei yhteistä somesäveltä löydykään. Poislukien tietysti oikeasti tuntemattomat ihmiset, tai jotkut ohimennen tavatut siskon kaverit ym, jotka ilmeisesti vaan keräävät jotain statusta toistatuhatta tuttua kattavilla frendilistoillaan.
Olen pahastunut myös muutaman ei-sukulaisen päätöksestä olla hyväksymättä kaveripyyntöni. En lisäile ketä sattuu ja se, että minä lähetän kaveripyynnön, kertoo aika vahvasti kiinnostuksestani kyseistä henkilöä kohtaan ja siitä, että haluaisin oikeasti meidän tuntevan paremmin. Puhun nyt siis ihan platonisista jutuista, en missään iskumielessä. Kun kaveripyyntöihin ei suostuta, se kuitenkin tuntuu vähän samalta, kuin saisi pakit. Eihän se väärin ole kohteelta, että ilmaisee näin, ettei ole kiinnostunut, mutta ei se tarkoita, etteikö se paskalta tuntuisi.
Minä ratkaisin nämä ongelmat kahdella fb.tilillä. Toiseen hyväksyin kaikki veljien vaimot ja muut ihmiset, joille en halua näyttää kuviani ja kirjoitella elämästäni sen kummemmin. Mutta kun ei kehtaa kieltäytyä, kun suuttuvat. Laitan sinne silloin tällöin jonkun päivityksen.
Toinen tili on sitten se, missä on läheiset ystävät ja missä päivitetään elämää ihan eri tavoin.
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 15:47"]
Outoja kommentteja. Itse pitäisin todellakin ihmeellisenä jos veljeni naista ei kiinnostaisi olla missään tekemisessä ja olisi vielä blokannut kaveripyynnönkin. En ehkä mitään meteliä asiasta nostaisi, mutta kyllä omaan käytökseeni vaikuttaisi.
[/quote]
Jo tuo sanamuotosi kertoo, miten paljon kälyäsi arvostaisit. Ja vielä, jos hän ei olisikaan valmis olemaan sinulle mieliksi. En todellakaan haluaisi olla veljesi vaimo ja jos olisikin, pitäisin asiallisen viileät välit sinuun.
Siis onko se fase nyt ainoa keino tutustua?