Pyytäisittekö te enää isovanhempia lastenvahdiksi tällaisessa tilanteessa?
Meillä on vilkkaat 2,5 -vuotiaat kaksoset. Molempien vanhemmat eli mummot ja vaarit ovat heille erityisen tärkeitä ja rakkaita. Tunne taitaa olla molemminpuolinen tai ainakin on ollut joskus. Nyt viime aikoina, kun olemme joutuneet pyytämään mieheni eläkkeellä olevia vanhempia hoitamaan päiväksi lapsiamme työmatkojemme ja lasten sairastelujen takia, on etenkin vaari alkanut muuttamaan suhtautumistaan meille lapsenvahdiksi tuloon.
Kyse ei ole siitä, että he olisivat meillä jatkuvasti. Edellisen kerran he olivat meillä heinäkuussa, seuraavan kerran syyskuussa ja nyt marras-joulukuussa 3 kertaa. Toisella kerralla anoppini sanoi, kun he olivat olleet meillä yhden päivän, että nyt kyllä täytyy lähteä kotiin, kun tuo vaari alkaa olla jo ihan kypsä. No, he menivät sitten kotiinsa.
Viime viikonloppuna olimme mieheni kanssa neljään kuukauteen yhdessä ulkona ja jouduimme pyytämään mieheni vanhempia lastenvahdiksi. Juhlimme pikkujouluja ja tulimme yöllä kotiin. Heräsimme seuraavana päivänä kymmenen jälkeen ja menin itse suihkuun yhdentoista maissa. Oli ihanaa nukkua hieman pidempään, kun yleensä meillä herätään ennen seitsemää joka aamu. Kysyin siinä suihkuunmenon ohessa, että mikä on appivanhempien aikataulu. Anoppi vastasi, että kyllä tuolla vaarilla on jo kova kiire ja hänenkin pitäisi päästä tekemään kotihommia. He lähtivät kotiinsa.
Mikäpä siinä, jokaisella on oikeus lähteä kotiinsa silloin kun huvittaa, mutta tuntui hieman kummalliselta, kun eläkeläisillä on kova kiire kotiinsa kotitöiden takia. Anopilla on tapana pitkästyä ja soitella lapsilleen ja miniöilleen viikottain, kun siellä kotona ei ole mitään tekemistä ja hän pitkästyy. Nyt tuntuu siltä, etten viitsisi vaivata appivanhempiani enää meidän lastenhoidolla, vaikka ovat itse sanoneet, että tulevat meille mielellämme ja voimme pyytää apua koska tahansa. Minun vanhemmat ja sukulaiset kun asuvat kaukana, niin meillä ei ole ketään muuta, jota voisi pyytää lyhyellä varoitusajalla.
Kommentit (33)
Kiitättekö mitenkään? Annatte lahjaa tms?
Me hankimme juuri espressokeittimen joululahjaksi mummille, kun on hoitanut lastamme (ei edes kovin paljoa). Muuten emme anna aikuisille isoja lahjoja.
Maksamme myös aina taksin mummille kotiin (asumme Hgissä).
Ja hänen ei tarvitse esim. laittaa meillä ruokaa lapsille, lämmittää vain tekemäni ruoka - myös itselleen tietysti.
Kyllä ymmärrän, että eläkeläisillä kiire kotiinsa, jos ovat vuorokauden hoitaneet (uhmaikäisiä) kaksosia!
varmaan tykkäävät lapsista ihan oikeasti ja haluavat auttaa teitä ihan oikeasti. Se vaan on niin, että omassa kodissa on aina helpompaa ja rauhallisempaa ja muualla väsyy. Ja kahteen 2,5 vuotiaaseen väsyy varmasti jos ei ole harjoitellut sitä 2,5 vuotta ja muutenkin ole aika hyvässä kunnossa.
