Tässä rehellinen vastaus miksi olen kotirouva ja tuleva kotiäiti
En jaksa mennä töihin!En kestä sitä stressiä ja kodinhoitoa yhdessä.Olen ollut ns.uranainen,itselläni oli lupaava työpaikka ja ura mutta sairastuin masennukseen ja paniikkihäiriöön.Haluan että kotini on aina puhdas ja mieheni saa kotiruokaa.Rakastan olla kotirouva ja haluan hoitaa tulevat lapseni kotona.Töihin menoa en pysty edes ajattelemaan!
Kommentit (39)
Vierailija:
Laki avioliitosta sanoo, että puolisoiden on elätettävä toinen jos ei toinen siihen itse kykene...... että siinä sulle sosiaalipummia....
T: ei ap
Mutta jos naisen pitäisi elättää miestään, unohtuu tämä laki kummasti ja mies on vaan laiska luuseri joka elää vaimonsa siivellä...
Monet tekeen näin päin jos naisen palkka parempi tai mies on työttömänä tai sairaana.
Sama taso ja kirjoitusmuoto on aloituksissa " Jätin lapset autoon kun kävin kaupoissa" . " Totta kai vien esikoisen subj. hoitoon kun vauva vauva syntyy " ja gallupeissa " Mitä lasissa?
Eipä näitä tapauksia voi oikein äideiksi kutsua, en minä ainakaan!
Olen työssä naisvaltaisessa toimistossa (mies-pomo). Ainoastaan firman miehillä on esim. auto- ja puhelinedut ja pääsevät osakkaiksi (yhtä naispomoa lukuunottamatta). Niin kauhea haloo ja simputus alkoi jo siitä, kun ilmoitin olevani raskaana että ei edes tee mieleni sinne takaisin! Mm. tulospalkkioni peruttiin. Nyt olen 3. lapseni kanssa äitiyslomalla ja vielä on siis pari vuotta hoitovapaata aikaa miettiä, jatkanko edes samalla uralla vai etsiydynkö kokonaan uusin tehtäviin. Se on varmaa, että samaan firmaan en enää halua palata!
a kun itse hikihatussa maksaa veroja ja elättää kaikenmaailman luusereita.
ap sanoi ettei saa MITÄÄN tukia.Et sinä häntä elätä vaan hänen miehensä!
Otahan asioista selvää ennenkuin teet johtopäätöksiä. Joku maksaa aina työssäkäymättömienkin elämisen. Mites terveyspalvelut, lasten koulutus, kaikki yhteiskunnan tukiverkot? Miten se mies nämä velvollisuudet hoitaa vaimon puolesta vaikka kaiken näennäisen elämisen maksaisikin (joka on kyllä aika hankalaa jos on pienituloinen kuten ap. kirjoitti...) Mielenkiintoista olisi tätä asiaa pohtia laajemmastakin näkökulmasta.
jos vielä opiskelee sen työn,(kokoaikanen)päivähoidon ja kodinhoidon ja kaupan välillä.(=omia valintoja)
Voisivat kyllä saada tukia sen perusteella, että tätä " hyvinvointiyhteiskuntaa" nyt on vain perustettu niin, että ihminen sairastuessaan ainakin periaatteessa ei putoaisi tyhjän päälle, ja kaikilta ei vain voida odottaa samaa panosta yhteiskuntaan. Jos tällaiset ihmiset siis tukien sijasta elävät miestensä kustannuksella, niin säästöähän se on valtiolle, kun verotulot sun muu panostus jäisivät pois kuitenkin.
Missäs nyt on ne kommentit, kuinka tällainen ratkaisu on niin hyväksi lapsille: äiti kotona pitkään heistä huolehtimassa? Tämähän on se, mitä ns. kotiäidit jaksaa paasata: kyllä lapselle on hyväksi kun äiti hoitaa (-kolmivuotiaaksi, eli siihen kun yhteiskunnan tuet loppuvat XD)
Eikö tällaisen ratkaisun pitäisi olla vielä parempi lapsille, kun äiti on kotona odottamassa vielä silloinkin, kun lapset kotiutuvat koulusta? Missä vaiheessa ts. kuinka monen kotonaolovuoden jälkeen lapsen paras teidän mielestänne kääntyy äidin pummiudeksi?
Olette te sitten ihme jengiä :P
onko naurettavampaa väitettä kuultu?Mites nämä Räikköset sun muut miljonäärit,jotka maksaa veronsa johki rikkaaseen Sveitsiin tai Monacoon ja käyttää häikäilemättä hyväkseen yhteiskuntaa.
Ja koen olevani arvokas monella tavalla tälle perheelle! Työelämässä oli " huora" " laiskapaska" " hidas" ja vaikka mitä mairittelevaa. Palkka brutto 1500e. T. Ex-hoitaja (ahdistunut ja masentunut)
nykyinen kotiäiti-/rouva (ikionnellinen ja kiitollinen)
p.s. Jos mulle maksettais tuosta huorittelusta 3500e/kk niin voisin harkita töihin paluuta, mutta sitä päivää ei taida tulla...
Ei kai siinä mitään jos olette asiasta miehen kanssa samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai siinä mitään jos olette asiasta miehen kanssa samaa mieltä.
Kaivoit sitten ikivanhan keskustelun ylös. Miksi?
Ihan mielenkiintoista palata tähän aiheeseen näin yli 20 vuotta myöhemmin, mutta suurtyöttömyyden vallitessa. Kuinka moni jää kotiin omasta tahdostaan, kuinka moni pakon edessä?
Voi kunpa olisinkin jäänyt kotirouvaksi. Ympäristön paineen vuoksi palasin töihin. Ajoin itseni loppuun. En ole sen jälkeen ollut ennallani. Miettikää ihmiset, oikeasti, mikä on teidän perheelle se paras ratkaisu. Jos toinen pystyy elättämään perheen niin jääkää rohkeasti kotiin. Se on parhaaksi koko perheelle.
Itse olin kotirouva 8 vuotta. Tulonmenetystä olen kompensoinut siten, että mies on maksanut kaikki yhtiövastikkeet sekä rahoitusvastikkeet - lisäten täten myös minun varallusuuttani. Omistussuhde asunnosta 50/50. Sijainti Hki. Enää ei ole lainaa. Ollaan. Elikymppisiä.
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun tietää omat rajansa ihan pitkästä kokemuksesta mihin kykenee ja mihin ei niin miksi sitä pitäisi leikkiä terveytensä kustannuksella.Eivät kaikki ole sellaisia vahvoja naisia jotka tekevät pitkää päivää töissä ja töitten jälkeen hoitavat mestarillisesti kotinsa,miehensä ja lapsensa.Toiset ovat herkempiä eivätkä kestä niin paljon.Kaikki kunnioitus työssä käyville naisille jotka näin pystyvät!
ap
Olen ihan normaali nainen ja hyvässä työssä ja pidän todella paljon työstäni, mutta ei minun tarvitse työpäivän jälkeen "hoitaa" myös miestäni, vaan me yhdessä hoidamme lapsemme ja kotimme mestarillisesti - jaamme työt.
Musta tuntuu että ne av-mammat jotka täällä haukkuu uraäitejä lapsenhylkääjiksi ja kotiäitejä sosiaalipummeiksi ovat itte vaan lusmuja sosiaalipummeja!Eivät käy sitte töissä eivätkä hoida lapsiaan kuluttavat vaan kaiken aikansa ilkeilemmällä av-palstalla ja aiheuttamalla riitaa toisten kustannuksella.