Kesäkerttujen vuodenvaihde

Kaksi pinoa peräkkäin kaukana alhaalla, joten päätin aloittaa uuden. Ja koska vuorokausikin vaihtuu just, teen omavaltaisesti tällaisen vuodenvaihdepinkan. Tuntuu olevan niin hiljaista loma-aikaa, että pärjätään ehkä yli viikonlopun. Tai katkaistaan sitten, jos alkaa viisi sivua täyttymään.



Rakastan tätä keskiraskausaikaa. Olo on hyvä: melkein kaikki vaatteet sopivat vielä, iho on hyvä, tukka ei rasvoitu, aviomies kiinnostaa taas - eikä niin vähänkään, ruoka maistuu, mutta paino ei nouse vielä juurikaan. Väsyttää kyllä, mutta se johtuu varmaan eniten pimeydestä. Onneksi päivät jo pitenevät. Joulun aikaan ei päivänvalolamppuakaan ole tullut käytettyä, kun himoaa vaan tunnelmallista kynttilänvaloa.



Ensi viikolla on jo rakenneultra, tänään tuli 18 viikkoa täyteen. Laskin kelan laskurilla, että voisin aloittaa äitiysloman jo 30.3. ja taidanpa itse asiassa tehdäkin niin. Mies käyttää kuitenkin todennäköisesti viimeiset kaksi vanhempainlomaviikkoa ja kaksi isäviikkoa sen päälle, joten ihan saa hyvät lähdöt pikkutyyppi kotosalla.



Isoin siskokin jo aloittaa ensi syksynä eskarin, pienempi isosisko ehkä sitten tekee syksyn 5-tuntista päiväkodissa. Luulen ainakin vahvasti, että meidän molempien jaksamiselle on parempi, että ainakin alussa olen vauvan kanssa kahden päivät. Olen nimittäin ollut kahdesta lapsesta vauva-aikana täysin läpiväsynyt ja masentunutkin. Nyt osaan jo etukäteen varautua siihen, samoin siihen, ettei imetyksestä tälläkään kertaa varmaan tule mitään. Aion kyllä sitkeästi yrittää, mutta alistun siihen kohtaloon, että toiset meistä ovat lypsykarjaa, toiset lihakarjaa ;)



Mulla on ihana " vapaailta" , kun mies on kavereiden kanssa " tuulettumassa" (miten se saakin haisemaan niin pahalle) ja lapset menivät hyvissä ajoin nukkumaan. En jaksanut edes vaatia lattian raivausta. Lupasin huomenna ajaa puskutraktorilla ponit ja barbit kasaan elleivät saa niitä aamusta paikalleen. Inhottava kiristäjä-äiti.



Traumatisoikohan tuollainen, tuskinpa...