Haluaako joku asua ihan oikeasti vain ja ainoastaan kerrostalossa?!

Olisi niin kiva asua taas keskellä kaupunkia.

Onhan se kiva kun auto seisoo oven edessä mutta siinä se rivarin ainoa parempi puoli taitaa olla.

Omakotitalossa en jaksaisi asua, ihan liikaa tekemistä.

Eli toivottavasti löytyy taas pian kiva koti keskustan tuntumasta, kerrostalosta!

2 euroa neliöltä / kk. Ei tuo minusta kovin tähtitieteellistä ole.

Tässä joku jo mainitsi pointin, joita moni kerrostaloelämää vihaava ei tule ajatelleeksi:



" Usein ne, jotka todella omasta tahdosta asuvat kerrostalossa, asuvat sen verran kalliimmissa yhtiöissä, että harvemmin niissä noita narkkareita ym. laitapuolen kulkijoita asustelee. "



Meidän kolmiomme maksoi 330 000 euroa. Samalla rahalla olisi saanut jo omakotitalonkin, jos nyt ei ihan Helsingistä, niin Espoosta nyt ainakin. Meidän talossamme asuukin vain sellaisia asukkaita, jotka todella haluavat asua kerrostalossa, ja juuri tässä talossa. Ja se näkyy asumisviihtyvyydessä.



Eikä se merinäköala ja sijainti kantakaupungissa tosiaankaan ole haitaksi.

maalla, ja jo silloin huokailin ihastuksesta kun näin kaupungissa kerrostaloja. Täällä on niin turvallista, viihtyisää ja mukavaa. Eikä täällä Helsingissä kyllä olisi omakotitaloon varaakaan, ja maalle en halua vaikka olisi mikä satulinna...JA se nyt on ihan sama onko rivari vai kerrostalo. Mitätön pihapläntti tai iso parveke.

Kieltämättä välillä kaipaan kerrostaloon. esimerkiksi silloin, kun lunta on tullut yön aikana 20 cm ja pitää ryhtyä lumitöihin, jotta pääsee töihin... Samoin silloin, kun lomalla on pari viikkoa pois kotoa ja pitää sitten suurin piirtein puimurilla leikata nurmikko. Kerrostalossa pääsee paljon helpommalla, elämä on huoletonta. Omakotitalossa nautin grillauksesta ja auringonotosta omalla takapihalla. Ymmärrän kuitenkin niitä, jotka viihtyvät kerrostalossa.

vain lasten kanssa. Omakoti talossa on niin paljon hommaa ja sellaistakin mikä ei huvita tai mitä ei osaa tehdä. Meillä mies hoitaa nyt kaikki korjaus sun muut jutut.

Minusta rivarissa ja etenkin omakotitalossa pitää olla kauniisti hoidettu piha. Itseäni (eikä miestä) kiinnosta pihahommat tippaakaan, joten miksi pitäisi sitten muuttaa rivariin tai omakotitaloon?

Vierailija:

Tätä aihetta vatvotaan jatkuvasti. Miten se voi olla niin vaikeaa ymmärtää, että toiset IHAN OIKEASTI asuvat miuluummin kerrostalossa! Ei ole varallisuudesta kysymys.

--- niin, en minäkään muuttaisi kerrostalosta pois. landebuugia musta ei saa tekemälläkään. haluan asua stadissa ja kerrostalossa. eipähän tarvi murehtia lämmityskustannuksia, lumenluonteja eikä puutarhatöitä.

Vierailija:

Vierailija:

Tätä aihetta vatvotaan jatkuvasti. Miten se voi olla niin vaikeaa ymmärtää, että toiset IHAN OIKEASTI asuvat miuluummin kerrostalossa! Ei ole varallisuudesta kysymys.

--- niin, en minäkään muuttaisi kerrostalosta pois. landebuugia musta ei saa tekemälläkään. haluan asua stadissa ja kerrostalossa. eipähän tarvi murehtia lämmityskustannuksia, lumenluonteja eikä puutarhatöitä.

Samma här.

