Mitä kirjoitusvirhe-helmiä muistatte tältä palstalta?

tähän asti paras. Mainitsemasi esimerkit lienevät näppäilyvirheitä. Sinun virheessäsi on kyse ihan puhtaasti tyhmyydestä.

lainasin kerran kirjan kirjastosta ja yhdellä sivulla luki: " katso sivu 15" ja siellä sivulla 15 luki: " Oopa utletias"

Vähänkö repesin ;)

Aivan yhtä oikein kuin Kunnaksen.

Kuvaavampaa.

virhehelmeen? Etpä taida olla aivan oikea ihminen arvioimaan muiden kirjoituksia.

virhe oli kyllä todellinen helmi. Joku bodi nyt on tosi tylsä.

Vierailija:

virhehelmeen? Etpä taida olla aivan oikea ihminen arvioimaan muiden kirjoituksia.

Sitä paitsi uusien suositusten mukaan se kirjoitetaan noin.

Täällä on c-kirjan kovasti muodissa; sectio, micro, moccatakki / moccapalat, centti...

Ne eivät ole oikeaoppista suomea. Esim. sectio on latinaa (siksi diagnooseissa ym. lääkärin lausunnoissa on sectio). Mocca = mokka, micro = mikro, centti = sentti jne.

Enpä äikänopettajana ole moisista kuullutkaan.

Kunnaksen tai Kunnaan.

Vierailija:

Vierailija:

virhehelmeen? Etpä taida olla aivan oikea ihminen arvioimaan muiden kirjoituksia.

Sitä paitsi uusien suositusten mukaan se kirjoitetaan noin.

näytähän ne uudet suositukset!

Joskus yhdysmerkkiä voi käyttää selvyyden tuomiseksi pitkään yhdyssanaan, kommentoidakseni tuota kirjoitusvirhehelmeä.

Avuksi kannattaa ottaa vaikka: Leino, Pirkko: Suomen kielioppi, 4. tai uudempi painos. Otava.

at kieleemme täysin vakiintuneet. Esimerkiksi taksi ei taxi (kuten vielä kymmenen vuotta sitten) ja kyllä, myös jukurtti, ei jogurtti.

jossa joku äiti erehtyi kysymään syksyn pukeutumisesta vauvalla. Kysyi, että käyttättekö golitsi(?)pukua jos vauva nukkuu vaunuissa jne. AV- palstalaiset " pillastuivat" ja ketjun lopussa käytettiin mm groteski-kenkiä,fliisi/fleceepukua,leksitaluttimia ja kaikki muutkin eriversiot tulivat esille....



Muistaako kukaan muu tätä ketjua?

tuntuisi omituiselta alkaa sanoa " Tuomaksen" , " Tuomaksella" . Kömpelön tuntuista!

Piti mennä,että näimme naapurin terassilla...

tavalla riippuen siitä, ovatko ne yleis- vai erisnimiä. Esimerkiksi muutama taivutusmuoto homonyymisistä yleis- ja erisnimistä pilvi-Pilvi ja satu-Satu:



pilvi (vesihöyry taivaalla): pilveä, pilven, pilveen

Pilvi (tytön etunimi) : Pilviä, Pilvin, Pilviin



satu (fiktiivinen kertomus): sadun, sadusta

Satu (tytön etunimi): satun, satusta

Varokaa liukkausta!



" Varokaa liukkausta poistuessanne junasta" , kuulutettiin paikallisjunassa eräänä talviaamuna. " Laiturin liukkauksen vuoksi jalka voi helposti livetä." Huomaavainen varoitus tavoitti matkustajat, eikä kukaan langennut.



Tarkkakorvainen matkustaja saattoi kuulutuksessa kiinnittää huomiota tärkeän sisällön ohella sanan liukkaus muotoihin " liukkausta" ja " liukkauksen" . Tämä sanahan taipuu tavallisesti liukkautta ja liukkauden. Samoin taivutetaan muitakin ominaisuudennimiä. Esimerkiksi reippaus taipuu reippautta, reippauden ja uutuus uutuutta, uutuuden.



Sana liukkaus oli kuulutuksessa tilapäisesti livennyt samaan taivutustyyppiin kuin hyvin samannäköinen teonnimi leikkaus, joka tosiaan taipuu leikkausta, leikkauksen. Teonnimien lisäksi ks:llisen taivutuksen mallina ovat myös lukuisat muut s-loppuiset substantiivit. Esimerkiksi varis ja kaulus taipuvat samoin kuin leikkaus.



Sanan perusmuodosta ei voi päätellä taivutusta. S-loppuisiakin sanoja on useita eri ryhmiä, jotka eroavat toisistaan vähintään yhdessä sijamuodossa. Ei siis ihme, että lipsahduksia joskus sattuu.



Malliksi junailijan käyttämään taivutukseen " liukkausta" voisi ajatella myös adjektiivin liukas muotoa liukasta. Genetiivissä tämä adjektiivi kuitenkin taipuu liukkaan (eikä " liukaksen" ). Liukas-sanan tapaan taivutetaan monia muitakin s-loppuisia adjektiiveja ja substantiiveja. Esimerkiksi sanat reipas, raitis, varas, kirves ja ruumis taipuvat genetiivissä reippaan, raittiin, varkaan, kirveen ja ruumiin.



Kukaan äidinkieleltään suomalainen tuskin taivuttaa " reipaksia" tai " varaksia" . Harvinaisissa sanoissa tai sanatyypeissä taivutus voi kuitenkin unohtua. Juuri ks:llinen taivutus näkyy olevan leviämässä myös sellaisiin sanoihin, joihin se ei alun perin kuulu.



Taivutuksen taitajaa ihmetyttää äes-sanan muoto " äeksen" , sillä vakiintunut taivutus on äkeen. Vaikka viljalajin nimitys ruis taipuu ruista, rukiin, hampurilaisen erisnimen taivutus " McRuiksen" sopii monen suuhun. Sellainenkin, joka luonnostaan taivuttaisi sanan kuulas oikein yhteydessä kuulaita aamuja, saattaa tulla sanoneeksi: " Ostin Valkeita kuulaksia." Olenpa kuullut myös talous-sanasta muodon " talouksen" .



Kielenhuollon suosituksissa ks:llisen taivutuksen yleistyminen on otettu jossain määrin huomioon. Etunimiä Tuomas ja Matias on nykyisten suositusten mukaan yhtä soveliasta taivuttaa uudemman tavan mukaan Tuomaksen ja Matiaksen kuin vanhemman tavan mukaan Tuomaan ja Matiaan. Myös s-loppuiset sukunimet taivutetaan nykyisin yleensä ks:llisinä. Esimerkiksi Kunnas taipuu Kunnaksen.



Salli Kankaanpää



Julkaistu Helsingin Sanomissa 4.1.2005



Lisää kieli-ikkunoita

© Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Sivua päivitetty 20.1.2005

Po. tietenkin appellatiivi-propri-ero tai mieluummin oikeastaan appellatiivin ja proprin ero.