Millaisissa oloissa elävät nämä suomalaiset köyhät, joille lahjoitatte rahaa keräyksien välityksellä?
Ihan tietämättömyyttäni kysyn, miten tässä maassa pystyy tulemaan niin köyhäksi, että tarvitsee keräyksellä hankittua tukea? Koulussa ja muuallakin aina tähdennetään, että täällä valtio huolehtii kaikille minimitoimeentulon, jolla voi kustantaa elämisensä. Miten tämän järjestelmän ulkopuolelle joutuu? Sivistäkäähän hyväuskoista sosiaalivaltion olemassaoloon uskovaa, niin täältäkin lähtee summa keräykseen!
Terv. opintotuella joskus itsensä elättänyt, joka ei ole onnekseen joutunut kituuttamaan
Kommentit (27)
Pelastusarmeija auttaa varmaan aika paljon kodittomia alkoholisoituneita miehiä ja naisia. Heitähän näkee tuolla kaupungilla, joten tiedämme miten he elävät. Toisaalta en voi väittää, etteikö minusta tunnu omituiselta se, että he saavat sossusta rahaa ja pelastusarmeijalta ruokaa kun samalla tälläkin palstalla voi lukea, että jotkut lapsiperheet elävät todella tiukilla eivätkä voi ostaa esim. jouluruokia tai muutamaa lahjaa omille lapsilleen.
tuu vaikka käymään meillä!
ja ottakaa ne laput silmiltä, muillakin kuin alkoholisteilla voi olla nälkä!
terveisin viisi vuotta tulotta ollut ja nyt minimiäp-rahalla.
tottahan se on että kusessa sitä sellainen on joka ei eläessään ole penniä joutunut venyttämään ja yhtä-äkkiä joutuukin syystä tai toisesta siihen tilanteeseen. opiskelijat ovat mielestäni suomessa heikoimmassa asemassa, varsinkin perheelliset. en ole koskaan oikein käsittänyt tuota opintolaina systeemiä. suomen sosiaaliturva on kyllä todella hyvä mielestäni, miettikäähän esim. 3 henkistä perhettä jossa 1 pieni lapsi ja 2 aikuista vaikkapa työttöminä. vuokran jälkeen käyttöön jää silti noin 880e miinus 7% vuokrasta normilaskelman mukaan. sähköjäkään ei tarvitse itse maksaa. tuosta summasta sitten vaikka netti ja kohtuulliset 50e puhelinlaskuihin (yht) silti jää lähes 800e ruokaan, vaatteisiin yms. näin hyvinhän asiat eivät ole edes monella työtätekevällä! 800e on lähes 5000mk ja silti moni on sitä mieltä ettei tuolla summalla elä kuukautta. missä siis vika...
tai kasaantuu muita vastaavia harmeja, on hyvät mahdollisuudet joutua väliinputoajaksi. Kyllähän sitä on niin monenlaisia elämäntilanteita, ettei sosiaalijärjestelmä kata kaikkea. Mieleen tulee myös se, että ihmiset voivat joskus joutua hyvin pitkään odottamaan niitä rahoja, jotka laki heille takaa; Hesarissahan on ollut kirjoituksia esim. Espoosta missä sosiaalitoimen tietojärjestelmät ovat pettäneet.
Olen katsonut läheltä yhden ihmisen tilannetta: hänen ainoa mahdollisuutensa saada tuloja tällä hetkellä on sosku, mutta pitkään hän yritti pyristellä sinne menemistä vastaan, koska hänen tuttavansa on siellä töissä eikä hän olisi halunnut tilanteensa paljastuvan. Huono-osaisillakin on ylpeytensä. Tämäkin ihminen on filosofian maisteri, jolle vain elämä on heittänyt kaveriksi pitkäaikaissairauden ja muita ongelmia.
joissa perheen tulot olivat puolison opintoraha + oma kotihoidontuki (ei kuntalisää) + lapsilisä + asumistuki, ja näillä pärjättiin, kun säästeliäästi elettiin. Haluaisin todella ottaa laput silmiltä ja herätä siihen todellisuuteen, että joillakin on vielä pienemmät tulot tai erittäin perustellusti suuremmat menot. Joten antakaa esimerkkejä, koska olen oikeasti huolissani siitä, että tässä maassa voi oikeasti joutua elämään nälässä ja kurjuudessa, vaikka eläisi säästäväisesti.
