Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Meillä ruotsalainen sukunimi, silti lasten etunimet SUPISUOMALAISIA

Vierailija
14.12.2005 |

en voi käsittää nimidiivailua ollenkaan

Kommentit (25)

Vierailija
21/25 |
14.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

En kehtaisi ylpeillä suomalaisten lasten ulkomaisilla nimillä.

Vierailija
22/25 |
14.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Mä oikein ihmettelen, missä muka on ne kaikki massat, jotka vain antavat enkkunimiä lapsille, kun mun mielestä joka halvatun su-hesarissa suurin osa nimen saaneista kantaa hyvin kotimaisen kielen mukaista nimeä. Mikä on ihan KIVA.

Mutta aina täällä joku perseääliö huomaa ne kaksi " poikkeamaa" tästä Aava-Joona-Petja-Nuutti-Tuukka-Iida-Hilma-Vilja-ketjusta ja julistaa niitä repostellen, kuinka kauheaa on, kun vanhemmat häpeävät " suomalaista nimikulttuuria" .

Ja se on vielä jännää, miten ne kaikkein rakastetuimmat supisuomalaiset nimet sattuvatkin kaikilla olemaan juuri niitä 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa paljon annettuja nimiä. Kukaan ei ylistä Päiviä, Ritvaa ja Railia, vaikka nekin ovat supisuomalaisia nimiä. Toisin kuin moni muu suomalaiselta kuulostava.

Sekin on mielenkiintoista tässä av-mammojen logiikassa, miten kaikella muulla kuin nimillä diivailu on sallittua. On oltava merkkivaatteet, iso talo ja auto ja kallis sisustus, jne. jne. ja niillä leuhkiminen on varsin suotavaa. Mutta lapset, auta armias, on nimettävä mahdollisimman vaatimattomasti - ja leuhkittava sitten niillä vaatimattomilla nimillä ;)

Ihmettelen muuten, käydäänkö missään muussa maassa vastaavaa keskustelua...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/25 |
14.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitähän mun olisi pitänyt tehdä...kun mummoni isän puolelta on virolainen, ukki venäläinen, oma äitini suomalainen, isänikin suomessa syntynyt. Lasteni isä on vietnamista. Meidän lapsilla on vietnamilaiset etunimet, mutta kutsumaniminä on toiset nimet, jotka ovat kansainvälisiä, en edes osaa sanoa mistä, mutta silti aika tavanomaisia. Mulla ei ole tapana kysellä muiden mieltymyksiä asioissa, jotka eivät muille kuulu. Saan valita sohvakalustoni värin, autoni merkin ja lasteni nimet parhaaksi katsomallani tavalla. Itse taas en välitä " vanhoista" nimistä ollenkaan, mutta eihän se mun murheeni ole, jos joku haluaa lapsestaan Toivon tai Martan.

Vierailija
24/25 |
15.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset






Helmi, Martta, Saima jne... Mikä tekee näistä nimistä vaatimattoman?







" Sekin on mielenkiintoista tässä av-mammojen logiikassa, miten kaikella muulla kuin nimillä diivailu on sallittua. On oltava merkkivaatteet, iso talo ja auto ja kallis sisustus, jne. jne. ja niillä leuhkiminen on varsin suotavaa. Mutta lapset, auta armias, on nimettävä mahdollisimman vaatimattomasti - ja leuhkittava sitten niillä vaatimattomilla nimillä ;)



Ihmettelen muuten, käydäänkö missään muussa maassa vastaavaa keskustelua...

[/quote]

"



Vierailija
25/25 |
15.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suokaa anteeksi kirjoitusvirhe.



t:32