Lue keskustelun säännöt.
Onko kyseessä avuton vai ajattelematon/välinpitämätön äiti?
19.12.2005 |
En voinut uskoa korviani, kun kuulin että tutun tutut jotka saivat vauvan noin kuukausi sitten, ovat tehneet sopimuksen äidin äidin kanssa, että kun miehen isyysloma loppuu, mummi ottaa VIRKAVAPAATA 6kk ja tulee hoitamaan vauvaa, jotta äiti saa levätä?????
Mitä nämä ihmiset oikein ajattelevat? Kaikista kivointa aikaa vauvan kanssa on just noi 6 ensimmäistä kuukautta. Ja mitä äiti sitten tekee, kun mummi ei yhtä' äkkiä olekkaan hoitamassa vauvaa vaan kaikesta täytyy selvitä yksin puolivuotiaan kanssa.
Käsittääkseni tarkoituksena on, että äiti vain imettää vauvan ja mummi hoitaa muuten, jotta äiti saa käydä kahvilla kavereiden kanssa, shoppailla ja pitää kotia kunnossa.
Onko minun ymmärryksessä jotain vikaa, koska pidän tätä ratkaisua ERITTÄIN OUTONA? Vai onko tilanne muidenkin mielestä outo?
Kommentit (65)
ei EHKÄ ihan kaikilla, äidillä alapää kipeä, peräpää kipeä, pää kipeä, pinna kireällä, kun ei saa KOSKAAN nukkua minuuttia pidempään, järki mennyt jonnekin tosi kauas, jatkuvasti pelkää ja vahtii, pysyykö se ihana vauva hengissä, vauva itkee nälkäänsä tunnin välein yötä päivää, kun äitirukka yrittää imettää imettää imettäää viimeisillä voimillaan.....
jahas, onneksi on mummit!
ja voi niitä väsyneitä raukkoja, joilla ei ole sitä mummia.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kukaan munkaan miehestä uskoisi että lääkkeiden avulla pysyy järjissään ja työkykyisenä.
Äidit makaa himassa tai juoksee kaupungilla. Ei ole isoäidit puistosossa järin onneliisen näköisiä. Kumpikin äideistä muuten raskaana joten lisää takkaa tulee mummeille... : (
minä jouduin turvautumaan äitini apuun kuukauden kun ranteeni murtui vauvan ollessa kahden kuukauden ikäinen.käytännössä siis äitini hoisi vauvan pitkälle muuten paitsi tietysti imetin itse ja tein tietysti kaiken minkä onnistuin.Suuri kiitos äidilleni, eihän siitä olisi muuten tullut mitään(Yh.na ei muitakaan apuja kotona ollut), mutta kyllä minusta alkoi tuntua pahallekin kun en itse voinut lastani hoitaa,ja tuntuikin että vauva alkoi jotenkin " hylkiäkin" minua.Enpä suosittelisi puolta vuotta mummoa hoitamaan jos kerran oma äitikin kykenee, ja jos koettavat, veikkaan että eivät kumpikaan kestä niin kauan...
että noin kiinostaa jopa tutun tutun asiat, mites se sinua liikutta, oletko itse täydellisyys vai kade? Hankihan oma elämä ja ELÄ vain sitä ja anna toisten elää omaansa. Huonot joulut sulle kitisijä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vauva söi yötäpäivää kahden tunnin välein (aina 8 kk asti kun imetin), olin ihan stressaantunut ja masentunutkin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne kun on yllättävän yleisiä nykyään, ja niitä on juuri ihan tavallisilla ihmisillä jotka eivät ole koskaan ns. seonneet. Joten ulkopuoliset eivät tiedä mitään.
muuttaa äitinsä kotiin muutamaksi kuukaudeksi, kun vauva syntyy. Mitäs tuosta sanot?
Tuolla päin tämä on ihan tavallista. Jos lapsia on useampia, niin ne otetaan mukaan ja mummo hoitaa nämäkin.
Synnytys on naiselle melkoisen rankka kokemus, tämä on vain nykyisissä marttyyriäiti-ideologioissa unohtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole normaalia ei, mutta nykymaailmassa varsin tavallista. Itse ainakin kasvatan lapseni huolehtimaan omista velvollisuuksistaan. Mun lapset ei jälkikasvuaan mulla hoidata! Ja tämä on sitä SUURINTA rakkautta mitä voit lapsillesi antaa, että ohjaat heitä itsenäisyyteen, etkä läheisriippuvaiseen ja avuttomaan aikuisuuteen.
Täällä ihmetellään äitejä jotka vievät alle 1.vn hoitoon tai oikeastaan haukutaan ja sitten kuitenkin on ok, että vauva annetaan jollekkin muulle hoidettavaksi ensimmäisiksi 6 kk. Miten käy äidin ja vauvan suhteen, kun noin alussa työnnetään jo toiselle hoidettavaksi? Mielestäni siinä ei voi muodostua normaalia äiti-lapsi suhdetta, tai voi, mutta se muodostuu mummin ja lapsen välille.
Ja ajatella niitä kaikkia ihmisiä jotka ovat saaneet paskaa niskaansa siitä että vievät lapsensa (1kk) hoitoon yhdeksi yöksi, mielestäni he ovat enkeleitä verrattuna tähän...