Minä yrittäisin ehkä vähän tunnustella että onko jostain tämmöisestä kyse ja sitten voisin yrittää esim sitäettä isovanhemmat saisivat lapset omaan kotiinsa yökylään eivätkä tulisi teille - omassa on omat säännöt ja aina helpompaa ja voi samalla elää omaakin elämäänsä eikä vain istua tosten sohvalla ikäänkuin olisi kylässä ilman isäntäväkeä... Ja sitten kenties myös vähän lyhyempiä aikoja kerralla, jos toisia jo vanhuus tai vaihdevuodet rasittaa.
Pyytäisin uudestaankin hoitamaan, mutta kuten edellä vinkattiin, lyhyempiä aikoja ja lapset heille yökylään. Se on heille helpompaa.
Ja enintään kerran kuussa, jos ovat hiukka väsyneitä puuhaan...
Ja kiittäkää kunnolla, jotta huomaavat, kuinka tuikitarpeellisia ovat teille.
3
Mies maksaa heille joka kerta bensat, kun tulevat meille ja esimerkiksi viime vuonna ostimme heille joululahjaksi matkan. Meillä nämä kiitokset ovat olleet " ruhtinaallisia" verrattaessa miehen veljen perheeseen, jotka eivät koskaan hanki isovanhemmille mitään. Mutta se on heidän asiansa.
Ap.
Meidän kaksoset vasta 1,5v joten aika lailla vaativia ovat :)
Meillä anoppi ja appiukko jättivät kylässä käymisen ja avun tarjoamisen kun kaksoset syntyivät, mitä nyt lurittelevat aina että " pyytäkää vain apua millon vaan tarvitsette" mutta kun ollaan sitä joskus pyydetty, eivät ole ehtineet. Nyt lapset on niin vieraantuneet heistä (nähneet ehkä 5 kertaa eläissään), ettei heitä edes voisi jättää " vieraille" isovanhemmille hoitoon. Minun vanhempani ovat siis meilläkin ainoat avuntarjoajat - oikeasti.
Usko pois, eläkeläisille on rankkaa hoitaa pieniä lapsia, vielä kun eivät ole omia vaan teidän lapsianne. Vastuu on kahta suurempi. Älä siis loukkaannu vaan yritä suhtautua asiaan heidän kannaltaan.
esim. vilkkaiden 2,5-vuotiaiden hoitaminen ottaa ELÄKELÄISTEN voimille. Siinä voi väsyä nuorikin niin mitä supermiehiä ja -naisia oletatte eläkeläisten olevan...?
Vierailija:
Pyytäisin uudestaankin hoitamaan, mutta kuten edellä vinkattiin, lyhyempiä aikoja ja lapset heille yökylään. Se on heille helpompaa.
Ja enintään kerran kuussa, jos ovat hiukka väsyneitä puuhaan...Ja kiittäkää kunnolla, jotta huomaavat, kuinka tuikitarpeellisia ovat teille.
3
Ja kiittäminen siis myös sanoin, en tarkoita lahjoja, matkoja, rahaa yms. (varmasti niistäkin on apua ;-)), mutta kyllä on ihan mukava joskus (usein...) kuulla olevansa tärkeä yms.
Mielestäni tuo teidän tilanne kuulostaa muutenkin ihan hyvältä. Meillä ei oma äitini pystynyt olemaan kahta päivää peräkkäin (matka vielä satoja kilometrejä...), siis yötäkään. Lapsi 2v on ollut kerran siellä hoidossa vuorokauden (eikä siis missään muualla ikinä!). Ja tuntui että oli maksimi. Muutekin näkee muutaman kerran vuodessa jos me menemme käymään, sama pätee miehen sukulaisiin.
Sanoit, että marras-joulukuussa ovat ollet kolme kertaa jo lapsenvahteina. Ehkä heitä väsyttää? Eivät jaksa tai halua olla noin usein yksin vastuussa lapsista? Tykkäävät touhuta lasten kanssa, mutta väsyvät kuitenkin?
