masentaako ketään muuta tässä joulun alla se
että on itse niin väsynyt, että ei jaksa nauttia joulusta. itselleni on äiti aina järjestänyt " täydellisen" joulun, ja rakastan normaalisti joulunaikaa! nyt olen työn ja perheen pyörityksessä niin poikki, etten pysty nautimaan mistään. elämä kulkee flunssasta toiseen ja ylityöillasta toiseen meidän perheessä. lapsille kyllä tulee joulu, kun niillä on ihanat kummit ja mummut ja päiväkodit ja koulut, mutta itse olen niin katki, että saan miettiä minuuttiaikataulun kanssa, milloin jaksan käydä ostamassa edes pari joululahjaa. harmittaa, että en pysty raivaamaan yhtään iltaa, niin että pääsisimme miehen kanssa edes joulukonserttiin, kun kaikki illat menee lasten lääkärikäynneissä, ostoksilla, ylitöissä, tms. pakollisessa...
Kommentit (21)
se, ettei työpaikan vaihdos nyt luonnistu, on mutkikkaampi juttu... työni on sinänsä palkitsevaa, ja tällä hetkellä sen vaativuus on pakko hyväksyä... sama juttu miehellä
Lue kirja " Kiltti tyttö ei pääse pomoksi" kirjoittaja Lois Frankel muistaakseni
Tai ota yhteyttä johonkin kokeneeseen mentoriin ja mieti mitä tosiaan elämältäsi haluat ja kuinka paljon olet valmis maksamaan unelmiesi toteutumisesta. Uupuneena ja loppuunpalaneena ne unelmat ei ehkä enää tunnukaan niin hienoilta
potilaat on sairaita ja työkaverit yhtä väsyneitä, jonkun ne pitää hoitaa, tasan sitä yritetään jakaa...
Sinulle maksetaan palkkaa työajastasi. PISTE
Teet töitä paremmin ja tehokkaammin kun itse jaksat hyvin ja olet virkeä etkä väsynyt. Tietääkö esimies ja esimiehen esimies ja kunnanvaltuusto ja kansanedustajasi toivottomasta tilanteesta yksikössänne?
vaan yleisesti, kai jollain muullakin on arjen pyöritys voimia vievää, vai olenko ainoa?
Kuules nyt sinä omahyväinen idiootti, joka pidät ap:tä ylikilttinä suorittajana: jokainen vastuunsa tunteva ihminen on joskus ylityöllistetty, vaikka ei sinänsä pitäisikään tapanaan tehdä palkatonta ylityötä tms.
Ja kun se yhdistyy joulukiireisiin, niin ap:n tuntema riittämättömyys ja stressi ovat täysin yleismaailmallisia ilmiöitä. Kumma kyllä, jopa miehet julistavat hyvin tuntevansa joulustressin!
Minä olen vuorotyössä (parhaillaankin duunissa klo 22 asti), ja joulun alla on kurja työputki. Sinänsä se ei ole paha, koska saan sen ansiosta välipäivät vapaiksi. Mutta toisaalta se aiheuttaa sen, että jouluvalmistelut jäävät miehen kontolle ja viime tippaan. Tuollaista jouluun hyvissä ajoin rauhoittumista ei ole valitettavasti ollut koskaan, aina sitä tuntuu täyttävän jokaisen vapaan hetken joulun alla valmisteluihin. Se on tietysti opittu tapa, josta voi pyrkiä eroon.
Ap kuullostaa sanasta sanaan äidiltäni joka " pakosta" teki 60-70tuntistä työviikkoa kunta-alalla kaikki työvuotensa; sairasti paljon, uupui ja oli onneton. Mutta työt oli vaan tehtävä......
Muistan surulla kuinka lapsina mietimme että jos joutuisimme veljeni kanssa sairaalaan syystä tai toisesta, ehtisikö äiti meitä katsomaan. Ja vastaus oli ettei olisi ehtinyt.......
Ja omastakin elämästä tiedän että on hetkiä ja kausia jolloin on rankkaa, mutta minun on itse vedettävä sen oman venymiseni rajat. On niin hirveän paljon helpompaa puurtaa kuin olla itsekäs ja pitää kiinni oikeuksistaan!
Sinänsä tietysti on totta, että ylikiltteys on monen naisen ongelma, mutta on vähän kohtuutonta hyökätä kuin yleinen syyttäjä ap:n niskaan kuin hän olisi äitisi kuolemasta vastuussa...
Kylmästi lyhensin työaikaa ja ilmoitin, että on turha soitella kotiin perään ja pyytää vaihtamaan työvuoroa. Kuljen virallisen listan mukaan.
Homma menee niin, että jos me aina joustamme, lomittajia ei hommata, koska me teemme ilmaiseksi työt. Eli jos tekee 2 työvuoroa peräkkäin, ei saa vapaapäivää vaan tunnit otetaan silloin tällöin pois.
En todellakaan uhraa lasten lapsuutta kuntatyönantajalle.
