HUHTISTEN UUSI VIIKKO

meillekään ei niin kummosia kuulu, että olisin saanut niskastani kiinni ja tullut tänne kirjottelemaan! Eilen osuin sitten pinkan lukemaan ja KENTille iso kiitos unikouluraportoinnista -minäkin rohkaistuin viime yönä saman homman aloittamaan! Meillä yöt on ollu vähän risaisia, Juuso on välillä monta kertaa hereillä ja aina pitäs maitoa saada että uni jatkuisi. Eilen illalla Juuso nukahti 21.30 ja heräsi vasta kolmelta, mutta sitten oltiin 40 minuuttia hereillä, mutta ei mitään kovaa huutoa kyllä ollut, ei vaan uni meinannut tulla. En nostanut Juusoa sängystään vaan silittelen ja käänsin hänet takaisin kylkiasentoon. Sitten nukuttiin puoli kuuteen ja aika hyvin Juuso nukahti silloinkin ja sitten heräsi klo 9 pirteänä ja hyväntuulisena. Eikä edes poika vaikuttanut mitenkään nälkäiseltä. Varttia myöhemmin puuro kyllä kelpasi. Itse olen tosi yllättynyt ja jatkan ensi yönä hyvin mielin. Tosin me olemme ainakin nyt 3 viikkoa totuttaneet Juuson siihen, että vain kerran yöllä saa maitoa, ja muut kerrat ollaan hyssytelty aika kovankin huudon kanssa. Minä en myöskään mitään huuto-unikoulua edes harkitse, vaan nostan pojan aina syliin rauhoittumaan ja sitten laitan takaisin omaan sänkyynsä.



Meidän iltarutiinit:

19-19.30 syödään iltapuuro, sen jälkeen vaihdetaan yöpuku ja käydään yhdessä vetemässä verhot makuuhuoneeseen ja sammutellaan valoja. Sitten Juuso saa maidon sohvalla. Sen jälkeen kello 20.30-21 ja sitten Juuso saa sylitellä ja nukahtaa syliin. Yleensä Juuso nukahtaa 20.45-21.30 välillä. Sitten vaan kannetaan poika omaan sänkyyn.



Jos on kylpypäivä, niin Juuso kylpee ennen puuroa. Väsyynenä Juuso hieroo nenäänsä ja silmiään tai haluaa hieroa kasvojaan aikuisen kättä vasten. Ja unilaulua Juuso myöskin pitää hetken aikaa ennenkuin nukahtaa.



Voimia muillekin unikouluttajille.



Hipsu ja Juuso (10.4)

Sisältää hehkutusta, mutta ehkä ymmärrätte: Laura nukkui aamupäivällä heräämättä 1,5 tuntia ja nyt iltapäivällä ensin 1,5 tuntia JA muutaman minuutin sylissäpidon jälkeen nukahti uudelleen - nyt on nukkunut yhteensä melkein 2,5 tuntia. Olen niin onnessani täällä, kun kerrankin ehtii esim. tänne palstalle! Ja tyttö herää luultavasti hyväntuulisena eikä raivona, kuten tavallisesti..



Täällähän onkin keskusteltu lempiaiheistani eli rutiineista ja unista! : ) Liityn siis joukkoon.



Yöunista ja unikoulusta: Mehän tosiaan ruvettiin lempeään unikouluun jotain 1,5 kuukautta sitten ja muutama viikko siinä menikin. Tällä hetkellä tilanne on aika kiva: Laura nukahtaa n. klo 21 (ei enää tissille mutta noista rutiineista lisää myöhemmin) ja herää uuteen päivään klo 6 (no, se on vähän liian aikaisin mutta totuttu on jo aika hyvin). Yön aikana havahtuu itkeskelemään 1-3 kertaa, joista viimeisin on aina n. klo 3.30-4, ja silloin otan viereen ja imetän. Tuohon aikaan olen yleensä itse niin umpiväsynyt, etten ole vielä jaksanut kerätä voimia muunlaiseen rauhoitteluun. Muilla heräämiskerroilla riittää, kun kääntää tytön takaisin kyljelleen ja pitää hetken kättä selän päällä (tassuttelu?).



