Kolibrien alkanut vuosi 2006
Ihanaa vauvantuoksuista ja -täyteistä uutta vuotta teille kaikille! Toivotaan, että täti on unohtanut uusia kalenterinsa ja jättää tänä vuonna meidät kaikki väliin:).
Miinastiina: juu, sain pco-diagnoosin 4 vuotta sitten, kun kävin gynellä heti pillereiden pois jättämisen jälkeen. Sain samantien terolut ja clomi-reseptin, kumpiakaan en ehtinyt aloittamaan, kun plussasin välittömästi esikoisen (ja sitten imetyksen loputtua kakkosenkin) ihan luomusti. Taidna olla siinä mielessä erikoinen tapaus, että mulla tuo pco ei aiheuta muuta kuin piiiiiiiiiiiiiiiiitkiä ja epäsäännöllisiä kiertoja. Esikoisen plussasin siinä kp45 - 50 tienoilla, kakkosen vähän aikaisemminkin. Nyt tällä kertaa kierron tämän ekan kierron pituudeksi tuli tasan 50. Huomenna on mulla se gyneaika ja olen vähän kahden vaiheilla minäkin. Toisaalta haluaisin kokeilla clomeja vaikka heti (huomenna on kp4, jossa vaiheessa niitä kai käsittääkseni aletaan syömään), toisaalta mietin, että onhan nuo edellisetkin tulleet ihan itsekseen. Ylipainoa mulla ei ole, pikemminkin huolettaa se, että pillereiden lopetuksen jälkeen (marraskuun puolivälissä) paino on pudonnut 2kg ja alan kohta huidella alipainon rajoilla. Sekään ei oo hyväks raskautumishaaveille. Ikääkin mulla on juuri tullut 31v, joten mietin kyllä, että ikäkin voi tehdä tepposet. Ja jostain luin, että 30v naiset ovuloi vain noin 8 kertaa vuodessa, joten mun tapauksessa oikea määrä olis kai jotain kolme, kun näillä kierron pituuksilla ei tätikään ehdi tulemaan kuin 6 kertaa vuodessa. Kaksosraskaus muakin kyllä hirvittää, eihän nuo vanhemmatkaan lapset ole kuin vasta 3 ja 1,5v... No, katsotaan, mitä se gyne sanoo huomenna. Jos yhtään vihjaa clomeihin, niin taidan kyllä ottaa, en halua odotella vuosikausia tämän kolmosen kanssa!
Tulipa pitkä sepostus! Eilen mietin, että lupaisin itselleni käydä vähemmän näillä sivuilla ja miettiä vähemmän tätä pikku3-projektia. Onneksi tulin järkiini, enkä mennyt lupailemaan mitään tuollaista typerää:).
Hyvää alkanutta viikkoa kaikille, onneks on taas lyhyt työviikko (tuppaa tuo motivaatio olemaan edelleen hukassa...)!
Kommentit (58)
Ilmoittauduin nimittäin vasta uuden päivityksen jälkeen. Alkaa tämä vauva -kuume todella vaivata, kun täällä palstalla käy. Oikeastaan kurkkaan tänne jo melkein joka päivä. Eilen illalla heitin miehelleni jotain kuvitteellisesta kolmannesta muksusta -lähti leikkiin mukaan. Joka meidän perheessä on ainakin ennen tarkoittanut, että isäntä alkaa pehmetä ajatukselle. Mutta, ei tässä kiireitä, kiva itsekkin leikkiä vähän aikaa ajatuksella. Kunhan kuume ei ehdi pakkomielteeksi, ennen kuin mies on samalla aaltopituudella.
LAPALEPA pahoittelut siitä, että miehesi ei ihan vielä ole lämmennyt ajatukselle kolmannesta lapsesta. Mutta pidetään peukkuja kovasti, että joskus, sopivan ajan sisällä, miehesi myös pehmenee ajatukselle.
En tiedä käytkö enää lukemassa tätä rimpsua, ja näetkö tätä, mutta tiedätpähän että olet ollut ajatuksissani. (((HALI)))
Sitten ihan vain omaa napaa.