Mutta ap.lle haluan sanoa sen, että älä tee täydellistä joulua. Noudata marttojen ohjetta: siivoa komerot jos aiot viettää joulun komerossa.
Osta valmiit laatikot ja älä stressaa. Tärkeintä joulussa on se, että saatte olla yhdessä vaikka söisitte makaroonilaatikkoa kertakäyttölautasilta.
Eivät lapsetkaan tykkää siitä, että nurkat on siistit jos äiti on uupunut. Joulu tulee vähemmälläkin.
Sytytä kynttilä ja sano lapsillesi, että rakastat heitä. Siitä se alkaa. Heittäydy sängylle selälleen ja ota lapset kainaloon ja lue satuja. Se merkitsee enemmän kuin kiillotetut hopea.
Niin ja ala ajattelemaan vihdoin itseäsikin. Kukaan muu ei sinua ajattele ja jos sinä palat loppuun niin kukaan ei korvaa lapsille sinua, mutta työnantajalle korvaa.
Lämmintä joulumieltä toivottaen itsekäs suurperheen äiti
Vierailija:
Mutta ap.lle haluan sanoa sen, että älä tee täydellistä joulua. Noudata marttojen ohjetta: siivoa komerot jos aiot viettää joulun komerossa.
Osta valmiit laatikot ja älä stressaa. Tärkeintä joulussa on se, että saatte olla yhdessä vaikka söisitte makaroonilaatikkoa kertakäyttölautasilta.
Eivät lapsetkaan tykkää siitä, että nurkat on siistit jos äiti on uupunut. Joulu tulee vähemmälläkin.
Sytytä kynttilä ja sano lapsillesi, että rakastat heitä. Siitä se alkaa. Heittäydy sängylle selälleen ja ota lapset kainaloon ja lue satuja. Se merkitsee enemmän kuin kiillotetut hopea.
Pointti kai tässä oli se, että vaikka ei yrittäisikään tehdä sitä täydellistä vanhan ajan joulua, niin siitä kantaa silti syyllisyyttä ja riittämättömyyden tunnetta!
koska vanhempani olivat yrittäjiä ja vuoden kiirein aika oli joulun alus. En siksi ole oppinut ajattelemaan, että joulun pitäisi tuntua joltain jo ensimmäisestä adventista.
Ajattele vaikka, että vaikka juhannus on toinen ihana vuodenaikajuhla, niin ei kukaan sure, jos ei valmistaudu siihen viikkoja aikaisemmin, kunhan nauttii itse juhlapäivistä. Sen sijaan yritän pitää itseni kunnossa niin, että kun joulu kohta on, pystyn nauttimaan ne pari joulunpäivää joulusta aivan sataprosenttisesti. Voihan silloinkin leipoa jotain hyvää, jos nyt ei ehdi. Lahjojen ostamiseen ei kauaa mene, jos tietää mitä hakee. Joskus olen vielä aattona ollut ostoksilla. Oikea jouluhan on vasta 25.12. Tavoite on, että 24.12 kello 12.00 mennessä on siistiä ja ostokset ostettu. Sitten voi paketoida lahjat jossain välissä, siihen ei kauaa mene.
En niin mitään inhoa kun joululauluja jo marraskuussa. Minä kuuntelen niitä vasta nyt joulunalusviikolla. Ymmärrän ap tunteesi, minullakin on sen sata asiaa mietittävänä muutenkin, joulun teko tuntuu niin ylivoimaiselle, etten juuri yritäkään. Onneksi mennään aatoksi mun vanhemille, ei tarvitse edes tehdä ruokaa.
Julkaistu Fakta -lehdessä syyskuussa 2004
(Fakta Fiilis)
Kiltit ovat vihaisia valehtelijoita
Kiltteys ei kannata. Työtoverit käyttävät sitä oitis hyväksi. Mutta se ei kannata myöskään siksi, että aina valmiista ihmisestä tulee vihainen valehtelija, joka elää päälleliimattua kiiltokuvaelämää.
Aito elämä ei useinkaan ole sileää ja kiiltävää. Pakonomainen elämän kiillottaminen vie voimia. Kiltin on pakko olla hyvä muiden tai omasta vaatimuksesta. Todellinen hyvyys on vapaaehtoista.
Elämä kilttinä on kipeää, kapeaa ja kireää. Siitä huolimatta, että miellyttäjä suorittaa ja hipoo välillä täydellisyyttä, hän ei riitä itselleen.
Työnarkomania on kiltille tyypillinen riippuvuus, jota hän itse, sekä hänen ympäristönsä erehtyvät usein pitämään positiivisena asiana. Riippuvuuksilla työjuhta etsii lohdutusta ja tukea heikolle itsetunnolle. Kiltti tuntee itsensä herkästi ja usein syylliseksi.
