Mikä osoittautunut myöhemmin syyksi, jos 2-vuotias ei vielä puhunut?
Kyselen ihan mielenkiinnosta teiltä, joiden lapsi on jo vanhempi, mutta ei vielä 2-vuotiaana puhunut, että miten puhe myöhemmin on edennyt? Onko se opittu itsestään, onko liittynyt muihin vaikeuksiin, mitä apua on tarvittu?
Omani on vajaa 2-vuotias, joka ymmärtää ja kommunikoi omalla mämmätyksellään, mutta ei sano sanoja.
Kommentit (57)
Syynä oli varmaan se, että hän ei halunnut puhua, ennen kuin osasi kunnolla.
Minulla oli 2-vuotiaana muutama ymmärrettävä sana. Kun vihdoin aloin puhua, puhuin heti täysiä lauseita ja isolla sanavarastolla. Eli 2,5 -vuotiaana olin ottanut jo muut kiinni.
Mitään kielellistä (tai muutakaan) kehitysongelmaa ei minulla ole ollut. Hyvin olen menestynyt koulussa, oppinut lukemaan 5-vuotiaana jne.
joilla autismi / autistisia piirteitä sekä puheenviivästymä.
Epäilen lapseni olevan autistinen (mm. pitää lelujen järjestelystä enemmän kuin niillä leikkimisestä, samoin kuin minä lapsena), ääniyliherkkyyttä, vetäytyy omiin oloihinsa muiden lasten seurassa.
missä iässä noita autistisia tai dysfaattisia piirteitä on ollut näkyvissä? Noista leikeistäkään on niin vaikea sanoa, kun lapset on muutenkin erilaisia.
sanoja. olen ymmärtänyt lapsen oman puheen liian hyvin. neuvolassakin sanoivat, että palvelu pelaa ilman sanoja. olen oppinut ymmärtämään jokaisen "gään" ja "umman". kesti aikaa opetella ulos ymmärtämisestä ja vaatia puhetta. poika sanoi 2v3kk ikäisenä 2 sanaa peräkkäin ja 2v8kk puhui täysin. joitain kirjaimia puuttuu, mutta ei huolestuttavasti.
lapsen puheenviivästymä johdu siitä, että vanhemmat ymmärtäisivät liian hyvin ja puhuisivat lapsen puolesta.
Neuvolassa th totesi myös erheellisesti (sekä sukulaiset ja hyvää tarkoittavat puolitutut), että puhetta pitää vaatia, mikä on siis täyttä puppua.
olen ymmärtänyt lapsen oman puheen liian hyvin. neuvolassakin sanoivat, että palvelu pelaa ilman sanoja.
Kun lapsi meni 2-vuotiaana hoitoon puhe kehittyi valtavasti parissa viikossa. Puhui aiemminkin epäselviä sanoja, mutta sanat selkenivät ja lauseisiin tuli pituutta hetkessä päivähoitoon mentyään. Eli "Aato!" muttui muutamassa viikossa "Anna maitoo kiitti!" Minä kun heti ymmärsin että aato tarkoittaa maidon pyytämistä.
minun kuopukseni ei puhunut 2 v kuin pari sanaa. Alkoi sitten puhumaan 2,5 v.
Minä itse aloitin puhumaan 3 v. Kuten Hgin ex-pormestari Eeva-Riitta Siitonenkin. Kovia olemme nyt molemmat puhumaan.
Niin, kuopukseni on siis poika. Mutta minä ja Eeva-Riitta olemme tyttöjä :_)
minun kuopukseni ei puhunut 2 v kuin pari sanaa. Alkoi sitten puhumaan 2,5 v. Minä itse aloitin puhumaan 3 v. Kuten Hgin ex-pormestari Eeva-Riitta Siitonenkin. Kovia olemme nyt molemmat puhumaan.
Poika ymmärsi selvästi kaiken, mitä puhuttiin, mutta ei itse puhunut mitään.
Kunnes oli 2v7kk ja silloin alkoi heti puhumaan pitkiä lauseita!