Oireita. Oireita!!! Täällä on OIREITA!!! Tosin pieni pelko edelleen, että ne kuuluu pms:ään, mutta mitä sitten. Nauretaan sitten koko porukalla miun tyhmyydelle, jookos?? :D
Eli etoo. Etoo välillä voimakkaammin ja välillä vain aavistuksen, mutta sen huomaa ja sen lisäksi röyhtyyttää. Eilen ekan kerran teki ruoka-aine pahaa, ostin pussillisen karkkeja cittarilta ja enpä syönyt kuin yhden tai kaksi karkkia kun tuli ällö olo. Aamulla söin valkosipulipatonkia ja sitäkin sain nieleksiä ihan kunnolla. Ja töissä tänään on koko päivän etonut.
Valkovuoto on muuttunut juoksevammaksi. Sidettä saa pitää että ei koko ajan olisi alushousut märät. Inhottava vaiva, joka on vaivannut molemmissa aiemmissa raskauksissa alusta loppuun. Eli jos hyvin käy, niin seuraavat 9kk kuljen side pöksyssä.
Tänä aamuna meinasin jo testata. Miula nuo testit on ONE STEP HCG- raskaustestejä, onko kokemusta??? Niissä se herkkyys on 25mlU/ml. En kuitenkaan testannut, kun tänään on tosiaan vasta kp24. Edellinen kierto oli tuon 24, mutta jotenkin uskosin että tämä kierto ehkä olisi normaalit 28, vaikka mistäs sitä voi tietää :O.. Olin hiukan ajatellut, että sunnuntaina testaisin ekan kerran, mutta en tiedä, joko sitä huomenna malttamattomana aamupisun yhteydessä testais...... hih
Että tämmöttiis.
Antzu kp 24/24-28
Mä testasin one stepillä 2 päivää ennenkö menkkojen ois pitäny ois alkaa, ja en edes aamulla vaan iltapäivällä! Ja plussan näytti, tosin todella haalea, mutta sellainen että tiesi että se siinä varmasi on. Tosin olin ainakin 4h pissaamatta ennen testin tekoa koska en malttanut odottaa aamuun.
Pari päivää tämän jälkeen tein saman testin ja viiva jo vähän tummempi.
Joten mulla hyviä kokemuksia, mutta odota ihmeessä jos vaan maltat!
2boys_mam rv 5+
Minä sain tiistaina keskenmenon. Tai siis menin kontrolliultraan, jossa todettiin että kehitys oli pysähtynyt 6+3, heti sen jälkeen kun joulun välipäivinä kävin lääkärissä niukan rusehtavan vuodon vuoksi. Silloin siis sikiö oli vielä elossa. Heti keskiviikkona menin aamulla naistentautien polille ravinnotta. Yrittivät puhua siihen lääkkeelliseen keskenmenon käynnistämiseen, koska siis mitään keskenmenon kliinisiä merkeejä vuotoa tai paikkojen uksenemista ei ollut tapahtunut, mutta halusin kaavinnan että pääsisin " helpommalla" . Se oli järkevää, koska vaikka sain niitä sytotec tabletteja kaavintaa edeltävästi, ei minkäänlaisia supistuksia tullut siltikään.
Itse toimenpide oli helppo ja kivuton, mutta jälkikäteen olen ollut kipeä sekä henkisesti jotenkin asia paukahti pälle vasta kun se oli lopullisesti ohi. Hormonitason romahtamisella lienee myös merkitystä. Ymmärrän sen lääketieteellisen faktan että siinä sikiössä ei ollut kaikki kunnossa ja edellytyksiä elämälle ei olisi ollut, mutta tuntuu se silti pahalta. Jotenkin sitä tuntee elimistönsä " pettäneen" , miksi kahden onnistuneen raskauden jälkeen yhtäkkiä joku menikin pieleen? Toisaalta ymmärrän sen, että todennäköisyys ei ollut puolellani koska lähes kaikilla naisilla on jossakin vaiheessa keskenmeno varsinkin jos on useampia raskauksia. No, toiivottavasti meidän osalta se epäonni oli nyt tässä ja seuraava onnistuu ongelmitta.
