Moni suhde paranisi jo sillä, että nainen lakkaisi pihtaamasta.

Ja meillä mies oli se, joka heittäytyi liian " iskäksi" . Siis että mitäs tässä seksiä tai mitään muutakaan hellyyttä, kun ei hän osaa keskittyä kuin yhteen asiaan kerralla ja sillä hetkellä se oli lapsi...

Muuten sinä kirjoittaja, laitoit, että välillä saat kiitoksen siitä että hoidat lapsia tasapuolisesti jne. Saako vaimosi koskaan kiitosta? Annatko oikeasti myös sanallisesti arvostusta hänen työlleen? Mua oikeasti ainakin ärsyttää se, että mieheni pitää hänen osallistumistaan kotitöihin jonain ekstrana, josta oikeasti pitää erikseen kiittää. Samoin mua välillä ärsyttää, että mä olen se, jolla on koko perheen langat käsissä, ja miehen vastaus asiaan kuin asiaan on se " ihan miten vaan" .

Mutta tuo oli sivuraide. AIkanaan minäkin ehdotin miehelle ja sanoin ihan suoraan, että jos ei meno ala muuttua, niin minä tiedän itsestäni sen, etten kovin pitkään, enkä varsinkaan koko elämääni ala elämään seksittömässä suhteessa. JA eihän siitäkään seurannut muuta kuin suuttumusta ja mökötystä. Ihan oikeasti en tiedä miten tuollaisen haluttoman osapuolen kanssa keskustellaan. Meillä auttoi se, että mä peräännyin pariksi kuukaudeksi. Sitten se vaan alkoi taas sujua n. reilun vuoden todella huonon " kauden " jälkeen.

Vierailija:

meidän suhteemme on hajoamisen partaalla siitä syystä, että vaimokkeen hellyys, rakkaus ja huomio menee lapselle. Minä saan joskus harvoin pienen kiitoksen siitä, että työn lisäksi osallistun lapsen ja kodin hoitoon tasapuolisesti.

Jos koitan koskettaa, se tulkitaan aina vaan seksin vonkaamiseksi. Olen useaan otteeseen sanonut, että kun lapsen nähden ei saa leikkimielisesti koskettaa, ja sängyssä ei saa olla kiinni toisessa, niin yhtähyvin voisimme nukkua eri huoneissa ja hankkia tyydytyksemme muualta. Mistä on seurannut luonnollisesti suhteen edelleen viileneminen.

Olen masentunut, kun minkäänlainen keskustelunavaus ei ole johtanut aiemmin eikä nyt mihinkään. Karun ilmaisun siitä, että haluan sitä tyydytystä sitten vaikka suhteen ulkopuolelta, toivoin antavan jonkinlaisen kuvan siitä miten epätoivoinen tilanne mielestäni on.

tai tarkennan: olisi saanut. Nyt ei enää niin väliä, otan eron ja etsin rakastajan. Ratkaisu sekin tähän pulmaan.

kipeiden lasten hoidosta. meillä on kaikki pyhät ja välipäivät sairastettu, olen ollut lasten kanssa 24h kotona, 3 kertaa käytiin päivystyksessä, siinä mun ulkoilut... Turha miehen jurmuttaa, ettei saa.

Kadonneet ovat ja kun ' annan' ilman haluja minulla ällöttää niin, että pelkään mieheni huomaavan. Mutta on seksin jälkeiset päivät aina mukavampia.

Samaa mieltä kolmosen kanssa: myös miehet voisivat lopettaa sen pihtaamisen. Ei ne naiset aina niitä pihtareita ole...

meillä ainakin mies pihtaa ja vaimo on se joka kaipaa enemmän kosketusta, läheisyyttä ja seksiä.. no kaikkeen tottuu ja olen tässäkin asiassa antanut periksi omista tarpeistani. Mies taas känyää joka jokaisesta pienestäkin vastoinkäymisestä ja kun joku vain alkaa ärsyttämään... hohhoijaa



voi ne roolit olla toisinkin päin

mies jurnuttaa vihaisena sohvalla, tiuskii lapsille ja kyttää koska ne nukahtais, että äiti vois suorittaa illan viimeisen palveluksen, kun tiskikone on täytetty, pyykit ripustettu, pienin imetetty ja laitettu nukkumaan. Kertokaa missä välissä sitä jaksais?? kun toinen vaan odottaa ja toinen suorittaa.

Jos molemmat miettivät, että minä en ainakaan (anna, koska... tai auta, koska...), ei siitä umpikujasta pääse koskaan.

menee pinna kireelle jos ei saa.

miksi väsäätte niitä mukuloita niin paljon että ette niiden hoidolta jaksa edes panna? ei käsitä, ei........

