Siis meneekö kaikki työpaikat nykyisin suhteilla ja suosituksilla??? Tiesin kyllä että osa tai ehkä suurinkin osa,

Ehkä voisit ajatella hakevasi töitä jostain suuremmista ympyröistä ja sitten sen tuoman kokemuksen myötä saisit parin vuoden päästä töitä kotikaupungistasikin? Missään tapauksessa ei ole haitaksi jos työttömänä on aktiivisesti mukana kansalaistoiminnassa, kansalaisopiston kursseilla, avoimessa yliopistossa, ystävä- tai tukiperhepalvelussa. Kokemusta on muukin kun työkokemus.

Asun pienehköllä paikkakunnalla ja monesti ihmettelen, että miksi täällä ylipäätään on työvoimatoimisto. Vaikka usein on paikkoja auki ja järjestetään ihan yleiset haut työkkärin kautta, hommat saa kuitenkin joku tuttava tai sukulainen.

Raivostuttavaa!

Epäilen että sitten kun mulla menee lopullisesti hermot asiaan, eli luovun toiveesta itse päästä töihin, ryhdyn soittelemaan kiusallisia puheluja ainakin julkisista viroista ja työsuhteista päättäville ja kirjoittelen lehtiin jne. Jos paikallislehti ei julkaise, niin maakuntalehti varmaan jo.



Huomaisipa noi päättäjätkin miten pätkätyöt ja kaikenmaailman projektihommat antaa niin hyvän mahdollisuuden just tuollaiselle keinottelulle. Määräaikaiseksihan saa kai kunnallekin palkata epäpätevän ja kun kelpoisuusvaatimukset pannaan tarpeeksi alas ettei ne ainakaan rasita sen kunnan suurimman metsän omistajan lapsen palkkaamista, niin sittenhän voidaan aina valita se virkaan sopivin kun kaikki ovat muodollisesti kelpoisia. Ei edistä yhtään tasa-arvoa kyllä tämä!

Täällä ilmoittautuu yksi lisää. Korkeakoulututkinto, vieraalla paikkakunnalla. Ei yhtään kutsuja haastatteluun. Sitäkin on tullut mietittyä, oliko opiskelussa mitään järkeä. Olisi voinut jäädä pikkupaikkakunnalle tekemään epäpätevänä töitä suoraan lukiosta.

Siis jos tästä aiheesta joskus jokin kansalaisliike tulee niin minä olen ainakin mukana. Mitä järkeä yhteiskunnan on kouluttaa ihmisiä ja antaa sitten työpaikat niille, joilla ei ole koulutusta?

että pääsisin edes haastatteluun, pätevä olen (aikasempi koulutus+lisäksi korkeakoulututkinto) ja todella hyvät paperit ja työkokemusta vastaavasta, mutta eipä ole tullut kutsua haastatteluun....harmittaa todella paljon.

Opiskelin innokkaasti reilut 200 ov:a viidessä vuodessa pelkällä opintotuella ja joululahjarahoilla kituuttaen mielessä vain se että valmistuttuani pääsisin aloittamaan uraani ja työkokemuksen ja palkkapussin suuruutta. Eipä vaan käynyt niin. Tässä myös terveiset kaikille niille jotka vaativat opiskelijoiden aina opiskelemaan lainalla " kun sen valmistuttuaan voi maksaa parissa vuodessa pois" .



Olen hakenus töitä avoimella hakemuksella ihan kaikista mahdollisista paikoista, jonne on max tunnin matka per suunta. En saa edes niitä " kiitos mielenkiinnostanne" vastauksia. Täällä päin ollaan enemmän tylyjä, jos menee tarjoutumaan töihin kun ei ole erikseen pyydetty. Suututtaa niin pirusti, että todella mietin että kenelle tästä tilanteesta voisi valittaa!



Ei kyllä kunnilla paina työhönotossa 90%:sesti mikään muu kun suhteet tai aiempi kokemus. Toinen on aina korvattavissa toisella. Toivon todella että tännekin seudulle pamahtaisi se paljon puhuttu eläkepommi, että saisivat sitten ihmetellä kun kukaan ei hae heidän kasvukeskuksensa avoimiin virkoihin ja ainoana hakijana valittukin peruuttaa paremman paikan vuoksi tulonsa.

Olin ko. firmassa töissä monta vuotta, sitten tuli muutto.

Ja kun viimeksi heille vaihdoin kuulumisia, niin selkeästi annettiin ymmärtää, että jos heiltä töitä hakisin koska tahansa, niin töitä löytyisi.

Hee, kannatti olla hyvä työntekijä (peruskoulu-taustalla) niin töitä löytyy jatkossakin.



Nyt asun pienellä paikkakunnalla, jossa en edes tahtoisi mennä töihin, kateellisuuden ja pienten piirien takia. Muutto edessä jonkin ajan päässä ja työ jo valmiina. Onpa elämä hienoa.

Vierailija:

Olin ko. firmassa töissä monta vuotta, sitten tuli muutto.

Ja kun viimeksi heille vaihdoin kuulumisia, niin selkeästi annettiin ymmärtää, että jos heiltä töitä hakisin koska tahansa, niin töitä löytyisi.

Hee, kannatti olla hyvä työntekijä (peruskoulu-taustalla) niin töitä löytyy jatkossakin.

Nyt asun pienellä paikkakunnalla, jossa en edes tahtoisi mennä töihin, kateellisuuden ja pienten piirien takia. Muutto edessä jonkin ajan päässä ja työ jo valmiina. Onpa elämä hienoa.

ainakin minun ja parin kaverin kokemuksen perusteella.