Eli jatkan siis kuumeilua kolibreissa kunhan ensin odottelen sen seuraavan kuukautisvuodon ja käyn neuvolassa antamassa negatiivisen raskaustestin. Harvon sitä tätiä odottaa, mutta nyt toivon että saapuu inhimillisissä aikapuitteissa.
Onneksi on nuo kaksi kullannuppua, muuten tämä olisi aika musertavaa kestää.
PIKKUTIIKERI: Olen pahoillani keskenmenosi johdosta!!! :(
Itse testasin tänään negan. Ja kas kummaa kuin ivatakseen, niin heti testin jälkeen paperiin jäi jotain punertavaa.. siis valkovuoto oli sellaista vaaleanvaaleanpunertavaa, kait tuo jotain tuhrua on.
En yleensä tuhruile ennen menkkoja, vaan vuoto on alkanut kuin hanasta kääntäen, mutta eiköhän ne menkat sieltä tule.
Nega ei yllättänyt, onhan vasta kp25, mutta tuo tuhru oli vähän ikävämpi yllätys.
No, uutta yritystä ensi kiertoon vaan.
Antzu kp25/24-28
Keskenmeno on varmasti aina järkytys, mutta ehkä vielä ikävämpi " isoilla" viikoilla.
Toivottavasti toivut nopeasti ja pääsette uudelleen yrittämään.
t. frilla
Pikkutiikerille iso halaus ja hurjasti onnea seuraavaan kiertoon.
Mä olen itse voinut nyt niin hiton huonosti etten oo jaksanu pahemmin kirjotella. Alkaa pian tuntua siltä, että on syytä unohtaa vauvahaaveet ja yrittää saada itsensä ensin kuntoon. Luultavasti tää johtuu niistä lääkkeistä joita napsin, söin siis ison annoksen kilpparin liikatoimintalääkkeitä vaikka arvot on pikemminkin vajaatoimintaa... Ois pitäny vaan oottaa tuloksia ennen eikä hätäillä, no lääkäri kyllä luvan anto, mutta silti.
Mutta kovasti plussaonnea toivottelen kaikille! Palaan taas, kun piristyn!
Keskenmeno on aina raskas kokemus, mutta kun siitä alkaa puhumaan niin huomaa, että aika moni nainen on sen kokenut. Eihän se omaa oloa helpota, mutta...
Mun ensimmäinen raskaus oli tuulimunaraskaus. Huomattiin kontrolliultrassa viikolla 12. Siihen asti olin luullut olevani todellakin raskaana. Mikä shokki!
Uusi rakaus alkoi kyllä kohta kaavinnan jälkeen ja kaikki oli ok.
Tämänhetkisiin tunnelmiin. Menossa on kiertopäivä 27/31. Olen yrittänyt ottaa tämän kierron rennommin eli en ole ajatellut vauva-asioita niin paljon kuin aikaisemmin. Joulu ja lomailu ovatkin siirtäneet ajatukset sopivasti muille sektoreille. Nyt on kuitenkin täpinät päällä. Tekisi niin mieli testata. Mies toppuuttelee. Rinnat on jämähtäneet kunnolla kipeiksi ja seuraavassa kuppikoossa mennään. Voi kyllä olla menkkojakin edeltävää...
Nyt kun noista ovislimoista on ollut puhe niin olenkin alkanut miettimään, missä ne omat limat oikein on. Aikaisemmin (ennen kierukkaa) huomasin ne selvästi. Nyt en ole havainnut. Oviksen (jos se on sitä) aikaan on kyllä selkeät vatsakivut. Tiedä häntä... Tapahtuuko ovista vai eikö se hormoni, joka muutta valkovuodon " toimi kunnolla" ? Toivottavasti ei mitään tuollaista.
Herkimmät raskaustestit näyttäisi varmaankin tässä vaiheessa raskauden. Onkos perusapteekkitesteissä tällaista?