Minusta ei ole todellakaan pitkä aika, jos on 4kk edellisestä kahdenkeskisestä illasta miehen kanssa. Itse asiassa se on minusta tosi lyhyt aika! Itse en ainakaan noin usein kehtaisi pyytää hoitoapua, ellei olisi todellinen PAKKO. Ulos lähteminen ei ole pakkoa.
Eli teidän tilanteessa en pyytäisi moneen kuukauteen hoitamaan. Ja vain todelliseen tarpeeseen.
Oma isäni on ihan samanlainen, vaikka hän rakastaa poikaani oikeasti, on hänellä aina kiire meiltä kotiin.
Ystäväni isä ei koskaan edes tule ystäväni kotiin lastenvahdiksi, vaan äiti tulee yksin. Ottaa kuitenkin mielellään lapset kotiinsa hoitoon, samoin kuin oma faijani.
Pyydä ihmeessä yhä edelleen tai sitten viekää lapset heille?
Mutta ystvällisesti. Tosiaan voi olla aika rankkaa eläkeläisille, varsinkin appiukkosi voi tuon perusteella olla oikeasti väsynyt.
kannattaa keskustella oikeasti ja reilusti. Tuskin tekevät tuota pahalla. Meillä mummu hyppii lasten pillin mukaan niin pahasti että on ihan rättiväsynyt kun neiti on ollut siellä vuorokauden.
Meilläkin on se tilanne, että isäni lupailee paljon ja aina kertoo kuinka ikävä hänellä on lapsia, mutta sitten kun lapset tulevat kyläilemään, hän ei juuri tikkua ristiin laita ja ensimmäisenä kyselemässä, milloin isä ja äiti tulevat hakemaan. Olisko joku tuon ikäisten miesten juttu, eivät vaan osaa oikeasti olla lasten kanssa.
On ihan ymmärrettävää että pitkät useamman tunnin saati sitten yön yli lastenvahtimiset ottavat koville. Vauvat ovat paljon helpompia kun eivät ehdi koko ajan pahantekoon. Teinä odottaisin pari vuotta ennekuin " turhaan" mummoja ja vaareja vaivasin yön yli hoitovuoroilla eli omat menot kuriin vaan. Kun lapset ovat siinä 5v huippeilla niin ovat jo taas helpompia hoitaa. Sen ikäisten kanssa kaikki, ruokailut, nukkumiset, ulkoilut ymym sujuvat mukavasti ja isovanhemmat itsekin saavat silloin enemmän mukavia kokemuksia lastenlapsistaa kuin 2,5v uhmaikäisten kanssa.
Meillä on kaksoset 7v ja pojat 2,5v ja 1v eikä mieleekään tulisi jättää noita pienempiä isovanhemmille pitkäksi aika hoitoo sillä itselläkin pinna tuppaa välillä kahden pienemmän kanssa olemaan tiukoilla. Kaksoset ovat usemman kerran vuodessa isovanhempien toiveesta yökylässä. Ehkä 3v päästä voimme jättää jo kaikki 4 yökylään....
Yksi juttu vielä: meidän 2,5v on kyllä paljon helpompi hoitaa kotona kuin mummolassa jossa on esillä kaikenlaista hyvin mielenkiintoista mutta särkyvää....
aivan kuin te jotenkin haluatte " kostaa" isovanhemmille (ok, ette näe sitten kaksosia), mutta ei varmaan ole itsellekään sitten kivaa jos ette koskaan voi pyytää lapsille hoitajaa? Meilläkin muuten anoppi tarjoutui vahtimaan kesällä 1,5v lasta että oltaisiin päästy miehen kanssa käymään baarissa yms. mutta vain illaksi. Meidän olisi pitänyt ottaa hoitavastuu heti takaisin tullessa, aamuun ei suostunut katsomaan lasta... Tosi kiva... Ei sit kuitenkaan otettu tarjousta vastaan, jätettiin menemättä. Elämä on...
