Haluaako joku asua ihan oikeasti vain ja ainoastaan kerrostalossa?!

Olin myös vannoutunut kerrostaloasuja, mutta mies sai houkuteltua katseleen myytäviä taloja. Tähän ihastuimme.

Ikää melkein 100 vuotta, korkeat huoneet, lautalattiat, kakluuneja ja pönttöuuni... Keskustaan 3 km.



enää en vaihtaisi kerrostaloon. en mistään hinnasta.

että, kerrostaloissa ei kävisi pahemmin varkaita. Suurin osa omaisuusrikoksista tehdään kerrostaloasuntoihin ja kellareihin. Ja asun muuten kerrostalossa. En pidä tästä, mutta olen " köyhä" ja ei ole varaa muualla asua.

Vierailija:

Aikaisemmin asuimme kerrostalossa ja en viihtynyt.Ihan käytännön syistä on helpompaa asua paritalossa,lasten takia (6v ja 5v ulkoilevat pihalla,helpompi valvoa).Sitäpaitsi on se vähän eri asia asua jossain kamalassa lähiössä kuin jugend-talossa Helsingin keskustassa?! ;).

Jos olisimme lapsettomia niin voisin muuttaa sellaiseen ihanaan jugend-asuntoon,ah.

Musta taas on helpompaa lapsen kanssa asua kerrostalossa, siellä riitää niitä leikkikavereita pihalla, ei ole koskaan tylsää. Ja aina on lähellä lapsia joita voi vaikkapa mennä hakemaan ulos leikkimään.

niin voisin asua kerrostalossa. Vaan ei ole. Rivitalossa asuimme pari vuotta ja, siinäkin talossa oli naapurina mulkku. Paritaloa en sitten uskaltanut ajatellakaan kaiken paskan jälkeen. Nyt on hyvä olla täällä omakotitalossa. Mutta periaatteessa, kyllä voisin asua kerrostalossa jos saisin vain " normaalit" naapurit.

Minä olen asunut koko lapsuuteni/nuoruuteni isossa omakotitalossa Espoossa. Kotoa kun muutin niin oli tosi vaikea sopeutua kerrostaloon. Enkä tänne ole kyllä sopeutunut vieläkään. Odotan niin mielettömästi, että talo valmistusi ja pääsisi tästä vuokrakasarmista oikeeseen kotiin.





Minä taas tykkään tehdä pihahommia lumitöitä yms. Kukin tässäkin asiassa tyylillään. =)



ap

En oisi kyllä uskonut. Asuin itse 1.3 vuotta, enkä tykännyt yhtään. 20-vuotiaana otin ensimmäisen lainan pankista, rivariin. Nyt 30-vuotiaana maksan omakotitaloa, jossa todella viihdyn. Lapsuuden asuin myös omakotitalossa. Helsinki on ainoa oikea kaupunki minulle.

ja ihan omasta halusta. Viherpeukaloille sopii toi oma piha, mutta en ole semmoinen. Pihalla ei kasva ainuttakaan kukkaa tai puskaa. Inhoan myös lumien luomista etupihalta, haravoimista jne. Pienkerrostalossa ei tarvitse noita tehdä.

Minulla on kaksi kerrostaloasuntoa, kun haluan niin kovasti asua kerrostalossa. Siis minä ihan todellakin valitsen mieluiten kerrostalon. Kesämökin (tai vapaa-ajanasunnon) virkaa toimittaa siis toinen kerrostaloasunto.



Varmaan aika monen mielestä minun pitäisi hakeutua hoitoon. Makunsa kullakin, en varmaan kuitenkaan kenenkään muun elämää pilaa. Paitsi tietysti miehen ja lapsen, mutta yllättäen hekin pitävät kahdesta kerrostalokodistamme.

Mutta TOSI magee talo pitäisi olla, että pistäisin sen etusijalle tämän hetkisen kerrostaloasumisen kanssa. Siis okt-asuminen ei ole mulla mikään asumisen lopullinen päätepiste tai tavoite. Ok-talossa on aina ne lämmitysjutut ja lumenluonnit - sijaintikaan harvemmin on keskellä kaupunkia. Olen yh, enkä haluaisi asua kovin kaukana palveluista ja " ihmisistä" .

Esim naapureiden äänet, niin kauan kun kyse ei ole mistään erityisestä metakasta tai häiritsevistä äänistä VAAN siitä, että naapurista todella vain kuuluu satunnaisia elämisen ääniä - luovat mulle enemmän turvallisuuden tunnetta kuin ärtymystä. Häiritseviä ääniä mun mittapuun mukaan olisivat jatkuva poraus, jatkuva koiranhaukunta, perheväkivalta, stereoiden huudatus tms.



Olen melkein aina asunut kerrostalossa ja siihen tottunut. Äitini ei MISTÄÄN hinnasta asuisi rivitalossa eikä ok-talossa.

että on se nyt kumma kuinka täältä palstalta aina edelleen löytyy ihmisiä, jotka ihan tosissaan luulevat, että kerrostaloissa asutaan vain pakosta ja rahan puutteessa.



Rakas ap ja sielunsisaresi, painakaahan tämä nyt mieleen:

vaikka teidän kerrostalokokemuksenne rajoittuisivatkin ankeisiin, elementtirakenteisiin, ns. ongelma-aineksen kansoittamiin kaupungin vuokratalokämppiin jossain ankeassa lähiössä, jonka palveluvalikoimaan kuuluvat Siwa ja paikallinen räkälä, maastamme löytyy lukuisia ja taas lukuisia kerrostaloasuntoja, joiden hinnalla kustantaisi vaikka millaisen omakotitalon, joiden kauneus sisältä ja ulkoa hivelee silmää ja joissa asutaan kuin herran kukkarossa, vailla naapurien melua, usein käytännössä luonnon helmassa ja silti äärettömän laajan palvelu- ja kulttuuritarjonnan keskellä. Rahasta ei siis todellakaan ole kyse. Piste.

Ei ole huonoja puolia, eikä tarvitse luoda lunta tai nakutella nurkkia. Vieressä metsä, eli on luonnonläheisyyttäkin.



En jaksa kahlata pitkää ketjua läpi, laitan vain oman vastaukseni.