Lapsukaiset tulee varmaan ulkoa. Menen katsomaan.
Pikkutiikeri, koetahan jaksaa. Kova juttu tuo keskenmeno. Olen ihan sanaton. En ole itse koskaan kokenut keskenmenoa, mutta luulisin, että olisin asiasta varmasti ihan shokissa *halaus*.
Antzu: voi pahus siitä negasta, mutta muistetaan, että niin kauan kuin ei tule kunnon vuotoa, on toivoa!
Piipaa: Ei ole kivaa sinullakaan...mitähän tuolle nyt olisi tehtävissä. Kaikki sen typerän, mutta inhimillisen sotkun syytä...tai no, kyllähän ne järjestelmästä näkevät, kun on epänormaalit arvot. Nehän pomppaavat koneelta silmään punaisella pohjalla ja kun menee sen arvon kohdalle, sieltä näkyy, mitkä ovat normaalit viitearvot...ei voi käsittää, miten joku on voinut tulkita ne kilppariarvot väärin. Koetahan toipua nyt kuitenkin, tehtyä ei saa mitenkään tekemättömäksi :-( Toivottavasti ne syödyt hevoskuurit eivät aiheuta mitään vaaratilannetta kuitenkaan.
Kalaäiti: Tuo rintojen kasvu vaikuttaa todella lupaavalta...Limoja olen kaivannut minäkin. Minulla taas oli ihan selvästi kierukan aikana nähtävissä, mikä oli ovislimaa. Nyt on niiden kanssa ihan kuutamolla. Koskahan keksitään " limatikut" , jotka ennustavat oviksen liman koostumuksesta :-)
Noista apteekin " herkistä" , mutta varmoista testeistä suosittelen Early Detection-testiä. Myydään ainakin täällä Tampereella mm. Sokoksen ykköskrs:en apteekissa, jonka nimeä en nyt muista millään.
Omaa napaakin hieman: Tuonne clomistien pinoon jo kirjoitinkin, että viimeinen Terolut on nyt sitten tänään nielaistu...mielenkiinnolla odotan tätiä saapuvaksi, jotta pääsen ottamaan niitä Clomeja...eihän tässä muuten saa edes mahdollisuutta tulla raskaaksi kun ei niitä oviksia kerran tule. Rinnat ovat todella kipeät. Sivuissa tuntuu oikein sellaiset rauhaspakkaumat ja enpä olisi uskonut, mutta yöllä kylkeä kääntäessäni rinnat ovat tiellä, muistuttaen olemassaolostaan. Mitään tätiä enteileviä kipuja tms. minulla ei ole.
Jostakin ihmeen syystä ruokahaluni on hävinnyt jonnekin, mitä en todellakaan ymmärrä,vielä toissapäivänä olisin syönyt vaikka kuinka ja paljon! No, tänään käydessäni vaa' alla, painoa oli pudonnut 1,5kg vajaan viikon aikana, minkä nyt olen ollut pisteillä ja hyvähän se vain on, jos ruokahalu katoaa. Ajattelin, että vaikuttaakohan tuo keltarauhashormoni jotenkin ruokahaluun ja sitä kautta painoon? Sittenhän löytyisi syy siihen, miksi olen lihonut puolessa vuodessa 15 kg!
Kiva muuten, että olemme saaneet uuden jäsenen, tervetuloa vaan mukaan Dosijas! Kyllä se mieskin siitä vauvalla pehmenee:-)
vm73:lle pahoittelut yllättävän lomautusuutisen saamisesta. Nuo ovat todella ikäviä juttuja, ja todellakin koskettavat nykyään ihan jokaista. Kukaan ei ole turvassa, ei edes firmoissa, jotka tekevät hurjia voittoja...hyvä kuitenkin, että miehesi on vauvaprojektissa mukana kaikesta huolimatta! Yhdeksässä kuukaudessa voi tapahtua jo ihan mitä tahansa positiivista työpaikan suhteen. Oikeastaan se uusi työpaikka voi tulla vastaan vaikka jo huomenna!