Tuurista on myös hirveästi kiinni: Valmistuin yliopistosta kolme vuotta sitten, ja olen kaksi kertaa joutunut etsimään uutta työpaikkaa ensin määräaikaisen työn lopun ja sitten muuton takia, ja ihan ufo-säkällä on oman alan töitä löytynyt.

Vai enemmin siihen että toisilta onnistuu kaikki ja toisilta ei mikään...?

Muutettiin miehen työn perässä. Miehen työ ei varsinaisesti ole tällä paikkakunnalla, mutta tästä on sopiva matka kaikkiin toimispisteisiin, joihin ajelee arkipäivisin. Itse hain hakemistani töitä. Mutta kuten joku aiemmin ehdottikin, kannattaa ensi tutustua " piireihin" . Viime kesänä ilmoittauduin vain naisille tarkoitetulle green card -kurssille. Oli tarkoitus aloittaa kiva harrastus, joka ei täällä " maalla" ole edes kallista. MUTTA osuikin erittäin mukavia vaimoja samaan sakkiin, vietettiin illanistujaisia jne: syksyllä mulla oli 3 eri paikkaa, joihin olisin päässyt töihin! HUOM. myös yksi paikka, johon olin soittanut aiemmin avoimen hakemuksen perään ja he eivät kuulemma rekrytoi ainakaan kahden vuoden aikana :O. Suhteilla siis ainakin tämän paikkakunnan työt jaetaan...

kaikenlaisiin elitistiharrastuksiin, golffaamaan, ratsastajamaan, pujehdusseuraan jne. Käy kulttuuritilaisuuksissa, taidenäyttelyn avajaisissa, konserteissa ym. Näytä siistiltä ja tyylikkäältä ja ole valppaana jos saat luontevan juttelutilaisuuden vieruskaverin kanssa. Ei koskaan tiedä, kenen sukulainen on jne.



Vaihtoehto kaksi (vain tosi epätoivoisille): Kunnanjohtajan rouvan tuttavuuden lisäksi ryhdy tavoittelemaan kunnanjohtajan rouvan paikkaa...

Paitsi että olen ihan omassa kotikaupungissani (Suomen suurin kaiketi) eikä onnistu millään. Hakemuksia on lähtenyt jo yli 600, haastatteluja suunnilleen 30. Ei tärppää niin ei tärppää...



Kauhulla mietin kanssa kun aioin ottaa opintolainaa lisää vielä pari vuotta sitten. Puhuttiin niin miten sitten pääsee työelämään ja on varaa maksaa ja elää paremmin. Pah...

Valmistun itse viikon päästä, ja kauhistuttaa niin ikään työllistyminen. Koulutuksenaamk-koulutus sos. ja terv.alalta. Luulen kyllä siellä olevan helpompaa ihan " eu tunnetunkin" päästä hommiin.

Vierailija:

Vaihtoehto kaksi (vain tosi epätoivoisille): Kunnanjohtajan rouvan tuttavuuden lisäksi ryhdy tavoittelemaan kunnanjohtajan rouvan paikkaa...

Kunnanjohtajan vaimokin on aika outo ja niitten lapset on ihan kamalia kauhukakaroita.

No totta puhuen meidän kuntalaisista varmaankin 85 % työskentelee viereisessä kaupungissa. Pitäisi varmaankin olla suhteita sinne suuntaan.

Muutettiin vieraalle paikkakunnalle, ei tunneta ketään. Olen hakenut aktiivisesti töitä lähes alalta kuin alalta. Oman alani työt olen jo unohtanut, työllistyminen näyttää olevan ihan mahdottomuus niihin hommiin! Olen ihmetellyt että miksi en ole päässyt edes haastatteluihin?! Ei edes siivoojaksi ole huolittu vaikka siltäkin alalta löytyy kokemusta!!! Kun asuin Vantaalla niin töitä kyllä riitti vaikka suhteita ei juurikaan ollut niihin paikkoihin joihin pääsin. Nyt kun asutaan suht pienellä paikkakunnalla niin mitään töitä ei saa, ei siis kelpaa mihinkään :( Mitä ihmettä tässä pitäisi tehdä? Tämä kotona oleminenkin alkaa ottaa päähän... Olen miettinyt että mitä minussa voi olla niin pahasti vialla että ei huolita edes haastatteluihin ja nyt alan epäillä että ne on ne suhteet jotka vaikuttaa? Toki minussakin voi olla jotain vikaa mutta...



Kuinkakohan pitkiä työmatkoja sitä jaksaisi kulkea jos hakisi johonkin isompaan kaupunkiin töihin????

että paras tapa saada niitä suhteita on tehdä sijaisuuksia. Ainakin julkisella sektorilla se on yleensä ainut tapa saada pysyvä työpaikka alueella, jossa on alan ammattilaisia riittämiin. Virkoihin palkataan yleensä aina pätevä sijainen/määräaikainen työntekijä.

Mutta siis, jos oikeasti olet lähettänyt 600 hakemusta ja yksikään ei ole tärpännyt, niin jossain on vikaa ja pahasti.

että jos nykyopiskelijalle pitäisi antaa eväitä, sanoisimme molemmat:

- hanki suhteita, ole sosiaalinen, opiskelukaverisi ovat vielä joskus päättävillä palleilla.

- hanki työkokemusta, niin paljon kuin mahdollista, sillä edellisiä työnantajia voi käyttää suosittelijoina.



- arvosanoilla ei niin väliä, kunhan olet valmistunut niin paperit ei muuten ketään kiinnosta enää.