Onko normaalia leikkiä kotihoidetulta kohta kolmevuotiaalta?
Aloittaa leikin (pikkuesineillä, pehmoleiluilla, pikkunukeilla) jo aamusta ja PUHUU KOKO AJAN (esineet keskustelevat toistensa kanssa eri äänensävyin) ja sitä jatkuu taukoamatta pitkiä toveja. Hommailee ja touhuaa koko ajan ja tosi syventynyt omaan maailmaansa ja siihen leikkiin. Ei oikein kuule mitään ja hankala keskeyttää, kun on niin " leikin sisällä" . Siksi kyselen, kun moni on sanonut sen olevan " erilaista" ja " ennenkokematonta" . huolissani olen. kertokaas, mitä teidän ja miten teidän suht samanikäiset (pääosin kotihoidetut, ei muiden lasten kanssa kovin leikkineet) leikkivät. Minua vain askarruttaa muiden - etenkin vanhemman sukupolven - kommentit.
Kommentit (20)
Hän on todennäköisesti verbaalinen ihminen, joka ehkä läpi elämän ajattelee ääneen. On hienoa, että noin pieni pystyy keskittymään noin pitkäksi aikaa.
Tässä " vanhemman sukupolven" kommentti..:-)
meillä on 5 lasta ja jokaisella leikit hyvin erinlaisia, 1 lapsista ei koskaan ole juurikaan leikkinyt.
Jokainen ihminen on oma persoonansa.
minusta oli mummo huolissaan kun lapsena piirsin ihmisiä ja samalla puhuin ääneen leikkien samalla :)
vaikeuksia erottaa leikkiä ja totta? niin vähän erikoiselta kuullostaa. Tai jos todella sulkeutuu täysin omaan maailmaansa? Osaako keskustella esim. ruoka-aikoina? Ottaako katsekontaktia? Kertooko omia toiveitaan? Meillä aikuinen usein halutaan mukaan siihen rooliin ja " leikin sisällä" kommunikoidaan ihan tavallisesti.
" väliin" päässyt kukaan puheillaan. Puhetta tuli taukoamatta: " sit tää menis sinne.." " Joo ja tää tulee täältä.."
kiitos kommenteista. Lohdullista, kun en ole tänään saanut itseäni irti vanhempieni sanoista. kyllä minä aina yritän saduissa jne. korostaa, ettei oikeassa elämässä jne. Sitä vain, että oppiikohan lapsi arkipäivää tarpeeksi kun leikkii lähes koko ajan omiaan. Ottaa katsekontaktia (ujo kuitenkin), kertoo toiveitaan, ärhentelee, mutta on kieltämättä vähän erikoinenkin.
Pikkueläimet, barbit yms. kokevat mitä ihmeellisimpiä seikkailuja meidän olohuoneessa. Ja kova höpötys käy kaiken aikaa.
Viihtyy kuitenkin myös toisten lasten seurassa, mutta ei todellakaan kärsi tekemisen puuttesta yksinäänkään.
juu, nimet vaihtuvat ja ei aina pysy mukana minkä nimisiä kaikki sitten ovatkaan. Seikkalut ovat arkipäivän tilanteita/tapahtumia,; kaupassa käyntiä, leikkikentällä oloa, synttärijuhlia, postissa asiointia jnejnejne. Tämänpäiväinen kommentti vain kuului, että jotkut lapset (omiaan leikkivät) pakenevat henkilökontaktia " tavara/esinemaailmaan" , josta pelästyin. Toisaalta meidän neuvolantäti sanoi, että 2-vuotias lapsi, joka ei osaa leikkiä yksin ja omiaan, on todennäköisesti alikehittynyt psyykiseltä kehitykseltään. Tiedä mitä uskoa.