Ehkä ne miehetkin auttaisivat ja koskettelisivat, jos saisivat välillä seksiäkin. Mikä ihmeen arvotavara se teidän värkkinne on, kun sitä pitää pihdata niin paljon?

Hittoakos sitä huonolle miehelle antamaan!!! Eri asia on jos mies on ihana ja hyvä. Toisaalta hyvä mies osaa ymmärtää naista jolla ei ole aina haluja, hyvässä suhteessa voidaan tästkin asiasta keskustella. Enkä usko että antamalla toiselle seksiä voi parantaa suhdetta!! Mutta rikastuttaa sitä voi silläkin.

Miksi sua ällöttää? Tai tiedätkö mistä se ällötys on alkanut? Voisitko kuvitella seksiä jonkun muun kanssa, vai kohdistuuko ällötys koko seksiä kohtaan?



Meillä myös todella surkeaa seksiä noin kerran-kaksi kuussa.



Haluaisin jo seksiä... vaikka sitten jostain muualta.

Tämä on tullut vähitellen toisen lapsen syntymän jälkeen. Minä uskon kyllä tuota väittämää, että äidille riittää lapselta saatu hellyys.

4

missä välissä ehtii pelehtiä, kun ei ole aikaa???? en sanonut pitäväni värkkiäni minään arvotavarana PRKL!!!!!! Ja jos niitä lapsia on saatu, kai sitä joskus on sitten pantukin..;)

Mikä ihmeen horo sinä olet? Hyi. Kyllä ne lapset johonkin elämänvaiheeseen vain kuuluvat, toisille enemmän ja toisille vähemmän. Ja on aika normaalia että seksi vähenee etenkin pikkulapsiaikana mutta kuka on väittänyt ettei sitä olis ollenkaan? Ja entäs jos mieskin on samalla aaltopituudella kasvettuaan isyyteen että se elämä ei ole enää sitä panemista milloin missäkin?? Voihan se mieskin muuttua niin että se seksi ei ole enää se pakkohomma ja muna pystyssä mennään päivästä toiseen! Ehkä se arvomaailman muuttuminen vaikuttaa niin naiseen kuin mieheen.

Ottaa eron, jos se siitä on kiinni.

" Annanko pillua vai otanko eron, kas siinäpä kysymys."

Vierailija:

Hittoakos sitä huonolle miehelle antamaan!!! Eri asia on jos mies on ihana ja hyvä. Toisaalta hyvä mies osaa ymmärtää naista jolla ei ole aina haluja, hyvässä suhteessa voidaan tästkin asiasta keskustella. Enkä usko että antamalla toiselle seksiä voi parantaa suhdetta!! Mutta rikastuttaa sitä voi silläkin.

Minusta naispuolinen avopuolisoni on viileä ja etäinen, ja pienenkin erimielisyyden sattuessa mököttää pitkään. Viileällä tarkoitan, ettei häneltä ole riittänyt lapsen syntymän jälkeen juurikaan hellyyttä ja huomiota minulle.



Muutenkin siis seksiä ja hellyyttä ei ole juurikaan, ja mököttämisen ja riitelyn jälkeen sellaista ilmapiiriä jossa näitä voisi luontevasti harrastaa ja jakaa, on todella vaikeaa luoda.



Että kyllä se on ihan mahdollinen ja oikea ongelma, että mies voi jäädä lapsen jälkeen niin vähälle huomiolle, että itkettää. Naisen koko huomio, rakkaus ja hellyys kohdistuu lapseen. Siinä alkaa pikkuhiljaa tiuskiminen ja riidat yleistymään ja koko suhde muuttuu ahdistavaksi. Sitten riittävän pitkän ajan kuluttua käy vaan niin, että sitä hellyyttä ja seksiä kaipaa jostain, jos kerran ei kotona niitä ole.

Sitähän se suhteen paraneminen yleensä vaatii. Jos molemmat ovat samalla aaltopituudella, miksi vastaat tällaiseen aloitukseen.

Oletko muuten kysynyt mieheltäsi haluaisiko hän enemmän seksiä? Voisit yllättyä vastauksesta.

Vierailija:

Ja entäs jos mieskin on samalla aaltopituudella kasvettuaan isyyteen että se elämä ei ole enää sitä panemista milloin missäkin?? Voihan se mieskin muuttua niin että se seksi ei ole enää se pakkohomma ja muna pystyssä mennään päivästä toiseen! Ehkä se arvomaailman muuttuminen vaikuttaa niin naiseen kuin mieheen.

Kokemuksesta voin sanoa, että on turhaa käyttää pikkulapsia pihtaamisen tekosyynä.