G: Mikä tuttaviesi kasvatustyyli ärsyttää sinua?

sitä omaa päätä, jos vaikka sitten vanhemmat jaksaisivat puhua tiuskimatta lapsilleen.

Mutta kun se lapsi on ollut vähintään 4krt/kk yöhoidossa koko elämänsä ja nyt ikää vasta 6kk. Tosi usein myös päiviä hoidossa. Tuskin edes tietää kuka äiti on.

Vierailija:

tullaan meille kylään ja laitetaan MEIDÄN tavarat yläkorkeuksiin edes kysymättä multa mitään. On nostettu niin lattiaharja lavuaariin ja maljakot kirjahyllyn päälle (2,5m) yms. Meillä on meidän koti ja meidän säännöt ja jokaisen pitäisi opettaa lapsensa olemaan koskematta toisten tavaroihin. Minäkin siihen kykenin, miksei muut?

Nyt kun tyttö on yli 2v, hän osaa jo olla käsittelemättä kyläpaikan koriste-esineitä, mutta aiemmin kyllä siirsin arvokkaat/vaaralliset tavarat pois jos huomasin niiden kiinnostavan. Meillä kotonakin on se linja, että emme halua olla koko ajan kieltämässä, ja sen takia lähes kaikki kielletty on nostettu pahimmaksi tutkinta-ajaksi syrjään. Enää ei tarvitse koko ajan olla kieltämässä, tosin kohta vauva 6kk alkaa tutkia paikkoja.

Haluan itsekin nauttia vierailusta niin ettei koko ajan tarvitse olla kylmä hiki otsalla jonkin maljakon takia. Jos jonkun tutun kotona joutuu koko ajan jännittämään ettei tavaroita mene rikki, jää vierailut helposti aika vähiin.

ei tulis mieleenkään antaa vauvaa yöksi toisen hoiviin ilman tosi hyvää syytä.

Minuakin ärsyttää pari ystäväperhettä, joissa lapset syövät päivät pitkätysten herkkuja (esim. joka päivä suklaavanukasta tms aamupalaksi jne.) ja juovat sokerisia litkuja. Eikä äiti edes kannusta lasta juomaan esim maitoa tai vettä. Aina kysyykin, että haluatko limsaa. Sitten ei lapsille ruoka maistu ja se on voi voi...

Myös on sellainen perhe, jonka kyläily stressaa aivan kauheasti sen takia kun lapset saavat tehdä mitä vaan. Rikkoa lapseni leluja ja sotkea ja huutaa ja kahvipöydästä kahmivat kaikki herkut (lapset 4 ja 5) kaikkea puolustellaan sillä kun lapset ei ymmärrä tai tiedä tai osaa tms.

Mutta eräs kaverini on kyllä tosi ärsyttävä:



Vaikka lapsi tekisi mitä toiselle lapselle (hänen poikansa 6 v vanhempi kuin omani) niin kieltoa ei tule siinä tilanteessa. Lapsi saa kyllä rangaistuksen ja kiellon, mutta vasta sitten kun ovat kahden kesken. Kaverin mielestä lapsen itsetunto kärsii, jos kielletään ja komennetaan muiden nähden.



Kukaan muukaan ei tietenkään saa komentaa hänen lastaan.



Hän ei itse varaa matkoille mitään tekemistä lapsille eikä evästä. Meillä on aina pari kirjaa ja peliä pitkillä lentomatkoilla jne. Jos oma lapseni ei halua antaa peliään tylsistyneelle kaverille, niin hän on sitten todella itsekäs. Ongelma on vain siinä että vaikka juuri sillä hetkellä ei itse pelaakaan, niin tuota peliä ei takaisin sitten enää saisi, kun sen haluaa. Lapsieni on myös aika vaikea ymmärtää, miksi heidän pitää aina jakaa juomat ja syömiset, jotka on heille pakattu esim. hiihtoreissua varten, sillä eipä joka paikasta löydykään sitä baaria ja kaverin mukelot kiljuu nälkää ja janoa.



Kaverin mielestä hänen lapsensa on niin pieni, että voi juosta ja vaeltaa ravintolassa, mutta kuitenkin niin suuri, että osaa tehdä päätöksen syökö tänään vai ei. Minusta kouluikäisen pitää osata istua ravintolassa häiritsemättä muita asiakkaita (ja meidän alle kouluikäinen osaa) mutta edes 12 vuotias ei voi tehdä päätöstä omasta syömisestään. Ja tietty kun lapsilta kysytään, otetaanko evästä mukaan, ei lapsi taatusti ymmärrä että vaikka nyt ei ole nälkä niin 3 tunnin päästä varmaan on.



Hänen mielestään aikuinen on se, joka joustaa aina kaikessa. Jos lapsi on tekemisen puutteessa esim. lentokoneessa, niin hän voi vaikka häiritä muita ja aikuisen on vaan kestettävä. Niin ja tuo hänen lapsensa on nykyään jo 12 v, ei siis mikään pikkuinen.