Neuvolassa sanottiin, että jos lapsi on juuri valmis puhumaan, niin pikkusisaruksen syntyminen saattaa myöhäistää puheen alkamista. Meillä pikkuveikka syntyi juuri ennen isomman 2v-synttäreitä.
Lisäksi kotihoidossa olevalla lapsella ei ole tarvetta puheeseen, koska kaikki ymmärtävät häntä muutenkin. Toisin kuin päiväkodissa olevan lapsen täytyy oppia puhumaan, että vaihtuvat hoitajat ymmärtävät häntä. Näin neuvolassa sanottiin. Meillä siis oltiin kotihoidossa.
En tiedä, mikä oli syynä puheen viivästymiseen, mutta ei sillä ole enää väliä. Hyvin poika pärjää. (On jo iso poika, lukioon menossa....)
kävelemään oppi 1v1kk
Sanoja puuttui vielä 5 vuotiaana. Hienomotoriikka ehkä hieman heikko.
On tutkittu ja testattu. Mitään syytä ei ole löytynyt ja mitään diagnoosia emme ole saaneet. Yläasteella menee ihan keskiverrosti. Joskus tarvitsee apua joissain aineissa esim. matematiikassa ja englannin kieliopissa. Mutta oppii ne kun käymme opittavat asiat rauhallisesti kotona läpi.
Muuten ihan normaali poika. Ei autistisia piirteitä, ei mitään. Eli hieman hitaammin kehittynyt joissain osa-alueilla ja hienomotorisesti kömpelö. Ei aistiyliherkkyyksiä, ei mitään. Ei varsinaista oppimishäiriötä, mutta ei ehkä niitä välkyimpiä eli on joutunut lukemaan jopa peruskoulussa läksyjä ja kokeita, että on saanut kasin keskiarvon. Joissain aineissa taas todella hyvä esim. kemiassa ja fysiikassa. Kummastakin saa kymppejä. Mutta sitten saattaa rämpiä jonkun englannin lauserakenteen kanssa aivan onnettomasti.
Hieno kaveri ja luonteeltaan empaattinen. Puhe sujuu hyvin ja onkin kova puhumaan ja selittämään ja varsinkin analysoimaan hyvin. Eräs piirre myös verrattuna sisaruksiin on, että on tosikko eli ei ymmärrä aina huumorin vivahteita vaan vetää herneet nenään aika helposti.
Tämä vanha myytti on mielestäni täyttä puppua.Oma lapseni lähti aikaisin kävelemään ja alkoi puhuakin aikaisin.
En usko tuotakaan, ettei lapsella olisi asiaa.
Enkä ymmärrä sitä, miksi pitäisi oppia niin nopeasti kaikkea.
koska oma 2-vuotiaani ei puhu yhtään mitään, ja mä alan jo vähän huolestua. Pitäis kai sitä jotain sanoja tulla sentään jo tässä iässä. Neuvola on vielä edessä, ja mun kysymys kuuluukin, että kuinka helposti puheterapeutille pääsee? Ja voinko mä vaatia sitä vaikka th ois toista mieltä?
vain 2-3 sanaa - kokonaisuudessaan. Äiti, kakka ja jotain muuta.
Nyt tyttö on 16v, eikä ole ollut mitään ongelmia, oppi vain myöhään puhumaan.
2-vuotiaana tuli vain muutama sana.. joskus 3-vuotiaana enemmän ja kehitys jatkuu, nyt 6-vuotiaana lapsi puhuu jo hyvin, tosin ei ikätasoisesti.
