Tämän kotiäidin oli pakko tehdä itselleen kossu-limusiideripaukku saatuaan lapset nukkumaan, hermot menee :(((

rentoutuminenhan tarkoittaa lievää humaltumista (hiprakka), josta seuraa hyvänolon tunne. Se on siis ihan rehdisti ilmaistuna humaltumista, vaikka tissuttelijamamit eivät tahdo tuota sanaa ääneen sanoa ja myöntää.



Mitä tulee " rentoutumiseen" illalla sen paljon puhutun ja kehutun " vain parin viinilasillisen" verran, niin selvää on, että kyllä silloin on jo toleranssia (käyttöpohjaa siis löytyy) jonkin verran, jos hujahtaa 2-3 viinilasia. Itselläni käy päähän jo yksi puolen litran siideripullo saunassa ja se siis saa riittää tai ihan maksimissaan kaksi. Muutamasta lasista viiniä olisin jo melko tuiterissa. Joten kyllä sellaisella mammalla, joka kumoaa ne parit viinilasit, on jo elimistö tottunut jonkinlaiseen juomamäärään. Saati sellainen holisti, joka juo 4-6 pulloa per ilta pe ja la, kuten monet täällä tuntuvat harrastavan. Ja sitten ne niin viattomat viinilasit viikossa siihen päälle. Ja on niin kohtuukäyttöä että!



Kivahan se on varmaan istua silmät tihrussa ukon kanssa, kun on mukulat saatu nukkumaan tai hihitellä jollekin tv:n tositvmoskalle. Ja lapsista on niiiiiiin kivaa, kun äiti on aina välillä hilpeä ja " kivalla päällä" .



No, itsepähän itseänne huijaatte ja terveytenne tuhoatte ennen pitkää. Odotankin jo mielenkiinnolla, mihin aikaan tänne ilmestyy perinteinen perjantain kalsonkikännimammojen " Mitä lasissa?" -ketju.

Vaikka siis oli tavallinen ilta, olin vaan vähän huonolla päällä, yksikseni. Seurustelu- ja ruokajuomasta oli siis tulossa jotakin muuta. Siinä vaiheessa ainakin oma ensimmäinen reaktioni oli, että nyt pitää olla ilman alkoholia hyvän aikaa ja miettiä, miksi tekisi mieli lipittää itsekseen.

arvasin, että tää menee taas tähän. Kommentoin itse tämän ketjun alkupäässä ja joo-o, minähän se joka eilen illalla rentouduin ottamalla muutaman lasillisen viiniä.



Ja ajatelkaa olen itse töissä (nyt äitiyslomalla) sosiaalivirastossa lastensuojelussa!!! ja vielä viiniä ottaa viikolla, eikö olekin ennenkuulumatonta.



Kuulkaahan nyt te jotka linkitätte niitä juomalaskureita tänne. Tehkää testinne itse. Minä ainakin tiedän ilman laskureitakin mitä juon ja milloin. Jos minä haluan ottaa rankan päivän päätteeksi lasin pari viiniä , niin ei se toki teidän elämästänne pois ole. Eikä muuten meidän kahden pienen suloisen lapsenkaan.



Eikö se niin ole, että meillä kaikilla on omat rentoutumiskeinomme....Toiset nauttii suklaata, joku lasin viiniä, joku tekee käsitöitä, ja jotkut jotain muuta. Tämä on sellainen aihe, josta voisi jauhaa loputtomiin. Sen vielä sanon teille rakkaat absolutistit, että valitettavasti työni puolesta voin todeta, ettei ne teidänkään kullanmurunne ole turvassa maailman raakuuksilta tulevaisuudessa, vaikka kuinka itse jeesustelette!!!

kumpikin töissä mut apella jää aina putki päälle,anoppi ottaa joka ikinen vapaa päivä perslärvit!

Tiedän että minusta ei tule samanlaista ja mieheni on aina sanonut että hän ei halua omille lapsilleen sellaista lapsuuttaan kuin itellään on ollut!

Voin sanoa että vaikka saatan ottaa kaksi kaljaa saunassa lauantai-iltana niin en tunne huonoa omaatuntoa siitä,eikä minusta kenenkään KOTIÄIDIN pitäisi tuntea morkkista jos juo viinilasin kun lapset ovat nukkumassa,töiden jälkeen.

elämässä voi olla muutakin selviytymiskeinoja kuin päihteisiin turvautuminen. Jos on suuria muutoksia elämässä tai sitten ihan vain proput palaa joskus arjen tiimellyksessä, niin se alkoholin juominen ei kyllä auta tilannetta. Miten se kossupullo sua auttaa, jos et jaksa lastesi kanssa? Miten se viinilasillinen saa sut kertomaan töissä, ettet tunne saavasi arvostusta? Tulee korkeintaan hetkellinen hyvä olo, kun voi " unohtaa" .



