Minusta on tullut lahjakummi...

aikansa elänyt juttu. Ei ole kummiudesta kiinni, kavereiden ja sukulaisten lapsiin voi luoda suhdetta muutenkin jos tuntuu luontevalta ja haluaa sitä.



Mun mielestä vanhemmat ei voi laittaa kummeille mitään vaatimuksia siitä, että pitäisi antaa lahjoja tai aikaa tai jotain. Homman pitää perustua motivaatioon. Ja vaikka sitä pyyntöhetkellä olisi, ei kukaan voi taata, että riittäisi vuosikausiksi eteenpäin.

Jos on 7 kummilasta, niin erkkikään ei voi olettaa, että kummi pystyy jokaiselle olemaan se, miksi jokainen vanhempi kummin toivoo. Meillä on 3 kummilasta, ja jos olisin tiennyt millaista se on, niin en olisi suostunut kuin korkeintaan yhdelle lapselle kummiksi. Nyt on koko ajan huono oamatunto, kun ei voi täyttää niitä odotuksia (omianikaan9 kummiuteen liittyen. Ei kummilasteni vanhemmat mitään ihmeitä onneksi odota, mutta mä itse odotan, siis itseltäni, mutta ei kertakaikkiaan omien lasten lisäksi ja välimatkojen ja töiden lisäksi pysty rakentaan läheistä suhdetta joakiseen klapseen.

Luulisi heidänkin ymmärtävän, jos pieniä lapsia. Ja valitettavan usein asiahan on juuri niin kuin sanoit.

Oletteko ihmisiä, jotka ei osaa sanoa ei?

minulla kaksi kummilasta joihin pidän kiinteästi yhteyttä. enempään ei aika liikenisikään, joten jatkossa joutuisin kohteliaasti kieltäytymään kummiudesta.