Miksiköhän älykkäät ja hyvin koulutetut miehet usein valitsevat puolisokseen matalasti koulutetun tylsimyksen?

olihan taas aloitus.

vasta pikkusieluisia, " vain minun mielipiteeni on oikea" -asenteellisia osataankin olla. Harvoin näkee niin hiukset pystyyn nostattavia kannanottoja kirjallisesti kuin tiedepiireissä.

Vierailija:

suhteellisuuden ja tämä tuo oman piirteensä keskusteluun. On toki myös uteliaita ja tiedonjanoisia lukeneita ihmisiä, jotka ovat päätyneet samaan ilman muodollista koulutusta.

Koulutus ei siis ole pääasia, mutta sen kautta ihminen usein oivaltaa rajoittuneisuutensa esim. tiedon suhteen.

ap.

ja maailmankuvasi suppea niin ihmettelenkö näkemystäsi ? En. Avopuolisoni on korkeammin koulutettu kuin useimmat ja kuin minä. Itsekin olen akateeminen (yliopisto). Mua risoo aika paljon sun kaltaiset ihmiset, jotka kuvittelee olevansa parempia kuin muut.

Sitä emme opeta lapsellemmekaan ja ihan periaatteesta.

Käsitykseni todellisuudesta on erilainen. Siksikö että olen yksinhuoltaja perheestä, matkustanut paljon, asunut ulkomailla, lukenut paljon (kirjakauppa) ja tavannut myös ns. laitapuolenkulkijoita ? Vaikea sanoa. Yleensä en pura näin, mutta nyt huvitti. Meneppäs itseesi ja kasva.

nim. Puhumattako paras ?

puolitutuiksi kaikki ne jotka eivät ole hyviä ystäviäni. Esim. miehen työkavereiden vaimot vaikka olisin tuntenut heidät vuosikausia. Minulla voi olla heidän kanssaan hauskoja keskusteluja ja hyviä vierailuja, mutta mitään läheisempää ystävyyttä en heidän kanssaan halua.

Ehkäpä pitäisi puhua mieluummin tuttavista :)



t. 55

ja osittain näin varmasti on. Tosin nykyään on myös toisinpäin, kun korkeasti koulutetut naiset menevät junttimiesten kanssa naimisiin.



Minusta on joka tapauksessa erittäin EPÄKOHTELIASTA olla tuppisuuna koko ilta, koulutuksesta riippumatta! Kohtelias ihminen osallistuu keskusteluun, ellei se ole joku niin erikoinen aihe, että siitä ei tiedä yhtään mitään.



Koulutus vaikuttaa varmasti johonkin - mutta ei sydämen sivistykseen. Sen sijaan on turha tulla vakuuttelemaan sihteerinä tai sairaanhoitajana miten korkeastikoulutettu on. Se lähinnä ärsyttää niitä, jotka ovat oikeasti todella korkeasti kouluttautuneita. Koulutusta ei tarvitsisi ehkä ylipäätään tuoda niin voimakkaasti esille kuin koulutusinflaation luvatussa maassa Suomessa yleensä tehdään. Kyllä ihmiset huomaavat kuka on fiksu ja sivistynyt, ilman että yrittää todistella korkeaa koulutustaan.

ovat kunnon perheenäitejä, joille perhe on paljon tärkeämpi kuin oma ura tai muut ulkoiset tekijät. Heillä voi olla paljon muuta yhteistä ja ehkä mies arvostaa naisen huumorintajua sekä tapaa huolehtia lapsista enemmän kuin itsestään. Uskomatonta, että joku viitsiikin olla näin älytön, että tuskailee tällaisten asijoiden kanssa. Miksi aina täytyisi keskustella älykkäästi? vain siksi, että on korkea koulutus takana?? Eikö korkeastikoulutetut miehet osaa hassutella tai puhua turhanpäiväisiä? Ei aina tarvitse puhua politiikasta tai kurssimuutoksista, Fortumin noususta ja laskusta. Hei halooo!!!!

aaviin tilanteisiin kuin ap. eikä tämä tarkoita, ettenkö sinänsä ihan sujuvasti keskustelisi aiheakselilla koti-lapset-sisustus-vaatteet - keskustelenhan nytkin täällä, eikä tämä kovin korkealentoista ole.

ja olen itse kyllä akateemista miestäni astetta korkammin kolutettu tällä hetkellä kotiäiti.

Oma isäni on ns. fiksumpi kuin äitini. Parisuhteesta, lastenkaskavtuksesta ja hellyydestä he ovat aina ajatelleet samoin, joten se on heitä yhdistänyt vankasti. Syvällisiin keskusteluihn äitini osallistuu kyllä, mutta omalla yksioikoisella tyylillään. Kyky keskustella on kyllä parisuhteessa tärkeää, mutta kyky keskustella syvällisiä ei... Kenelläpä sitä riittäisi syvällistä sanottavaa 40 vuodeksi. Kuten AL Härkönen toteaa Kuutamolla-elokuvassa, jokaisessa suhteessa kerrotaan ensimmäisen puolen vuoden aikana kaikki syvälliset ajatukset joita itsellä on.... Suhteessa tarvitaan sekä päätä, sydäntä, että hellää kosketusta.