9
Jos todella pidät minun ulkonakäyntejä runsaina, niin kerron: Olen aloittanut jossakin kodin ulkopuolella käymisen lasten ollessa vuoden ja 8 kuukautta. Ja koska meillä ei ole muuta hoitoapua tarjolla, pyydämme mieheni vanhempia, jos meidän on pakko lähteä yhtä aikaa työmatkalle, lapset ovat sairaana ja meillä on joku pakottava työjuttu, johon on mentävä... Nämä hoitokerratkin saattavat olla minimissään parin tunnin mittaisia.
Minä ja mies pääsemme yhtä aikaa ulos vaikkapa leffaan tai syömään 2 kertaa vuodessa. Toisella näistä kerroista saamme apua minun äidiltäni, joka on silloin todennäköisesti työstään lomalla. Joten turhan usein emme käy yhtä aikaa ulkona ja pääse " näin" hoitamaan parisuhdettamme.
Ap.
Vierailija:
Sanoit, että marras-joulukuussa ovat ollet kolme kertaa jo lapsenvahteina. Ehkä heitä väsyttää? Eivät jaksa tai halua olla noin usein yksin vastuussa lapsista? Tykkäävät touhuta lasten kanssa, mutta väsyvät kuitenkin?Minusta ei ole todellakaan pitkä aika, jos on 4kk edellisestä kahdenkeskisestä illasta miehen kanssa. Itse asiassa se on minusta tosi lyhyt aika! Itse en ainakaan noin usein kehtaisi pyytää hoitoapua, ellei olisi todellinen PAKKO. Ulos lähteminen ei ole pakkoa.
Eli teidän tilanteessa en pyytäisi moneen kuukauteen hoitamaan. Ja vain todelliseen tarpeeseen.
kuitenkin todellisuudessahan se on makaamista. Ainakin omien lasten hoito, nimittäin kotiäitinä. Laittaako ne isovanhemmat ruokaa niille lapsille muuten?
Kostaa isovanhemmille? Miten? Nyt en oikein ymmärrä? Meinaatko, että jos emme vaivaa heitä lastenhoitohommilla, he eivät tule näkemään myöskään lapsia? Meillä ei toimita näin, jos teillä toimitaan. Olemme sitten ilman lastenhoitajaa, mutta omien lastemme oikeutta nähdä isovanhempiaan emme rajoita.
Ap.
vaikka on vain yksi taapero. 13 v sitten hoitivat mielellään aikaisempia lapsiani ja jaksoivat mutta nyt on tullut ikä eteen.
Vierailija:
Oma isäni on ihan samanlainen, vaikka hän rakastaa poikaani oikeasti, on hänellä aina kiire meiltä kotiin.Ystäväni isä ei koskaan edes tule ystäväni kotiin lastenvahdiksi, vaan äiti tulee yksin. Ottaa kuitenkin mielellään lapset kotiinsa hoitoon, samoin kuin oma faijani.
Pyydä ihmeessä yhä edelleen tai sitten viekää lapset heille?
Eläkeikä on 64. Mun vanhemmat ei ainakaan jaksa sitä hoitovastuuta mikä meidän 1,5-vuotiaasta on, kun sitä täytyy kokoa ajan olla nostelemassa pois kirjahyllystä ja mistä milloinkin sattuu kiipeemään. Vaipanvaihtokin on totista työtä kun toinen on ku rasvattu porsas ja kiemurtelee pois sylistä. Nää mun vanhemmat on 66-vuotiaita, isä on ollut sairaseläkkeellä tosin jo 61-vuotiaana.
Ihan normaalia. Ei sitä enää vanhana jaksa katsoa sitä menoa, mitä kaksoset saavat aikaan ja siksi haluavat lähteä kotiin rauhoittumaan.