Meillä nyt se tilanne, että harkitaan omakotitaloa (en oo eläissäni asunu omakotitalossa). Kyl mä nyt sit varmaan suostun siihen omakotitaloon, vaikka epäilenkin viihtyväni paremmin keskustan kerrostalossa. Kerrostaloasumisessa on semmosia etuja mitä ei osaa ees ajatella ettei ois...kuten tässä taannoin kun asiasta juteltiin kävi ilmi:

-omakotitalossa joutuu hakemaan aamulehden ULKOA. Siis miettikää, 30 astetta pakkasta ja joudut sen lehden hakee sieltä pihalta...pahimmassa tapauksessa kahlaamaan viel kinoksissa. Ihana herätys maanantaiaamuun, joopa joo :(

-omakotitalot tuppaa olemaan kaukana. Mun yks tavoite elämässä on tulla toimeen ilman autoa (sekä itsekkäistä että ekologisista syistä). Jonkun 2 km jaksaa ehkä viel kävellä töihin tai keskustaan, mut sitä pidempää matkaa kyllä ei. Se tarkoittais sit kahta autoa tähän perheeseen..puhumattakaan taksimatkoista kun oon vielä nuori ja villi ja tykkään käydä baareissa. Ei tartte aina olla ajokunnossa kun kävelten pääsee joka paikkaan ;)

-joutuu pahimmassa tapauksessa asumaan useassa kerroksessa. En tykkää portaista (oon niitä ravannu töissä ja muiden luona ihan riittävästi)

tavoite ois et kaikki asumiseen tarvittava ois siinä yhessä kerroksessa, mut se on vähän vaikee ku nää kaupunkitontit on nii pieniä.

-täällä kerrostalossa on mukavaa kun on porukkaa yllä, vieressä ja alla :) tässä talossa ainakin on nuorta ja menevää sakkia.

-kauppa on kadun toisella puolella. Ei siis tarvi lähtee autolla kauppaan kun kaipaa suklaapatukkaa tai tarvii tupakkia.

-pihatyöt, tukkeutuneet viemärit ym ym hoitaa talonmies tai huoltoyhtiö.

Sit tietty noi mitä noi kaikki muutkin sanoi. Preferoin ehdottomasti kerrostaloa.

varten, ei tarvita omakotitaloa.

Hei,



kun toinen tekee jonkin verran pitkiä työmatkoja, ei Helsingissä ole mielestäni kiva asua katutasossa/ rivarissa/ omakotitalossa.



Tykkään myös asua Helsingissä ja muutaman kilometrin säteellä keskustasta - näillä alueilla on vain kerrostaloja.



Meillä on iso terassi korkealla kattojen yllä, se korvaa kyllä pihamaata aika paljon. Ja on pienempitöinen :D

Ja täällä ei tarvitse maksaa vedestä eikä sähköstä mitään erikseen. :)

Sen verran karmivia juttuja olen kuullut lähipiiristä, että ei kannata lähteä stressaamaan rivitaloyhtiöön, useimmathan tekevät itse huolto- ja lumityöt . Meillä on mökki, joten ei mitään tarvetta saada lisää pihahommia asunnon suhteen. Kerrostalossa asuminen on huoletonta, lapsuudenkotini on omakotitalo enkä kyllä sellaiseen enää vaihtaisi.

ei lumitöitä. ei pelkoa että joku tyhjentää talon loman aikana. ei pihanhoitoa, talkkari luo lumet ja hiekottaa. siedettävän matkan päässä työpaikasta. ei tarvi tuntea naapureita. ei tarvi itse pähkäillä jukisivuremonttien tms. kanssa.

vaivaa pitää sitä yllä.

jos ei olisi lapsia. Meillä on lumityöt nyt ratkaistu sillä että, ne käy tekemässä " talonmies" . Me molemmat nimittäin vihataan lumitöitä. Kaikki muu luonnistuu, jopa ruohonleikkuu. Lapsien kanssa jos muuttaisin kerrostaloon, vaatimus olisi ehdottomasti että talo olisi hyvällä alueella, tilava ja piha olisi suojaisa ja turvallinen.

pienessä taloyhtiössä, jossa viisi asuntoa. Muuten ihan jees, mutta muut naapurit on ihan avuttomia kaikissa remppahommissa, ja kaikki lankeaisi mun miehelle. En kyllä enää kerrostaloon vaihtaisi.

Aikaisemmin asuimme kerrostalossa ja en viihtynyt.Ihan käytännön syistä on helpompaa asua paritalossa,lasten takia (6v ja 5v ulkoilevat pihalla,helpompi valvoa).Sitäpaitsi on se vähän eri asia asua jossain kamalassa lähiössä kuin jugend-talossa Helsingin keskustassa?! ;).

Jos olisimme lapsettomia niin voisin muuttaa sellaiseen ihanaan jugend-asuntoon,ah.

Ai niin,omakotitalo ei ole koskaan ollut haaveena.Liikaa pihaa,lumitöitä jne,korkeat ylläpitokustannukset jne.

Niin kävi ystävälleni, työpäivän aikana keskellä Helsinkiä.