Miksi menet kauppaan lasten kanssa?

kaupoissa ei ole lastenhoitajaa/lapsiparkkia, johon vois jättää lapset 0,5 tunniksi ostosten ajaksi. Ikeassa on, mutta miksei muualla.

Siis jos kerta viikkoon siellä käy? Ja onko sen lapsen kärryssä istuttava, jos osaa kävellä? Mitä vikaa hiekkalaatikossakin on? Kyllä mun lapset tykkää siinäkin leikkiä. Sunkaan lapset ei varmaan oo päiväkodissa, koska siellä se ajanviete on varmaan sitä hiekkalaatikkoa ja samaa pihaa päivästä toiseen? Mäkin olen kotona osin sen vuoksi, että haluan lapsilleni tasokkaampaa hoitoa ja ajanvietettä mitä päiväkodin massameininki voi tarjota. Mut se on kyllä jo toinen tarina ja menee aiheesta ohi.



Ymmärrän ehkä mitä tarkoitat, mutta älä nyt siellä kaupassa aattele että kaikki kärryssä istuvat lapset on siellä joka jumalan päivä aikaa tappamassa.



Itse menen kauppaan kun mies tulee kotiin. Tuon tavaraa moneksi päiväksi enkä lähde sinne joka päivä kuluttamaan aikaani. En halua lapsilleni sellaista lapsuutta jossa istutaan ostoskärryissä tai hiekkalaatikolla. Haluan lapsilleni tasokkaampaa ajanvietettä.Ostoskärrylapset ovat säälittäviä, usein huonosti hoidettuja ja huonosti kasvatettuja.

voimin kaupassa ostamassa isot ostokset ja sitten täydennysreissut teen minä, lapsen kanssa. Koska minä pääsen aikaisemmin töistä ja lapsen kanssa siksi, että haluan hakea lapsen päiväkodista, heti enkä kauppareissun jälkeen. Ja todellakaan ei ole mitään järkeä siinä että ajaisin lapsen kanssa kotiin, odotettaisiin että mies tulee ja lähtisin sitten kauppaan, tai että pidennettäis miehen kotiintuloa vielä kaupassa käynnillä. Vauvasta asti tuo lapsi on ollut mukana kaupoissa, shoppailemassa, lounailla jne, niin osaa myös käyttäytyä niissä, vaikkei ikääkään ole kuin 1v8kk..

Voihan kauppaan mennä vaikka lauantaisin ja jättää lapset mummille tai kummille tai kaverille.



Joskus olen nähnyt naisia jotka käyvät kaksi tai kolmekin kertaa päivässä kaupassa ja aina lasten kanssa. Eivät osaa mitään muuta. Voi vaan kuvitella että lapsi alkaa pitää ostareita ja supermarketteja jotenkin kotinaan. Itse en halua kasvattaa lapsiani noin.

koskaan edes tullut mieleen, että alkaisin järjestelmään elämääni niin, että en ottaisi lasta mukaan. Miksi lasta _ei_ pitäisi ottaa mukaan kauppaan? Mulle ei ole vielä tullut näinä neljänä vuonna sellaisia syitä vastaan.



Pieni lapsi ei myöskään menetä mitään suurempaa, vaikka ei 1-3-vuotiaana käy:

- kylpylässä

- junassa

- lentokoneessa

- asuntomessuilla

- museossa

- saunassa

- Ikeassa

- autokaupassa

- teatterissa

- häissä



Silti noissa kaikissa lapsemme on käynyt. Ei kaikkea tehdä siksi, että lapsi sitä erityisesti tarvitsisi vaan siksi, että se kuuluu osaksi normaalia elämää eikä suuri osa ihmisistä näe tarpeelliseksi erottaa lasta perheen muusta elämästä.

voimin kaupassa ostamassa isot ostokset ja sitten täydennysreissut teen minä, lapsen kanssa. Koska minä pääsen aikaisemmin töistä ja lapsen kanssa siksi, että haluan hakea lapsen päiväkodista, heti enkä kauppareissun jälkeen. Ja todellakaan ei ole mitään järkeä siinä että ajaisin lapsen kanssa kotiin, odotettaisiin että mies tulee ja lähtisin sitten kauppaan, tai että pidennettäis miehen kotiintuloa vielä kaupassa käynnillä. Vauvasta asti tuo lapsi on ollut mukana kaupoissa, shoppailemassa, lounailla jne, niin osaa myös käyttäytyä niissä, vaikkei ikääkään ole kuin 1v8kk..

Voihan kauppaan mennä vaikka lauantaisin ja jättää lapset mummille tai kummille tai kaverille.

Joskus olen nähnyt naisia jotka käyvät kaksi tai kolmekin kertaa päivässä kaupassa ja aina lasten kanssa. Eivät osaa mitään muuta. Voi vaan kuvitella että lapsi alkaa pitää ostareita ja supermarketteja jotenkin kotinaan. Itse en halua kasvattaa lapsiani noin.

ja sitä paitsi kaupassa käynti on normaalia arkea. Siksi toisekseen mitä se sulle kuuluu?

Minulla kun ei ole ajokorttia ja todellakaan en lähde roudaamaan viittä kassillista sapuskaa linja-autolla.



Tykätään myöskin käydä yhdessä kaupassa. Eipä siinä mitään sen kummallisempaa takana ole.

Lapsen kanssa eläminen helpottuu, jos osaa nähdä lapsen näkökulman asioihin ja tilanteisiin. Miltä lapsesta tuntuu kauppareissu? Muut ihmiset, hyllyt täynnä erivärisiä tavaroita, jonottaminen ja kassatäti. Monta ihmettä! Elämä on järjestely kysymys, sanoi isäni. Kyllä siitä selviää!

Ai sna miten mielelläni olisin mennyt kauppaan ilman lapsia. En vaan saanut niitä minnekään joten mukaan ne pirulaiset oli otettava. 

Miksi en menisi kauppaan lasten kanssa? Lapset ovat ihmisiä eikä ole kiellettyä mennä kauppaan heidän kanssaan. Onpa taas idioottimainen aloitus.