Ja ei en ole itsekkään täydellinen, mutta yritän kuitenkin hoitaa lapseni itse, koska mielestäni se on sekä minun että lapsen OIKEUS!
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies oli tuolloin pitkiä aikoja työn vuoksi poissa, ja kyllä musta oli kivaa, että oli joku kotona seurana. Työnjako oli sellainen, että itse hoidin vauvan (ekojen kahden kuukauden aikana lähinnä imetin, koska maidon heruminen oli hidasta) ja äitini laittoi ruokaa ja siivosi, joskus vauvan nukkuessa oli vahtina että pääsin asioille ja lenkille. Omasta mielestäni olisin pärjännyt voileivillä vähän sotkuisemmassakin kämpässä, mutta mikäs siinä kun äiti halusi auttaa. Hän tosin ei ollut töissä ja arvelen, että siinä yksi syy, miksi halusi auttaa: halusi tuntea itsensä tarpeelliseksi. Ekojen kolmen kk:n jälkeen - kun mies jäi pois matkatyöstä - äiti on auttanut vain satunnaisesti. Läeheisissä väleissä olemme yhä, enkä tiedä, miten se häiritsee muita, jos joskus auttelemme toisiamme vaikka kodin töissä.
Miltäs planeetalta ap & kannattajat ovatkaan?
Vai ihaninta aikaa se eka 6kk - no ei kyllä tosiaankaan. Hienoa, että jollakulla on mummo, joka haluaa auttaa. Kyllä minä muistelen esikoiseni ekaa kuutta kuukautta pelkkänä imettämisenä ja yövalvomisena. Meillä onneksi isä osallistui kaikkeen mihin voi, vaihtoi vaippoja ja hoisi kotityöt. Ilman häntä en olisi ehtinyt syömään tai lepäämään lähes ollenkaan. Onko poikkiväsynyt ja nälässä oleva äiti vauvan etu?
Ihme juttu tää sankariäiti-ihanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän sitä tiedä.
Ja toinen asia: harvoin mielenterveysongelmista tiedotetaan joka puolelle eikä niitä monesti näe ulospäin. Ihan hyvin esim. masennus saattaa jäädä kaikilta ulkopuolisilta huomaamatta. Olen itsekin kärsinyt synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja aina kuitenkin sain itseni kerättyä muiden ihmisten läsnäollessa niin etteivät huomanneet mitään.
Ennen oli ihan tavallista että isovanhemmat osallistuivat lastenlasten hoitoon. Itsekin olin mummulla hoidossa kolmekuisesta asti kun äitini lähti töihin. Siinäkin oli jo kesälomat mukana.
Minusta tuossa järjestelyssä ei ole mitään outoa, hienoa jos tuollaiseen on mahdollisuus - kaikkien osapuolten kannalta.
teen kehittyminen onnistuu. Jopa paremmin kun äiti on virkeÄ!
mitäs sitä ihmettelemään. enemmän ihmettelemistä on mielestäni siinä että nykyaikana laiskat äidit eivät viitsi lapsiaan esim. imettää.
siis kaikki pienikin apu olisi ollut luksusta. asutaan vaan miehen kanssa toisella paikkakunnalla joten omaa äitiä tulee harvoin nähtyä, anopin kanssa taas ei olla ihan niin tuttavallisia että olisin hänet yksityiselämäämme päästänyt niin sisään. niin ja molemmat mummot kun käy kovasti töissä tai ovat uranaisia. mielestäni tuossa kuviossa ei ole mitään outoa!
no kyllä me miehenkin kanssa ihan hyvin pärjättiin mutta kyllä minusta se ihana vauva-aika alkoi vasta sen 6kk jälkeen kun oli jo selkeä rytmi ja yöllä sai itsekin nukkua!
ettei taas olisi pientä kateellisuutta ilmassa?
Kyseessä on siis IHAN TAVALLINEN PERHE! Ei mitään kummallisuuksia, mies käy töissä about 8-16 (joustava työaika) Kummallakaan EI OLE MT-ONGELMIA! Mummi tulee hoitamaan lasta (ihan pariskunnan omien sanojen mukaan) siksi että äiti saa jatkaa elämistä ihan kuin ennenkin, eli ettei vauva sekoita ÄIDIN ELÄMÄÄ!!!
Enkä oikeestaan välitä noista vihaisista kommenteista kyttäävästä ap.sta, olen vaan AIDOSTI IHMEISSÄNI, että onko tämä OIKEASTI normaalia ja näköjään vielä yleistäkin???
Ymmärrän kyllä tapaukset joissa vaikka koliikkivauva ja sitten pyydetään apua, kun ei vaan OIKEESTI JAKSA, mutta että sovitaan jo enne VAUVAN SYNTYMÄÄ että mummi tulee auttamaan....
Ei ymmärrä ei....
Vierailija:
Kyseessä on siis IHAN TAVALLINEN PERHE! Ei mitään kummallisuuksia, mies käy töissä about 8-16 (joustava työaika) Kummallakaan EI OLE MT-ONGELMIA!
Sopimus on tehty jo raskausaikana, eli ei ole tehty sen pohjalta että vauva-arki olisinkin ollut liian raskasta.
AP