Ei, nyt on kyllä lopetettava tältä erää! Plussaonnea kovasti huiskutan täältä minulta päin kaikille ja päätän sanoihin: Tämä päivä on pian taas ohi, eikä palaa milloinkaan. Huominen on uuden alku...
En ole aikoihin kirjoitellut kun joulu ja uusi vuosi meni kaikenlaisten kiireiden ohella. Onpa tosiaan surullisia uutisia täällä. Itsekin kaksi keskenmenoa kokeneena voin tuntea tuskan....Ensimmäinen keskenmeno oli esikoisen ja kuopuksen välissä rv:lla 11 ja toinen reilu kaksi kuukautta sitten rv:lla7. Nyt uusi raskaus ei ole tärpännyt vaikka kaikki edelliset raskaudet ovat alkaneet heti ensimmäisestä yrityskierrosta, masentaa todella paljon kun eilenkin tein taas raskaustestin joka vaan näytti negaa. On se kummallista, sitä vaan koittaa ottaa rauhallisesti ja ajatella että tulee kun on tullakseen, mutta silti sitä pettyy ja pahemman kerran kun testi näyttää negaa. Vaikka eilenkin vakuutimme molemmat miehen kanssa ennen testin tekoa, että ei varmasti olla raskaana, että aika mahdotonta olla tässä kierrossa raskaana kun olin juuri Ovuloinnin aikaan lasten kanssa sukuloimassa ilman miestä yli viikon.....mutta mutta, kerro se tuolle pääkopalle. Molemmat olimme maassa testin jälkeen vaikka koitimmekin piilotella sitä toisiltamme! Onneksi sitä osaa ajatella kuitenkin positiivisesti, että eikun uusia yrityksiä kohti!! PlussaOnnea ja VoimaHalauksia sylin täydeltä kaikille!!
Se on sitten kp1... Että tälleen.
Kiirettä taas pitäny ja viimeksi kun yritin pari päivää sitten pinoutua, niin kone alkoi herjata jotain enkä jaksanut yrittää uudestaan..
Pikkutiikerille pahoittelut ja voimahalit! :( ikävä kuulla tuollaisia uutisia. Mutta elämä on. Sille ei voi mitään. Mutta nyt toivotaan että täti pian saapuu ja pääsette aloittamaan uudelleen. tsemppiä!
Antzulle pahoittelut tädistä :( mokoma minkä teki! Masistele rauhassa tovi ja sitten uudella innolla uuteen kiertoon! tsemppiä sinnekin!
Paljon muutakin juttua oli, mutta nyt ei muista eikä ehdi kunnolla, joten taas jää kommentoinnit. Mukana kyllä elän ja lueskelen, mutta tällä hetkellä on tuosta kuopuksesta (parin päivän päästä 1v10kk) tullut melkoinen syliläinen ja ei tästä koneella istumisesta (tai ainakaan kirjoittamisesta) tule.
Oma napa kerrottakoon lopuksi, eli kp19/27 menossa ja luulen tikuttaneeni torstaina(kp16)oviksen. Luulen siksi, että viiva ei ollut mielestäni tasavahva kontrolliviivan kanssa, tai no ehkä toisesta laidasta, mutta toisesta vaaleampi. Seuraavana päivänä tuli samanlainen (toinen reuna tummempi), mutta nyt se oli selkeästi vaaleempi. Sitten loppui tikut, joten en tiedä ,oisko ne siitä vielä vahvistunu. Luultavasti ei, koska ei muutenkaan tuntunut mitään. Touhuttiin viimeks kp14, joten toivotaan, että se riittäis... Nyt sittne jännäillään seuraava reilu viikko. Ja oireita aletaan etsiä.. ;D
No niin ja taas joku repii hihasta, joten mentävä on... Plussaonnea kaikille!
-Jedelede
Ikäviä uutisia oli monilta tullut. Pikkutiikerille osanotto keskenmenon takia! Ja kaikille muille pahoittelut tädin saapumisesta.