Ja lisää aiheesta löytyy:
http://www.narsistienuhrientuki.info/index.php?valikko=3&alasivu=134
http://66.249.93.104/search?q=cache:D3W8YhvH-4cJ:www.kirkkonummenseurak…
Kun lapset sairastelee, itse on puolikuntoinen ja töissä kiirettä (juu, jopa miehet ja itse asiassa varsinkin miehet tekee ylitöitä, siitä kun ei kaikki voi kieltäytyä) ja LISÄKSI haluaisi valmistella joulua niin stressiähän siitä kuka tahansa saa!
Kysehän ei ole siitä, että kukaan PAKOTTAISI siivoamaan tai kokkaamaan jouluksi. Vaan siitä, että itse haluaa sitä ja tuntisi olonsa siten juhlavammaksi!
Miksi ihmeessä joulun pitäisi olla yksi pliisu arkiviikonloppu muiden joukossa, jolloin köllitään sängyssä lukemassa satuja? Meillä harrastetaan sitä joka vkl, ja joulun toivoisin olevan erilainen, JUHLA.
Kyse on siis omista haluistani, mutta vaikka se olisi kuinka OMA VALINTANI, niin saan silti olla väsynyt sen vuoksi! Väsymys ja stressi ovat normaaleja tunteita välillä, ei niistä tarvitse paniikkia kehittää. Jouluna on sitten vastaavasti mukavaa, kun on saanut revittyä itsensä siivoamaan vähän normaalia paremmin ja tekemään hyvää ruokaa!
Kaikki riippuu siis siitä, miten paljon haluaa panostaa. JOS jouluvalmistelut oikein kovasti rasittavat, niin sitten tietysti voi laskea vaatimustasoaan. Mutta ei sekään kovin helppoa ole, jos kokee siisteyden ja herkut olennaisiksi osiksi joulua.
Ei ap ymmärtääkseni tuossa sanonut, että hän aina puurtaisi ylitöitä tms. työnarkomaniaan viittaavaa. Ettekö te nyt hemmetti osaa lukea tai vastata ap:lle itse asiasta?
Vierailija:
" niin väsynyt, että ei jaksa nauttia joulusta. "
" niin poikki, etten pysty nautimaan mistään. "
" itse olen niin katki, että saan miettiä minuuttiaikataulun kanssa, milloin jaksan ---------. harmittaa, että en pysty raivaamaan yhtään iltaa,----kun kaikki illat menee ------- ylitöissä, tms. pakollisessa...
Eikö muka omassa elämässäsi kasaannu joskus joihinkin ajankohtiin kiirettä töissä, lasten sairastelua ja vaikkapa juuri juhlien valmistelun tuomaa kiirettä? Ihan jokaiselle käy niin, ilman että kyse on ylikiltistä työnarkomaanista!
Olisit voinut rehellisyyden nimissä siteerata koko lauseen, eikä vaan ylitöitä.
Vierailija:
harmittaa, että en pysty raivaamaan yhtään iltaa, niin että pääsisimme miehen kanssa edes joulukonserttiin, kun kaikki illat menee lasten lääkärikäynneissä, ostoksilla, ylitöissä, tms. pakollisessa...
-8-
Samoja kokemuksia kuin ap:llä ja kasilla. Aloitin just työt hoitovapaan jälkeen ja lapset (3 ja 4,5) meni hoitoon. Alituinen huono omatunto lasten takia, kun varsinkin nuorin ei viihdy ollenkaan päiväkodissa. Muita vaihtoehtoja ei juuri ole, koska en halua irtisanoutua hyvästä työpaikastakaan. Tuntuu, etten ehdi koskaan olla vaan. Olen laihtunut, ja stressaantunut. Päälle vielä tosiaan joulu, jonka haluais viettää kunnolla, muttei ole aikaa valmistella sitä juhlaksi.
Mun anoppi on hirveä jouluhössö, just sellainen " täydellisen joulun" tavoittelija. Olen pikku hiljaa tajunnu että jokainen luo juuri sellaisen joulun kuin itselle sopii. Viis siitä mitä muut ajattelee.
Vierailija:
Kysehän ei ole siitä, että kukaan PAKOTTAISI siivoamaan tai kokkaamaan jouluksi. Vaan siitä, että itse haluaa sitä ja tuntisi olonsa siten juhlavammaksi!
Miksi ihmeessä joulun pitäisi olla yksi pliisu arkiviikonloppu muiden joukossa, jolloin köllitään sängyssä lukemassa satuja? Meillä harrastetaan sitä joka vkl, ja joulun toivoisin olevan erilainen, JUHLA.
Kyse on siis omista haluistani, mutta vaikka se olisi kuinka OMA VALINTANI, niin saan silti olla väsynyt sen vuoksi! Väsymys ja stressi ovat normaaleja tunteita välillä, ei niistä tarvitse paniikkia kehittää. Jouluna on sitten vastaavasti mukavaa, kun on saanut revittyä itsensä siivoamaan vähän normaalia paremmin ja tekemään hyvää ruokaa!
Sinulla on vain tämä yksi elämä!