Lue keskustelun säännöt.
Mitä yhteiskuntatieteiden maisterin papereilla oikein tekee?
Kommentit (51)
että yliopistoista oikein kutsuvat opiskelemaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ovat kyllä filosofian maistereita. Ei ole olemassa mitään "kielten maisteri" tai "biologian maisteri" -tutkintoa.
t. FM, pääaineena englantilainen filologia
kysyisin, että minkälaisia aloja yhteiskuntatieteissä opiskellaan? Siis onks ne jotain hoiva-aloja vai? Vai eiks TTM ole joku sairaanhoitaja?
siihen kuuluu esimerkiksi politiikan, sisä, ulko ja talouspolitiikan, kunnallispolitiikan tutkimus, sosiologia, sosiaalityö, (sosiaali)psykologia, hallintotiede, kulttuurintutkimus, jotkut historian alat, informaatiotiede, journalistiikka ja sen sellaiset ala.Terveystieteet eivät ole yhteiskuntatieteitä, vaan tarveystieteitä. Opettajat voivat joskus olla ytheiskuntatieteiden maistereita, mutta weivät aina. Luokanopettajat on kasvatustieteen maistereita ja aineenopettajat sen alan maistereita, mitä heidän pääaineensa tiedekunnasta tulee: kielten, matematiikan, bilogian ja maantiedon, historian opet on yleensä filosofianmaistereita, vaikka esim hissanope voi kyllä olla yhteiskuntatieteenmaisteri tai jopa valtiotieteenmaisterinkin, samoin kuin uskonnonope voi olla teologian tai filosofian maisteri, riippuen siitä, mitä on pääaineenaan lukenut ja missä.
eli sorde, en huomannut että olitkin kirjoittanut että ko. aineita opiskelleet ovat FM:ä.
t. se sama FM
ovat kyllä filosofian maistereita. Ei ole olemassa mitään "kielten maisteri" tai "biologian maisteri" -tutkintoa.
t. FM, pääaineena englantilainen filologia
kysyisin, että minkälaisia aloja yhteiskuntatieteissä opiskellaan? Siis onks ne jotain hoiva-aloja vai? Vai eiks TTM ole joku sairaanhoitaja?
siihen kuuluu esimerkiksi politiikan, sisä, ulko ja talouspolitiikan, kunnallispolitiikan tutkimus, sosiologia, sosiaalityö, (sosiaali)psykologia, hallintotiede, kulttuurintutkimus, jotkut historian alat, informaatiotiede, journalistiikka ja sen sellaiset ala.Terveystieteet eivät ole yhteiskuntatieteitä, vaan tarveystieteitä. Opettajat voivat joskus olla ytheiskuntatieteiden maistereita, mutta weivät aina. Luokanopettajat on kasvatustieteen maistereita ja aineenopettajat sen alan maistereita, mitä heidän pääaineensa tiedekunnasta tulee: kielten, matematiikan, bilogian ja maantiedon, historian opet on yleensä filosofianmaistereita, vaikka esim hissanope voi kyllä olla yhteiskuntatieteenmaisteri tai jopa valtiotieteenmaisterinkin, samoin kuin uskonnonope voi olla teologian tai filosofian maisteri, riippuen siitä, mitä on pääaineenaan lukenut ja missä.
ovat kyllä filosofian maistereita. Ei ole olemassa mitään "kielten maisteri" tai "biologian maisteri" -tutkintoa.
t. FM, pääaineena englantilainen filologia
kysyisin, että minkälaisia aloja yhteiskuntatieteissä opiskellaan? Siis onks ne jotain hoiva-aloja vai? Vai eiks TTM ole joku sairaanhoitaja?