Ap
suomessa ei ole tosi köyhiä! jos sossun kynnys on liian korkea niin turha itkeä köyhyyttä täällä palstoilla!!!
Ihmiset luulevat myös että kun omnn katto pään päällä ja vaatteet päällä, ei voi olla niin kovin köyhä. Helposti rinnastamme köyhyyden niihin kuviin, mitä näemme ulkomaisista mainoskuvista, nälkää näkevät lapset ja onnettomuuden uhrit. Toki heille pitääkin kerätä rahaa ja auttaa, mutta muistakaa että myös kotimaassa on paljon apua tarvitsevia.
Vierailija:
suomessa ei ole tosi köyhiä! jos sossun kynnys on liian korkea niin turha itkeä köyhyyttä täällä palstoilla!!!
Sillä kuvaamallani ihmisellä, jolle " sossun kynnys oli liian korkea" ei ole nettiä eikä HÄN täällä itkekään köyhyyttä. Mitä taas minuun tulee, olen hyväosainen mutta kylläkin sitä mieltä, että hyväosaisuus ei anna yksinoikeutta esim. ylpeyteen.
puutetta ja elmänähallinnan menettämistä. Itse olen hakenut toimeentulotukea, kun olin opiskelijana loppuvaiheessa raskaana ja mies sairastui vakavasti ja tuli kerralla paljon sairaala- ja lääkekuluja ja tietoa paranemisesta ei ollut ja säästöjäkään ei ollut. Kukaan sukulaisistakaan ei silloin ojentanut auttavaa kättä, vaikka aika varakkaitakin osa on.
Vierailija:
Vierailija:[i
Mitä taas minuun tulee, olen hyväosainen mutta kylläkin sitä mieltä, että hyväosaisuus ei anna yksinoikeutta esim. ylpeyteen.
Ihana huomata, että JOKU on vielä tuota mieltä!
t.vähäosainen
Eiköhän joulun alla ole kuitenkin kyse siitä, että etenkin köyhille lapsiperheille halutaan mahdollistaa joulu. Eli jos muuten syötäisiin jouluna kuten tavallisestikin, eli tosi niukasti ja edullisesti, niin tämä jouluapu mahdollistaa vaikkapa pienen paistin, suklaarasian, pari lahjaa lapsille tms.
Hän jäi työttömäksi kun firma muutti ulkomaille. Pieneltä paikkakunnalta ei vanhemmalle naiselle löytynyt työpaikkaa, koska työttömäksi oli jäänyt yli 200 muutakin ihmistä samasta firmasta. Säästöt riittivät johonkin pisteeseen, mutta kun työttömyyspäivärahapäätös viipyi ja viipyi, täytyi normaaleja laskujakin alkaa muuttaa pidempiaikaisiksi veloiksi. Kun päiväraha viiden kuukauden kuluttua tuli, se meni samantien päivittäisen elämisen aiheuttamiin laskuihin. Ennen päätöstä äitini ja veljeni söivät kaksi viikkoa kymmenen euron summalla, voitte kuvitella mitä kaikkea hyvää tällä sai, kun pakastinkin oli syöty tyhjäksi. Tämän lisäksi veljeni loukkaantui onnettomuudessa ja sairaalalaskut veivät pitkän aikaa loputkin rahat mitä heillä oli.
He eivät tuhlanneet tietokoneeseen, puhelimeen, autoon, lehtiin, tupakointiin, alkoholiin, eivät edes kirpputorivaatteisiin, tai mihinkään muuhunkaan joka tuntui siinä pisteessä turhalta.