Muutaman kerran Laura on muuten löytynyt itkeä tuhertamasta istualtaan tai kontillaan. On se aika liikuttavaa, toinen ei tiedä miten on siihen joutunut ja miten pääsis takaisin nukkumaan. Nyyh!



Sitten iltarutiineista, meillä mennään suunnilleen näin:



klo 20 iltapuuro, jonka jälkeen vielä leikitään tai katsotaan kirjaa n. puoli tuntia KUNNES tulee väsy sekä viime viikolla säännölliseksi havaittu ILTAKAKKA! : )



Iltakakan jälkeen iltapesut, yöpuku päälle, valot pois, imetys makkarissa ja sitten hereillä omaan sänkyyn. Jos Laura on riittävän väsynyt, jää hän suoraan nukkumaan. Tavallisimmin hän kuitenkin kampeaa vielä itsensä seisoskelemaan ja hihkumaan, ja tätä voi kestää vielä puolikin tuntia! Sitten tulee väsykitinä --> otan syliin, ehkä vähän hyräilen, laitan sänkyyn, ei ehkä suostu vielä --> otan syliin, laitan takaisin... tämä voi sitten toistua viisikin kertaa... Eli nukkumaanmeno on meillä venynyt ja vanunut ja sille pitäisi keksiä jotain. Laura ei siis tosiaankaan jää itsekseen peuhaamaan ja nukahda sitten vähän ajan kuluttua! Mutta jotenkin toi ei mua nyt niin haittaa, kun yö menee jo aika hyvin ja varsinkin päiväunet näyttävät taas paranemisen merkkejä. Ja musta on oikeastaan kiva makailla siinä meidän sängyllä ja seurailla sitä kiipeilyä, vaikka sitten pimeässä.



Väsyessään Laurakin hieroo silmiään ja viime aikoina on ruvennut lisäksi vetelemään itseään hiuksista, jotka ovat kasvaneet vähän korvien päälle!



Meille ei kuulu sen kummempaa - joulukortit saatiin tänään postiin ja lahjat on melkein hankittu, paitsi Lauralle. Mieheni haluaisi ostaa hälle jonkun eläinten ääniä päästelevän härvelin, kääk.



Kiitos myös meidän puolesta tiistain treffeistä ja kiva Mareila, jos tosiaan voidaan tulla teille tammikuussa!



Mukavaa iltaa ja hyviä yöunia kaikille!

t. SannaS. ja Laura 9.4.

Meidän iltarutiiniaikataulu riippuu osittain siitä, mihin aikaan ollaan aamulla herätty ja mihin aikaan on päikkärit nukuttu...

Kuitenkin n. 20.30 syödään iltavelli tai -puuro, ja sen jälkeen sylitellään ja halitaan, että tyttö rauhoittuisi paremmin. N.21 siirrytään makkarin puolelle vaipan ja puvun vaihtoon ja siinä sit jutustellaan ja sit mennään iltatisulle meidän sänkyyn, johon yleensä nukahtaa ja nostetaan omaan sänkyyn. Jos ei nukahda tissittelyn jälkeen niin sit jutustellaan vielä lisää ja koetetaan joko vähän myöhemmin uudelleen, tai jos kuitenkin on väsynyt, niin laitetaan omaan sänkyyn unta hakemaan..joskus se tulee joskus ei.



Meillä myös väsyneenä Miia haukottelee ja hieroo silmiään.

Ihanalta kuulostaa teidän onnistunut " unikoulu" . Meilläkin on yösyötöt vähentyneet, kun aloiteltiin n. 3vkoa sitten tassuttelu (joka on tosin aika epävirallista, eli tapahtuu aina muistaessa ja jaksaessa). Aiemmin neitonen heräsi aina 1,5h välein syömään ja jatkoi sitten unia. Nyt nukkuu pääsääntöisesti 3h ja sitten syö. En tiedä, saisiko tuonkin syötön jätettyä väliin, jos jaksaisi jonkun yön valvoa tunnin toisen itkiessä... Nämä heräämiset kun ovat olleet aivan täyttä huutoa, jos ei tissiä lopulta anna. Toisaalta tuntuu, että toisella voikin olla nälkä, koska päivisin ei ole hetkeäkään paikallaan (ei edes nuku päiväunia - no tänään 30min). Mutta jo tähänkin olen ollut tyytyväinen, on oma jaksaminen selvästi parantunut. Aamut meillä vaan alkavat olla ihan säännöllisesti klo 4 alkaen jatkuvaa tisuttelua, kun toinen meinaa herätä (ja saman tien nousta seisomaan ja konttaamaan). Meillä muutenkin jokainen herääminen tapahtuu niin, että ensin lähdetään konttaamaan itkien ja sitten vasta aukeavat silmät.