Mitäs sitten, kun minä kahden korkeakoulututkinnon omaava nainen olen ottanut puolisokseni opistoasteen koulutuksen käyneen merkonomin? Eikä hän ole edes ylioppilas! Jestas sentään.



Isännällä on kuitenkin yli 5000 euron liksa, joten ei se ihan tavallinen duunarikaan ole.

Mieheni ystävät eivät ole minun ystäviäni. En edes halua keskustella heidän kanssaan syvällisiä. Jos minulla on mahdollisuus, vältän illanistujaisia, joissa on ihmisiä joiden kanssa en viihdy. Kyllä, en halua tutustua uusiin ihmisiin, siksi olen mieluiten erittäin vähän kiinnostava.



Minulla on oma ystäväpiirini joka koostuu kaikenlaisista ihmisistä joista pidän. Heidän kanssaan keskustelen syvällisistä asioista. En elä mieheni kautta, saati sitten hänen ystäviensä.

lapsistani, jos kerrankin pääsen kahdestaan mieheni kanssa esim. juhliin tai syömään. Keskustelen mieluummin päivän uutisaiheita, politiikasta jne. Silloin kun pääsen vain aikuisten seuraan haluan keskustella aikuisten asioista. Enkä yritä millään tavoin päteä vaan olen kiinnostunut yhteiskunnalisista asioista, urheilusta, taiteesta jne.

menestyvää miestä. Kuinka moni mies etsii hyvin menestyvää ja rikasta naista???????? Olen itse varakas ja kun tapailin miehiä nuorena, jouduin salaamaan sen koska sen paljastuminen oli totaalinen turn off! Kun ajatusmaailmaltaan sisustus-lapset-ulkonäkö naiset hymyilevät minulle ja ovat hiljaa kun puhun heille jostain kiehtovammasta se tarkoittaa sitä, etteivät he tajua sanaakaan mistä puhun. Sen takia he hymyilevät hiljaisena sinullekin ap. Nykyään valikoin tarkkaan kenen kanssa puhun mistäkin asiasta. Tavalliselle käytännön ihmiselle on ihan turha alkaa puhua filosofiasta, lääketieteen kehittymisestä, kulttuurihistoriasta yms.!

Kuinka usein näette miehen haukkumassa miehiä kollektiivisesti? Mistä tuommoinen naisviha kumpuaa? Olen usein tavannut kaltaisianne itsensä ylentäjiä, jotka kuvittelevat olevansa jotakin aivan ainutlaatuisen hienoa muuten niin mälsän naissukupuolen joukossa. Kuka pätee ulkoisilla avuillaan, kuka tittelillään. Yhteistä on se, että ne toiset, huonoutta edustavat naiset esitetään tasaisena massana tyyliin kylläpä suomalaiset naiset (lue=muut kuin minä) ovat rumia ja epäseksikkäitä ja kylläpä matalasti koulutetut (lue= toisin kuin minä) ovat usein mälsiä tuppisuita. Säälittäviä olette te yhtä kaikki. Taidatte olla duunarisuvun ensimmäisiä akateemisia, kun sitä omaa pikku titteliä pitää joka välissä korostaa? Eikä omassa naiseudessannekaan näytä olevan kaikki kunnossa.

Miehillä esim. olohuoneessa kauhea väittely presidenttiehdokkaista, suomen nato jäsenyydestä, eri kansalaisuuksien ominaispiirteistä yms. Naiset istutaan keittiössä ja puhutaan vauvojen ihottumasta, keittiön kaakeleiden sopimisesta patalappujen sävyyn, pyyhkeiden järjestämisestä kaappiin sävyn mukaan.. yms. Kun yrität sanoa, että mitä mieltä olitte siitä ykkösen tv-väittelystä, sinua katsotaan kuin vähä-älyistä..

kommentit mitä vihaan yli kaiken (tosin vähän " paremmilta" tutuilta), kyllä suakin ihme asiat kiinnostaa ja älä nyt vouhkaa tollaisesta..

Minulla on sellainen tuntuma, että vähän vanhemmissa ikäluokissa on hirveän yleistä, että korkeastikoulutetun miehen puoliso on selvästi vähemmän koulutettu, ollut paljon kotona tai tekee jotain sairaanhoitaja/farmaseutti/sihteeri-tyyppistä työtä.



Uskoisin, että 60-70-luvulla ainakin kyse on ollut vallitsevista arvoista, miehen ura on ollut perheen yhteinen projekti, eli nainen on tsempannut, usein tienannut perheen elannon miehen opiskeluaikaan ja myöhemmin pitänyt taustat - ja kulissit - pystyssä. Tulee mieleen tällaisten liittojen paljon julkisuutta saaneita avioeroja, muun muassa Ilkka Koivisto ja Timo TA ovat jättäneet itsensä uhranneet puolisonsa kuin nallit kalliolle. Mahtaako nykynaiset enää yhtä suuressa mittakaavassa tähän suostua?