Tällaista perhettä avustan.
ehkä noin kolmasosa heistä on sellaisia jotka ovat itse mielestäni suurimpia syyllisiä tilanteeseensa ja olisi parasta pitää suuta soukemmalla.. takana vuosikausien työttömyys ja silti ei esim. uudelleenkouluttautuminen kiinnosta. itseään surkutellaan ja tämä yleensä johtaa ongelmiin taas alkoholin kanssa.
kaiken sympatiani kyllä saa vähävaraiset pikkulapsiperheet. heitä tulisikin tukea kaikin keinoin sillä yleensä tämä aika on raskas ja myös yleensä tilapäinen. äitien paluuta työelämään tai kouluun tulisi myös tukea kaikin mahdollisin tavoin.
vai ihmetteletkö edelleen, miten joku voi Suomessa tarvita apua?
vanhempani ovat sitä mieltä, että täytettyään 18 lapsi on aikuinen, siispä he näyttivät kohteliaasti ovea ja pakkasin tavarani. menin ystäväni luo ja rupesin selvittämään mistä voin saada rahaa. en mistään! en saanut opintotukea, en opintolainaa enkä toimeentulotukea, enkä näinollen asuntoa enkä ruokaa, tai koulukirjoja (kävin kauppaoppilaitosta). soskussa minulle naurettiin, sanoivat " mene rikas tyttö takaisin kotiin" . soitin äidilleni ja kerroin tilanteesta, äitini sanoi " hae töitä, mekin selvittiin nuorena niin etköhän säkin, hyvä vaan jos valtio ei kustannakkaan sulle rellestämistä" ja ilmoitti olevansa kiireellinen, sain luurin korvaani.
töitä hain, soitin satoja paikkoja läpi, ei mitään kun pitäisi olla kokemusta.
ratkaisuni: iskin baarista miehen jonka luo muutin ja joka elättää minua edelleen.
jaa eipä ole suomessa köyhiä! vanhempani tietävät tilanteeni, samoin sosku.
Monet tutkitusti jättää hakematta toimeentulotukea vaikka oisivatkin oikeutettuja siihen. Kaikki eivät osaa laskea kuuluisiko heille sitä vaiko ei, vaikkakin kaava on helppo. Mitä työttömyyteen tulee niin enää tänäpäivänä on turha heittää kenenkään silmille lausahdusta:Kyllä töitä tekevälle riittää, se on kuin suolaa heittäisi haavoille. Itse olen tilanteessa jossa joudun hankkimaan 3 ammatin sairauksien vuoksi ja kouluhin olen hakenut jatkuvalla syötöllä, ollut työkokeiluissa ja välillä menettänyt kaiken uskon tähän elämään mutta jostakin se toivo aina paremmasta löytyy ja alkoholiin ei ole tarvinnut turvautua, on muita konsteja pitää itsensä ehjänä.
mutta itselläni tilanne meni siihen, että oli nöyrryttävä ja haettava apua lasten takia. Olisin voinut pitääkin ylpeyteni ja kitkutella jotenkin, mutta lasten kanssa ei voi ajatella vain itseään.
jos vanhempien tulot ylittää jonkun tietyn rajan, oletetaan että he elättää täysi-ikäisen lapsensa.
todella monet ei saa mitään tukia, jos ei saa tukea, ei saa lainaakaan.
nämä ovat köyhien kakaroiden oikeuksia.
-19-
tai siihen mikä se oli, nythän saan minimi-äp-rahaa, ensimmäiset tuloni elämäni aikana!
mutta ei, suomessahan ei ole köyhiä, kun ihan koulussakin niin sanotaan!
-19-
minut ja perheeni lasketaan suomen mittapuun mukaan köyhiksi. mielestäni emme sitä ole.. olisimme oikeutettuja saamaan sossustakin keskimäärin 50e kk (meitä on 4) vielä näiden tulojen päälle mutta emme sitä tee.. minun mielestäni meillä on kaikki hyvin. itse olemme tämän tien valinneet, turha silloin rutista. jokainen on oman onnensa seppä.