Unirutiinit: kun silmiä aletaan hieroa (klo 17-20 välisenä aikana) vaihdetaan yöpuku ja vaippa, syödään iltapuuro, tissitellään maitoa ja sitten heijataan sylissä, kunnes uni alkaa tulla. Laitetaan omaan sänkyyn - otetaan ehkä takaisin - laitetaan sänkyyn (heh! Kiva oli lukea, että emme ole ainoat edestakaisin soutajat...).



Unitapoja: meillä nukahtaminen on aina ollut tosi vaikeaa - huutoa alusta asti. Nyt unen tullessa saatetaan useamman kerran nukahtaa ihan oikeasti (vaikka syliin) ja sitten räväyttää silmät auki ja huutaa kaarella, ennen kuin taputtelut tai heijaamiset alkavat taas rauhoittaa toista. Aina tässä vaiheessa kammetaan hirmu kiireellä kontalleen tai pinnoja pitkin pystyyn. Äidin hiusten repiminen kuuluu unikuvioihin ja viime aikoina on otettu usein myös etusormesta tiukka puristusote.

En ole paljon kerennyt kirjoitella, mutta olen kyllä käynyt lueskelemassa teidän muiden kuulumisia. Päivät menee pojan kanssa puuhaillessa ja päikkäreiden aikaan yleensä siivoan tms, mutten kerkeä kuitenkaan kirjoitella tänne.



Minä taisin laitella tonne 6 tai 7 kk pinoon juttua siitä meidän paino-pituus-pulauttelu ongelmasta ja käytiin parillakin lääkärillä (ekaksi yleislääkärillä ja sitten lastenlääkärillä, kun meidän kaupungissa ei ole lastenlääkäriä =( ) ja nyt on sitten lääkitys kohdallaan ;). Epäilivät hyvälaatuista (jotain LES-juttua) mahaportin löysyyttä ja kun ensiavuksi saatu Gaviscon on auttanut hyvin, ollaan sillä sitten jatkettu, eikä asiaa sen enempää tutkittu. Muutenkin oksentelu on tuntunut vähentyneen, kun Lauri seisoskelee suurimman osan ajasta.



Oli kiva lueskella teidän muiden iltarutiineista, meillä taitaa olla aika samanlaisia. Meilläkin kylvetetään poika joka toinen ilta, muuten normaalit vaipanvaihdot ja yökkärien pukemiset. Jos ruokalistalla on ollut iltapuuro, se on tarjoiltu ennen yöpuvun pukemista, mutta jos poika on väsynyt, tarjoan pullosta iltavellin (muuten maidon). Putelin poika tyhjentää unipussissa ja on yleensä viimeiset parikymmentä milliä silmät kiinni =). Yleensä vaihdan nopeasti pullon tuttiin, jos kaveri ei ole juttutuulella. Sylissä pitelen vähänaikaa ja sitten heijailen omaan sänkyynsä. Toisinaan nukahtaa ihan heti ja toisinaan pitää käydä kerran-kaksi pistämässä kaveri takaisin vaateriin. Yöunille Lauri käy n. klo 20.00-20.15.