Meilläkin on tuollaisia lapsia ollut. Täytyy sanoa, että juuri ne lapset on koulussa olleet äidinkielessä lahjakkaita....Kokemusta on, vanhin on 18 v nyt ja lapsia on useita, kotihoidettuja kaikki.
no miten/mitä ne lsamanikäiset lapset sitten leikkivät, jotka eivät leiki tällä tavalla? Kiinnostaa :o)
Päinvastoin tuohan kuulostaa hyvältä. Lapsi jäsentää maailmaa leikin avulla ja ilmeisesti myös " ajattelee ääneen" . Itse olen taasen huolestunut omasta lapsestani kun leikki meinaa kokonaan unohtua videoiden alle.
en ole vakkari-palstailija, mutta tähän asiaan tarvin " nimettömien" kommentteja. Ei ole helppoa puhua moisesta leikkikenttäväen kanssa, kun ovat kuitenkin aika arkoja asioita - ainakin minulle. Sain todella teiltä " palautuksen" maanpinnalle. Halaus ja kiitos. Toivotaan, että kaikki ok ja yritän olla taas vahvempi.
tietoja mitä tulet tarvitsemaan vuosien kuluessa. Ja ihanat kuvaukset joka ikävuodelle mitä lapsi puuhaa, ja hyviä käytännön neuvoja.
meillä kanssa neiti ,pian 3 v ,tykää leikkiä yksikseen ja puhuu koko ajan .hoitaa nukkeja pehmoja yms.miksi leikit pitäisi keskeyttää?anna ihmeessä leikkiä ,kun kerta viihtyy leikeissään.jotkut samanikäiset kitisevät seuraa ja leikittäjää eivtkä leiki ollenkaan itsekseen.lapsesi on vielä pieni ja vasta harjoittelemassa kaveri kanssa leikkimistä.on tietenkin hyvä että olisi mahdollisuus leikkiäsäännöllisesti myös ikätovereidensa kanssa,meillä neiti jo nauttii prinsessaleikeistä muiden pikkutyttöjen kanssa,aloittelee ystävyyden alkeita.kaikki lapset ovat yksilöitä myös näissä asioissa!
Sen kyllä huomaisi varmasti hyvin selvästi, jos lapsi olisi autistinen, tosin.
http://users.kymp.net/p204188a/autismi.htm
paikoin hän kirjoittaa myös " asiaa" , mutta toisaalta hän mm. sanoo ettei ole väärin polttaa raskauden tai imetyksen aikana yms. hän ei todellakaan ole mikään ammattikasvattaja, vaan yksinhuoltaja äiti, joka kertoo lastenkasvatuksesta ja kehityksestä kokemustensa perusteelta.
Kiitos vain tuosta autismi-linkistä. Missä menee sitten se ero, että lapsi vain on ujo, mielikuvitusrikas ja tyypiltään touhuaja - ja autismin välillä? Meidän tyttö on ujo, vierastaa aika paljon, leikkii yksinään hyvin, puhuu kuin papupata, uskomaton muisti ja ulosanti, leikit monesti kaavamaisia jne. Minulla ei ole vertailukohdetta, joten en tideä, miten tarkalleen samanikäiset muut leikkivät. Tuttavapiirissä on vuoden vanhempia lapsia ja vauvoja. haluaisin vain tietää, missä se raja menee, että lapsen pitää mennä tutkimuksiin? kiitos.
Enimmäkseen leikin itsekseni enkä ikinä ääneen tai jos en leikkinyt niin lueskelin aina jotain (opin lukemaan 4vuotiaana). Minä olen aina kuvitellut, että ääneen leikkiminen on normaalimpaa ja sitä meidänkin 4v on tehnyt niin kauan kun on puhua osannut.
vastaa: tapa olla lapsen kanssa on muuttunut ja lapset ovat terävämpiä nyt kuin 30 vuotta sitten ja leikkivätkin varmaan eri tavalla kuin aiemmin. Luulisin.
Enemmän sitä puhetta tuntuu jopa tulevan kun tyttö leikkii yksin, vaikka leikkiikin mieluiten kavereiden kanssa.