Mitä tekisitte tilanteessani?
Olen yhden pienen lapsen äiti. Ikä alkaa kolmosella. Olen palannut töihin takaisin hoitovapaalta, ja todennut, että en viihdy yhtään. Jokainen päivä tuntuu kärsimykseltä. Ulkopuolisten mielestä työpaikka on hyvä, joten eivät varmaan ymmärtäisi tyytymättömyyttäni. Palkka on nykyisessä hommassa hyvä. Haluaisin toisen lapsen, mutta sitä emme ilman hoitoja saa. Vaihtoehdot ovat siis:
a) aloittaa lapsettomuushoidot ja jatkaa hampaat irvessä nykyisessä paikassa toivoen raskautta ja sen myötä pois pääsyä.
b) aloittaa lapsettomuushoidot, jatkaa nykyisessä paikassa ja samalla etsiä aktiivisesti uutta työtä
c) lykätä lapsettomuushoitoja ja etsiä uutta työtä nykyisessä paikassa jatkaen. Tätä en haluaisi itse valita, koska ikä alkaa painaa päälle.
Itseä houkuttaisi myös vaihtoehto d) eli irtisanoutuminen, hoitojen aloittaminen, mutta se ei ole taloudellisesti mahdollista. Vaihtoehdossa b) on se riski, että molemmat onnistuvat (sekä raskaus että uusi paikka), jolloin joutuisin miettimään, kertoako raskaudesta ja koska.
Mitä itse tekisitte? Eihän elämää voi suunnitella, se on jo nähty, mutta pikkuisen pistää mietityttämään kuitenkin.
Kommentit (8)
Tai niin minä tekisin. Ihmiset kuluttavat aivan liikaa elämästään asioihin, joita eivät halua tehdä. Lähimmäiset, kuunnelkaa itseänne! Olkaa valmiit tekemään rohkeita ratkaisuja!
Ei muuta kuin lähdet hoitoihin, ja yrität etsiä uutta paikkaa. Mitä sitten jos kummatkin onnistuu, hyvähän se vaan on. Ja jos ei onnistu... no, olet ainakin yrittänyt!
Eikä kovin pitkää aikaa enää, koska lapsi on pian kolme.
a.p.
Hei vaan,
Itse tein kaksi lasta vuoden välein ja ihan ok, jos on hyvä peruskunto. Eka tuli hoidoilla( 7 vuotta siinä meni...) ja toinen luomumenetelmällä HETI... Luonto on ihmeellinen eli jos kerraan vauvakuume on, niin siitä vaan sitten (6 kk, kun olet töissä, saat täyden äitiyspäivärahan, mutta senhän varmaan tiesitkin...)
Tsemppiä yritykseen!
Yrittämiseen meni puoli vuotta, sitten piti vielä kärvistellä töissä raskausaika. Kyllä meinas mullakin tuossa ajassa hihat palaa, mutta kyllä kannatti taloudellisesti.
Nyt olen tilanteessa, että hoitovapaata jäljellä 8 kk ja pitäisi alkaa etsiä uutta työpaikkaa. Entiseen kun en mielelläni palaisi...
Taidan olla liian kiltti luonne, kun ajattelen, mitä mahdollinen uusi pomo sitten sanoisi, kun muutaman kuukauden jälkeen tokaisisin, että jäänkin tästä sitten ä-lomalle!
a.p.
Vierailija:
Ei muuta kuin lähdet hoitoihin, ja yrität etsiä uutta paikkaa. Mitä sitten jos kummatkin onnistuu, hyvähän se vaan on. Ja jos ei onnistu... no, olet ainakin yrittänyt!
varsinkin jos hoitoihin menee todennäköisesti aikaa
Emme lähde enää mihinkään valtavaan pyöritykseen kuten esikoisen aikaan, vaan kokeilemme vielä kerran ja se on sitten siinä se. Lapsettomia emme enää ole. Välillä ajattelimme, että yksi saa riittää, mutta mieli muuttui. Ehkä tässä onkin kyse siitä, että vieläkö yritämme, sitten lapsiasia on tavallaan ohitettu jos ei nyt onnistu.
a.p.
a.p.