Lue keskustelun säännöt.
masentaako ketään muuta tässä joulun alla se
18.12.2005 |
että on itse niin väsynyt, että ei jaksa nauttia joulusta. itselleni on äiti aina järjestänyt " täydellisen" joulun, ja rakastan normaalisti joulunaikaa! nyt olen työn ja perheen pyörityksessä niin poikki, etten pysty nautimaan mistään. elämä kulkee flunssasta toiseen ja ylityöillasta toiseen meidän perheessä. lapsille kyllä tulee joulu, kun niillä on ihanat kummit ja mummut ja päiväkodit ja koulut, mutta itse olen niin katki, että saan miettiä minuuttiaikataulun kanssa, milloin jaksan käydä ostamassa edes pari joululahjaa. harmittaa, että en pysty raivaamaan yhtään iltaa, niin että pääsisimme miehen kanssa edes joulukonserttiin, kun kaikki illat menee lasten lääkärikäynneissä, ostoksilla, ylitöissä, tms. pakollisessa...
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
asioita, joita pitäisi hoitaa, lisäksi olen vaihtamassa vuoden vaihteessa työpaikkaa. Tarkoittaa, että KAIKKI vanhan paikan työt pitää saada päätöksen, mutta uuteen hiljalleen jo perehtyä. Tähän päälle joulu tuntuu melkein ylivoimaiselle. Mies vei lapsen mummolaan, että saisin tehdä rauhassa juttuja ja olen vain nukkunut ja nukkunut koko päivän. Vessan pesin, mutta muuten en ole thnyt mitään ja kohta on jo maanataiaamu ja sama rumba jatkuu.
On vain olemassa tilanteita, joihin tiivistyy isoja elämänmuutoksia vähän liikaa. Minulla on tavattoman mielenkiintoinen elämä, mutta välillä tahti on kyllä vähän kiivas. Tuntuu, että kiireet ja elämänsisältö eivät mene tasan maailmassa. Joillain on tavattoman yksinäistä ja tasapaksua ja joillain aivan liikaa asioita joita tehdä ja kokea, ihmisiä joita tavata jne.
Yritän oppia, etten korostaisi ihmisille kiireitäni, etten kuulostaisi tärkeilevältä, mutta sitten tuntuu, että kukaan ei oikeasti tajua, miten paljon välillä on isoja juttuja päällä. Ystävä sanoo, että ei kenelläkään voi olla niin kiire, ettei yhteen joulukonserttiin ehdi ja tuntuu, että voisin yhtäaikaa puhjeta itkuun ja räjähtää huutamaan, että tule sitten lukemaan meidän asuntokauppapaperit ja kirjoittamaan mun työraportit loppuun, jos kerta sulla ei ole kiire! AAh, kun helpotti avautua tänne. Tsemppiä kaikille kohtalotovereille. sekin tuntuu täällä av:lla usein unohtuvan, että on meitä naisia, jotka todella pidämme haasteellisista töistä. Kai silti saa olla välillä väsynyt, jopa uupunut.