siihen kuuluu esimerkiksi politiikan, sisä, ulko ja talouspolitiikan, kunnallispolitiikan tutkimus, sosiologia, sosiaalityö, (sosiaali)psykologia, hallintotiede, kulttuurintutkimus, jotkut historian alat, informaatiotiede, journalistiikka ja sen sellaiset ala.Terveystieteet eivät ole yhteiskuntatieteitä, vaan tarveystieteitä. Opettajat voivat joskus olla ytheiskuntatieteiden maistereita, mutta weivät aina. Luokanopettajat on kasvatustieteen maistereita ja aineenopettajat sen alan maistereita, mitä heidän pääaineensa tiedekunnasta tulee: kielten, matematiikan, bilogian ja maantiedon, historian opet on yleensä filosofianmaistereita, vaikka esim hissanope voi kyllä olla yhteiskuntatieteenmaisteri tai jopa valtiotieteenmaisterinkin, samoin kuin uskonnonope voi olla teologian tai filosofian maisteri, riippuen siitä, mitä on pääaineenaan lukenut ja missä.
esimerkiksi kotitalousopettajat ovat koulutukseltaan KM, KtaO, eli kasvatustiet.maist. + kotitalouden aineenopettaja. Eli he eivät siis ole FM, vaikka samanlainen ylempi korkeakoulututkinto onkin. Kaikki opet ei siis oel FM:a. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
valmistuu kortistoon. Sitkeimmät saattaa päästä muutaman vuoden työttömyysjaksojen, harjoittelujen, pätkä- ja silpputyöjaksojen, erilaisten täydentävien oppisopimuskoulutusten yms. yhteiskunnallisten tukityöllistämiskeinojen päätteeksi siivoojan palkalla ö-luokan mainostoimistoon.
Itse olen viimeisen vuoden yhteiskuntatieteiden opiskelija ja voin kertoa, että työllistyminen on yksilöstä kiinni. Oman alan kesätöitä ym. on vaikeampi saada kuin esimerkiksi kaupalliselta alalta, mutta useimmat meistä työllistyvät loppuvaiheessa suoritettavan palkallisen harjoittelun kautta (omassa pääaineessani harjoittelu tehdään usein ministeriössä, kunnalla tai suurlähetystössä). Monet havittelevat diplomaattiuraa (vaaditaan erillisen ulkoministeriön koulutus maisterin papereiden jälkeen), vielä useammat päätyvät virkamiehiksi ministeriöihin ja kuntiin, mutta on myös todella paljon niitä, jotka päätyvät yksityiselle sektorille. Yksityisellä sektorilla tyypillisiä töitä ovat viestintään tai (henkilöstö)hallintoon liittyvät tehtävät tai esimerkiksi projektipäällikkönä toimiminen.
Kuten joku jo aiemmin totesikin, sivuaineet, työkokemus ja erityisesti persoona ratkaisevat paljon. Työllistyminen on hankalampaa kuin vaikkapa tekniikan tai oikeustieteiden alalla, mutta kukaan tutuistani ei kyllä ole jäänyt siivoojaksi tai kaupan kassaksi. Huonoimmassakin tapauksessa työtehtävät ovat vain "tavallisia toimistotöitä", ja tämäkin usein vain siihen asti, kunnes muutaman vuoden työkokemusta hankittuaan pääsee ylempiin tehtäviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaako sellaisia edes havitella?
Pääsee niillä papereilla pääministeriksi...lisäksi pääsee surutta jakamaan rahaa konkurssikypsiin kohteisiin ;)
valmistuu kortistoon. Sitkeimmät saattaa päästä muutaman vuoden työttömyysjaksojen, harjoittelujen, pätkä- ja silpputyöjaksojen, erilaisten täydentävien oppisopimuskoulutusten yms. yhteiskunnallisten tukityöllistämiskeinojen päätteeksi siivoojan palkalla ö-luokan mainostoimistoon.
Selvä. Tosin mä olen yliopistolla tutkijana ja väittelen ensi vuonna. Tutkijanpaikan sain suorilta valmistuttuani. Vaati tietty erittäin hyvän gradun.
T: YTM vuodelta 2006
Sisältö jatkuu mainoksen alla
valmistuu kortistoon. Sitkeimmät saattaa päästä muutaman vuoden työttömyysjaksojen, harjoittelujen, pätkä- ja silpputyöjaksojen, erilaisten täydentävien oppisopimuskoulutusten yms. yhteiskunnallisten tukityöllistämiskeinojen päätteeksi siivoojan palkalla ö-luokan mainostoimistoon.