Täälä on kp 32/32 joka on todella harvinaisen pitkä kierto, mutta kuitenkin mahdollista. Rinnat ei ole enää niin kipeät kuin jossain vaiheessa, repäisykipuja on edelleen jos jonkun todella nopean ylösnousun tekee tms. Parina aamuna on ollut todella etovaa oloa joka kyllä voi johtua ihan siitä että ei jostain syystä ole illalla syönyt kunnolla. Jos tätiä ei huomenaamulla näy niin ajattelin testata sitten. Sitä plussaa niin toivoo, mutta pelottaa testata jos saakin pettyä niinkuin viime kierrossa jolloin olin aivan varma että olen raskaana. Tosin nyt kun oireita ajattelee niin olihan ne ihan naurettavia. =)
Mutta pitää lähteä katsomaan muksujen sotaa...
Plussaonnea kaikille, saapa nähdä minkälaisia uutisiä täältä huomenna tulee. =)
eli syyskuun vauvaa ei meille tullut. No, eipä tuo mitään, jatketaan harjoituksia lokakuulle ;) ! Tietysti vähän harmittaa, olisi ollut kiva alkaa uusi vuosi uusin kujein, mutta kun tässä on ollut vasta yksi kierto yritystä, niin en oikein odottanutkaan vielä tärppiä. Vaikka nuo molemmat onkin saaneet alkunsa pian, esikoinen ekasta kierrosta, toinen tokasta kierrosta. Jospa tämä kolmas tulisi sitten kolmannesta kierrosta ;)... En tainnut ovuloida nyt tässä kierrossa ollenkaan, ainakaan ei ollut mitään tuntemuksia.
Huomenna onkin sitten paluu arkeen ja aikaisiin aamuihin... :/ ! Kai se siitä pikkuhiljaa lähtee! Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!
-himppu-
En malttanut odottaa huomiseen vaan kaivoin testin kaapista ja plussahan sieltä tuli. Tosin viiva oli jonkinverran haaleampi kuin testiviiva, mutta selvä kuitenkin! =) Tässä vielä sulatellaan asiaa, aikaimoinen uutinen vaikka lähes varmaa jo olikin...=)
[color=deeppink][size=3]♥ ♥ ♥ ONNEA TIP1!!!! ♥ ♥ ♥
TIP1 : Mahtavat onnittelut plussasta!!! Upeeta!!!
HIMPPU: Me menäänkin sitten aika samassa, kun molemmilla tänään kp1. Saadaan jännäillä alkavassa kierrossa sitten kahdestaan ;)
Antzu kp1/24-28
Olin muutaman päivän vanhempieni ykönä käymässä lasten kanssa ja jotta en paljastaisi itseäni en käynyt palstailemassa lainkaa.
LapaLepa voimia olen samaa mieltäkuin muutkin, miehen päätä ei käännetä helposti, mutta kuten itse sain huomata tänään kun mieli on muuttunut, niin suuretkaan takapakit eivät vaikuta asiaa.
Meillä nimittäin isäntä tuli tänään töistä ja ilmotti, että heillä alkaa ens viikolla lomautukset... Lievästi sanottuna shokki siinä tuli. Meillä on tää " projekti" menossa ja vaikka rahallisesti tällä hetkellä on suht OK, niin ei se nyt ihan niin hyvässä kunnossa ole, että pakkolomautuksia kestää. No, hyvä puoli asiassa on, se että systeemi on kolme työpäivää pari lomaa...jotain rahaa tulee taloon. Ja tietty uuden työpaikan etsiminen isännällä.
Ajatukset on kyllä sekasin! En tiedä mitä tulevaisuus tuo. Todellinen kuume vauvan/lapsen saantiin on ja ikää sen verran (33 pian), että jos ei nyt niin ei koskaan. Pelottaa. Pelottaa...Isäntä ei kuitenkaan oo luopumasa vauvan saamis -projektista. Ens viikolla olis ovis viikko ja siihen mennessä pitäis saada nää ajatukset järjestykseen...