Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Jos kuolisitte, kenelle lapsenne annettaisiin?
16.12.2005 |
Mitenkä on... voiko asiaan liittyen tehä jonkun testamentin, ettei kohta syntyvää vauvaani mahdollisesti minun ja hänen isänsä kuollessa annettaisi esim. alkoholisti äidilleni. Voiko testamentissa ottaa tähän asiaan kantaa?
Kommentit (25)
Mutta kyllä siinä tilanteessa varmaan lähdetään etsimään sopivaa vanhempaa isovanhemmista, tädeistä ja sedistä. Ja varmaan aika tarkasti tutkitaan kuka olisi sopivin. Itse toivoisin että lapseni kasvatusta jatkaisi oma isäni jos minulle jotain tapahtuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkoholismikin pitäisi pystyä todistamaan jotenkin.
Mutta, onko tällainen toive kuitenkin sovelias laittaa testamenttiin vai mihinkä?
Ovat tasapainoisia, ikää 55 ja terveitä. Tottakai hiukan vanhoja pienen lapsen kanssa, mutta vaihtoehtoja ei muita. Miehen äiti on jo yli 70 ja yksineläjä. sisarukset liian nuoria.
Ei tietoa, mutta eiköhän tuollaisessa tilanteessa mahdollisten uusien huoltajien taustat ja kyvyt huolehtia lapsesta tutkittaisiin aika tarkkaan..?
Myöntääkö äitisi muuten ongelmansa? Luuletko, että olisi halukas huoltajaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli lapset ei periydy esim. ap:n tapauksessa automaattisesti hänen äidilleen, vaan lapsille etistään sopivin paikka asua. Se VOI olla sukulaisperhe, mutta se voi ihan yhtä hyvin olla ihan vieras perhe (tai väliaikaisesti lastenkoti). Toki jos ap kirjoittaa " testamentin" jossa kertoo, että äidillään on alkoholiongelma ja että hänelle ei ainakaan lapsia saa antaa, niin kyllä sosiaaliviranomaiset ihan takuulla tähän paperiin kiinnittää huomiota!
uskon että näin tapahtuisikin. Sos. työntekijä tietenkin ensin olosuhteet tutkisivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini ei ole vielä edes 50 vuotias. Hän on aivan ihana mummi lapsenlapsilleen, ja varmasti paras mahdollinen kasvattaja, jos kuolisimme.
Mutta jos esim. molemmat vanhemmat kuolevat, kyllä aina ensiksi katsotaan löytyisikö sukulaisista sopivia huoltajia lapselle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Ei tietoa, mutta eiköhän tuollaisessa tilanteessa mahdollisten uusien huoltajien taustat ja kyvyt huolehtia lapsesta tutkittaisiin aika tarkkaan..?Myöntääkö äitisi muuten ongelmansa? Luuletko, että olisi halukas huoltajaksi?
Jos tiedät, kenelle haluaisit, että lapsesi " annettaisiin" , varmaan kannattaisi kertoa asiasta kyseiselle henkilölle. Että hän sitten alkaisi ajaa asiaa siinä tilanteessa. (Ja kertoisi valinnan tekijöille äitisi alkoholismista.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tätä kysymystä vähän murehtinutkin. Kun perheessä on kolme lasta ja haluaa ehdottomasti että he pysyisivät yhdessä. Kuka oikeasti ottaisi kolme lasta hoitaakseen? Veljeni perhe ei selviydy yhdestäkään lapsesta, ei siis halua enempää lapsia kun yhdessäkin on liikaa. Rakkailla ystäväperheillä kaikilla vähintään 2 lasta, joten siihen 3 lisää olisi vähän liikaa. Ja niitä lapsettomia sinkku-raikulikavereita ei voi ajatellakaan...
Täytyy kai yrittää pysytellä hengissä.
Vierailija:
Jos tiedät, kenelle haluaisit, että lapsesi " annettaisiin" , varmaan kannattaisi kertoa asiasta kyseiselle henkilölle. Että hän sitten alkaisi ajaa asiaa siinä tilanteessa. (Ja kertoisi valinnan tekijöille äitisi alkoholismista.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietipä, että vaikka sinä olisit lastesi tarpeet täydellisesti tietävä ja nimenomaan heidän parastaan ihan joka ikisessä tilanteessa ajatteleva (mitä suoraan sanottuna epäilen), kaikki vanhemmat eivät sitä ole. Mietipä, mitä riitoja saadaan lasten tiimoilta aikaan esim. erotilanteissa. Nämäkin olisivat sitten niitä vanhempia, jotka olisivat testamenttaamassa lapsiaan " kelle vaan paitsi sille anopille joka on ihan noita" tai joillekin puolituntemattomille mutta samaan uskontokuntaan kuuluville sukulaisille tai omalle teini-ikäiselle siskolleen...
Toivon, että lapsemme pääsisivät hyvään kotiin, mieluiten veljeni tai lasten joidenkin kummien perheeseen. Toivon, että saisivat olla yhdessä.
Toivottavasti kuitenkaan ei käy niin, että menettävät sekä minut että isänsää yhtä aikaa.
Puhuimme jo asiasta kun lähdimme mieheni kanssa kahdestaan etelään. Äitini ei edes ajatellut muuta vaihtoehtoa.
Vierailija:
Mietipä, että vaikka sinä olisit lastesi tarpeet täydellisesti tietävä ja nimenomaan heidän parastaan ihan joka ikisessä tilanteessa ajatteleva (mitä suoraan sanottuna epäilen), kaikki vanhemmat eivät sitä ole. Mietipä, mitä riitoja saadaan lasten tiimoilta aikaan esim. erotilanteissa. Nämäkin olisivat sitten niitä vanhempia, jotka olisivat testamenttaamassa lapsiaan " kelle vaan paitsi sille anopille joka on ihan noita" tai joillekin puolituntemattomille mutta samaan uskontokuntaan kuuluville sukulaisille tai omalle teini-ikäiselle siskolleen...
Pidän miehen vanhempia tasapainoisempina kasvattajina mutta ovat päälle 50v.
Omat vanhemmat varmasti jaksaisivat paremmin ja voisivat periaatteessa ollakkin vielä pienten vanhempia. Ikää noin 45v.
En tiedä...
Heidän kanssaan on asiasta jo sovittukin, ja samoin heidän lapsensa ottaisin mielelläni meille. Tosin siitä saattaisi tulla kiistaa näiden lasten äidin siskon kanssa... Mutta meille heidät kuitenkin haluttaisiin.
Alue: Aihe vapaa
Tahtonsa voi ilmaista, mutta et voi varsinaisesti testamentata lapsiasi kellekään, aina menee vanhempien kuoltua viranomaisten päätettäväksi. Tuskin siis alkoholistilla edes mahdollisuuksia saada lapsenlapsiaan.