Selvä. Tosin mä olen yliopistolla tutkijana ja väittelen ensi vuonna. Tutkijanpaikan sain suorilta valmistuttuani. Vaati tietty erittäin hyvän gradun.
T: YTM vuodelta 2006
Lisätään tähän vielä, että pääsin opiskelemaan täysillä pääsykoepisteillä. Lukiopapereilla en tehnyt mitään, koska silloin opiskelu ei kiinnostanut. Eli se oma motivaatio on avainsana. Ei kannata lähteä opiskelemaan mitään vain siksi, että jossain _yleensä_ on hyvä tai huono työllistymismahdollisuus.
opiskella pääaineenaan vaikka sosiaalityötä ja sen jälkeen on taattu työllisyys - päteville on aina töitä! Eri yliopistoissa siis sosiaalityö on eri tutkinnon alla, toisissa YTM ja toisissa VTM.
Sitten jos lukee sosiaalipolitiikkaa tai muuta epämääräisempää, voi työllistyminen olla hieman vaikeampaa, mutta aika turvattua kuitenkin eli ihan pääaineestahan se riippuu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
valmistuu kortistoon. Sitkeimmät saattaa päästä muutaman vuoden työttömyysjaksojen, harjoittelujen, pätkä- ja silpputyöjaksojen, erilaisten täydentävien oppisopimuskoulutusten yms. yhteiskunnallisten tukityöllistämiskeinojen päätteeksi siivoojan palkalla ö-luokan mainostoimistoon.
Sosiaalityön pääaineesta valmistuneet YTM:t työllistyvät 100% ainakin sosiaalityöntekijöiksi. Jos haluaa tehdä muuta, ovat mahdollisuudet edelleen erinomaiset.
jos ei kykene ottamaan edes selvää siitä, mitä tutkinnolla voi tehdä. Et meinaan saisi sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mut mitä työtä sillä kannattaisi sitten etsiä? :)
Onko yhteiskuntatieteet arvostetumpi kuin filosofian maisteri :)
Mut mitä työtä sillä kannattaisi sitten etsiä? :)
Onko yhteiskuntatieteet arvostetumpi kuin filosofian maisteri :)
Luetko valtsikassa kansantaloutta vai matemaattisluonnontieteellisessä (sieläkin tulee ainakin Hkissä FM:ä) biologiaa. Luonnollisesti noilta aloilta mennäänvähän eri hommiin.
kannattaa muistaa, että suurin osa yliopistotutkinnoista ei suoraan johda mihinkään ammattiin vaan työllistyminen on vain ja ainoastaan kiinni sinusta itsestäsi (mikä kiinnostaa, mitä osaat& haluat, miten myyt itsesi jne)
Mut mulla on kaikki ovet auki ja mahdollisuus mennä mihin vaan. Mä haluun vaan tietää onko yhteiskuntatieteiden maisterin papereista mitään hyötyä. En kysy tätä vittuillakseni vaan ihan tiedonhalusta.
Haluan tietää onko mulla mitään mahiksia saada tulevaisuudessa töitä kun tuntuu että nykyisin yliopistostakin valmistutaan työttömyyskortistoon.
että yliopistoista oikein kutsuvat opiskelemaan :)
t. toinen laudaturin ylioppilas
Opiskella kannattaa, jos ala kiinnostaa niin paljon, että et välitä tuosta tosiasiasta tai tähtäät pitemmälle, esim. ulkomaille apurahatutkijaksi.
Toinen vaihtoehto on opiskella yhteiskuntatieteiden lisäksi opettajaksi, siinä tulee yhteiskuntaoppi ja toiseksi aineekseen voi valita jotain muuta.
Jos ajattelet filosofian maisterin tarkoittavan vain humanistisia aineita, niin niihin verrattuna ytm on marginaalisesti parempi. Mutta ero ei ole sellaienn, että kumpikaan valinta olisi kannattava.
Jos haluat töitä, niin mene heti töihin, tee mitä tahansa, ja opiskele siinä sivussa mitä haluat. Opiskeluala harvoin työllistää, mutta jos se työpaikka on jo,niin sittenhän sillä eiole väliä.
pääsykokeissa kävit?