Esikoinen puhui silloin kymmenttäin yksittäisiä sanoja, kaksi seuraavaa eivät juuri mitään (alle 5 sanaa ja nekin epäselvästi). Toinen lapsista on nyt 4,5 ja puhuu ihan hyvin, tosin muutamia äänteitä puuttuu (R, S, D) mutta se ei pt:n mielestä ole mitenkään huolestuttavaa. Hänellä tuo puheen myöhäisyys johtui vain suun lihaksiston kömpelyydestä ja vähän myöhäisemmästä kypsymisestä. Kolmas lapsi on nyt 2,5 v. ja hän puhuu kuin papupata... Hänellä puhe tuli aivan yhtäkkiä hetkessä muutama kuukausi 2 v synttäreiden jälkeen. Hänellä ei luultavasti ole tähän mitään syytä, tosin pute sanoi mielellään seurailevansa vielä muutamia kertoja häntä.
vai vaaditko sitä itse? Mun th on yleisesti tiedossa ihmisenä, jonka mielestä lapset ei tarvi terapiaa juuri mihinkään joten hän todennäköisesti ei apua tarjoa.
Lapseni puhe ei siis vuodessa ole kehittynyt mihinkään. Yhdeksänkuisena hän sanoi pari sanaa, jotka jäivät heti kun hän kymmenkuisena lähti kävelemään, eivätkä ole tulleet takaisin. Lapseni ei ole kiinnostunut suun käyttämisestä muutenkaan; ei alussa imemisestä, tutista tai syömisestä eikä ole koskaan pistänyt esineitä suuhunsa samalla tavalla kuin ikätoverinsa. On motorisesti hyvin taitava ikäisekseen, sosiaalinen ja reipas.Sanat vaan puuttuu.:(
soitin itse putelle ja selitin tilanteen. Aivan hyvin voit itse ottaa yhteyttä jos olet huolissasi.
Puoli vuotta myöhemmin puhui lauseita. On nyt (pian) 4v, vielä puuttuu kirjaimista L, R, D ja F. Lähete puheterapiaan on jo, ollaan nyt jonossa.
Kuopus on pian 2v3kk eikä osaa kuin yhden sanan aivan oikein. Omia sanoja on sitten muutama, sekä yrittää matkia eläinten ääniä, nekin menee tosin väärin suurimmaksi osaksi. Hänellekin on lähete puheterapiaan annettu. Täällä on vaan aikas pitkät jonot.
Kummatkin ovat poikia. En sitten tiedä merkitseekö se jotain. Kuopus on todella motorinen, ehkä se jarruttaa tuota puhetta vielä.
ihan vanhan kansan viisaus, että aikainen liikkuja, myöhäinen puhuja ja vice versa. Itse aloin puhua 7kk, mutta kävellä kuitenkin "normaaliin aikaan" 12kk. Varmaankin tämän seurauksena motoriikka jäikin sitten heikoksi, eli olen tosi kömpelö vieläkin ja lapsena ihan toivoton esim. kengännauhojen solmiminen ei meinannut sujua millään :)
että kaikki ymmärsivät, n. 5 vuotiaana! 4 vuotiaana sanavarasto ja lauseet olivat n. 2 vuotiaan luokkaa, 5 vuotiaana lapsi puhui tyyliin "Matti menee nyt leikkimään, Matti syö, Matti sitä ja Matti tätä". Lapsella on kyllä myös muuta kehitysviivästymää; oppi kuivaksi vasta 4 vuotiaana ja hän on motorisesti jäljessä ikäisiään. Poika on nyt melkein 6v.
Toinen lapsi ei puhu vieläkään, vaikka ikää on jo 5, lapsi kommunikoi tukiviittomin. Hänellä kyllä todettiin autismi, kun poika oli 2v ja tuo johtuu siitä.
Tuttava piirissä syitä myöhäiseen puhumattomuuteen on ollut mm.: kuurous/kuulon alenema ja sen takia lapsen puhe on joko ollut todella epäselvää tai sitten lapsi on oppinut puhumaan vasta, kun on saanut esim. kuulokojeen (jos kyse on ollut kuulon alenemasta).
Dysfasia (esim. serkkuni oppi puhumaan kunnolla ja selvästi vasta 8 vuotiaana.
Isompi sisko tai veli puhuu lapsen puolesta/lapsi ei saa suun vuoroa, kun veikka tai sisko läpisee koko ajan. Vaikka lapsi osaisikin puhua ihan kunnolla.