Pari viikkoa oli kyllä ihan kamalaa huutoa nukkumaanmeno, oli sitten kyse päikkäreistä, tai yöunista. Seisomaan piti päästä ja raasu parka viimeisillä voimillaankin hilasi itseään käsien varassa sänkyyn seisomaan, kun ei enää jalat väsymyksestä kantaneet. Oli kyllä aika säälittävää katsottavaa (ja kuunneltavaa). Huutoa kesti n. tunnin, puolitoista aina ennen nukahtamista. En viitsinyt laskea, kuinka monta kertaa kävin temu-eetun pistämässä sänkyyn selälleen (useita kymmeniä kertoja kuitenkin) ja välillä meinasi savu korvista nousta, kun saat selätettyä miehen, niin samantien kampeaa jo konttaamaan tai kiipeämään =(. Meillä kun ei voi ukkoa ottaa sängystä pois, jos hän on väsynyt, sillä sitten nukuttaminen tulee kestämään PITKÄÄN. En tiedä auttoiko aika, vaiko unipussiin siirtyminen, mutta nyt on nukkumaanmeno ollut taas helppoa. Viisas koputtaisi tässä kohtaa puuta...



Unimerkkejä meillä on pettämätön silmien hieronta ja sylinkaipuu. Meilläkin on palannut tuo korvallisten harominen, oli melkeen puolivuotta, ettei sitä ollut ja nyt unta tehdessä Laurin käsi käy rytmikkäästi korvalla. Saattaa olla, että hennot hiukset kutittaa korvalehteä, taikka sitten se on vaan sellainen rauhoittumisrituaali.



Meillä on huomenna eka hammashoitaja, saas nähdä mitä siellä tapahtuu!

Taitavat hammaslääkärien ohjeet vaihdella paikkakunnittain tosi paljon. Tällä keskustelupalstalla oli joku aika sitten pientä keskustelua aiheesta. Meillä annettiin ohjeeksi harjata hampaita tutustumisluonteisesti poäivittäin, mutta hammastahnaa käytetään vasta kun lapsi osaa itse sylkeä tahnan pois (n. 1,5v). Olen kyllä ihan ripauksen laittanut harjaan maun vuoksi, kun mielestäni " uusimmat suositukset" sanovat, että voisi käyttää tahnaa ihan ekaharjauksesta alkaen...



Muutoin tuo muistutteli siitä, ettei omaa sylkeä saa päästää vauvan suuhun (karies-bakteeri) ja siitä, että " kyllä yösyötöistä pitäisi päästä eroon, kun on jo hampaita" ! Tulisikohan lääkäri itse sitten opettamaan pikkuneidille, että yöllä ei ruokaa tipu! :) Vielä toistaiseksi on kuitenkin parhaimmillaankin sen pari kertaa yö-yön aikana syönyt (sitten klo 4-5 aloittanut heräilyn, jota yritän estää tissillä). Mutta nytkin kun on nuhainen, syö ihan koko ajan - klo 21-24 välisenä aikana heräsä 4 kertaa syvästä unesta, eikä auttanut tassuttelu tai heijaaminen.

Minäkin tässä valvoskelen ja olen jo viidettä kertaa antanut tissiä kun pojalla(7,5kk) on taas yksi vaihe ja ei nuku kunnolla(kuten koko pienen ikänsä). En todellakaan aio yösyöttämisiä jättää. Éli jos yöimettämisestä hampaat menee niin hommataan tekarit sitten yksi-vuotis lahjaksi. Siinä pieni yöllinen tunteenpurkaus:)

mä melkeen pelästyin tuota sinun ettet jätä yöimetystä että teenkö mä nyt parhaillaan jonkun kardinaalimunauksen tässä... vaikka en kyllä hampaiden takia ole jättänyt yöimetystä vaan ihan oman jaksamisen. Mainitsinko jo että esikoisen kanssa en halunnut enkä uskaltanut pitää mitään vierotuksia ja toivoin että itse lopettaa yösyönnit. Lopettihan se sitten 1-vuotiaana tissittelyn kun lopetin imetyksen mutta ei lopettanu syöntiä eli " vaati" juotavaa öisin ja koska olimme niin lapsentahtisia niin tämä tapa jatkui 4-vuotiaaksi. Sitten keskimmäisen kanssa jo päätin että näin ei käy ja hänetkin vierotin yötissistä ennen imetyksen lopettamista. Poika oli kyllä niin rauhallinen vauva ja sopeutui nopeasti kaikkeen että ei ollut vaikeaa.



Hemmetti vaan että eilen kaikkiin lapsiin iski kun salamaniskusta flunssa niin viime yö oli sellasta kiemurtelua ja itkeskelyä itse kullakin. Paraneekohan nää yöt tästä koskaan?