Minä ainakin kykenen rentoutumaan vaikka lukemalla hyvää kirjaa tai tekemällä vaikka itselleni jalkakylvyn. Ei mun tarvi hakea lohtua alkosta.

tuu punaviinilasillinen tahi pari. Kyse on siitä, että tällaiset henkilöt odottavat tilaisuutta, eli oikeutusta, että voivat sen himoitsemansa hiprakan ottaa. Rankka päivä ja kireä pinna on vaan tekosyy, jonka läpi kyllä näkyy, kun vähän miettii. Se on niin kiva hiprakassa fiilistellä, kun se luo illuusion, että kaikki on niin huippu kivaa ja hyvin ja itsetunto saa hetkellisen kohoamispiikin.



En usko, että menee pahasti hakoteille, jos väitän, että tämä palsta pullistelee mammoja, jotka tänäänkin tuntevat jo nyt suurta riemua ja odotuksen kutkutusta illan edessä olevasta hetkestä, jolloin he mielestään " oikeutetusti" taas vetäisevät perinteiset perjantai-illan rentoutukset.



Moni täällä kyllä toitottaa, että voisi hyvin olla ilman esim. noita perjantai-illan saunasidukoita, mutta koska tuosta rentoutuksesta on tullut jo tapa ja hiprakka on viikon lepohetki ja kohokohta siivouspäivän jälkeen, niin useimmat eivät oikeasti siitä kykynisi helpostikaan luopumaan, edes yhdeksi viikonlopuksi.

Olen se 17/19 ja se, jonka kaveri on entinen alkoholisti ja jonka vanhemmat ovat absolutisteja.



Kerroin jo aiemmin alkoholin käytöstäni eikä siinä ole mitään puolusteltavaa. Olen siis se joka höpisi viinilaseista ja teekupposista. Otan sen rentouttavan viinilasillisen arkena about kerran kuussa, viikonloppuisin 5-6 olutta (pe-su aikana). Eri asia on jos olen viihteellä (kuten viimeksi pari kuukautta sitten).

Mitäkö minä sitten täällä möykkään? Ihmettelen vain kovasti, että kun alkupäässä jotkut ilmoittavat että " otanpa viinilasillisen rankan päivän päätteeksi" , niin täällä ollaan heitä jo leimaamassa masentuneiksi ja alkoholisteiksi! Tuon yhden lausahduksen perusteella! Jos lause olisi ollut " otanpa jälleen yhden viinilasillisen kuten joka ilta kuuluukin" olisi asia ihan eri.

Tätä minä tarkoitin sillä tuomitsemisella.



Kukaan ei myöskään vastannut siihen, että ettekö ymmärrä että joku tosiaan voi ottaa sen lasillisen viiniä tai jopa kossupaukun (itse en, en tykkää väkevistä) [b] silloin tällöin[/b] ilman pakkoa, ilman säännöllisyyttä jne. ja jättää sen siihen yhteen tai kahteen? Kaikki eivät tosiaan repsahtele siitä alkoholisteiksi. Eivätkä tule humalaan.

Jos lapseni saa sairauskohtauksen tms. joudun joka tapauksessa menemään taksilla sairaalaan, koska minulla ei ole ajokorttia. Hoitajat ja lääkäritkin ovat ihmisiä, jotka sentään ymmärtävät että äiti on saattanut nauttia lasin viiniä. Humalainen äiti olisi asia taas ihan erikseen.

Minä en kyllä hyväksy kumppaniltanikaan juomista, joten mitään naisiin kohdistuvaa tämä ei ole. Lapseni isä joutui lastenkotiin pikkupoikana, koska äitiä vei viina enemmän kuin omat lapset. Hän sai lapset vielä itselleen takaisin, mutta ei ole varmaan ollut kiva lapsuus, jos kotona ei ole ollut kuin vettä ja vehnäjauhoja syötäväksi.



Viinassa on varmaan jotain positiivisiakin juttuja, mutta minun näkökulmastani riskit ovat liian suuret verrattuna siihen hyvään. Pahin skenaario on, että alkoholisoituu, menettää työnsä, otteensa elämään, puolisonsa ja lapsensa, terveys menee ja millään ei ole enää mitään merkitystä. Minä voin nauttia elämästä ja pitää hauskaa ilman tuota yhtä pirua. Olen ollut yhdessä vaiheessa syvästi masentunut ja siitä pääsin eroon terapialla, sekä mielialalääkkeillä.

vaikka joisinkin sen lasin pari viiniä illalla klo 21-01 välillä. Jos hiljalleen tuossa ajassa nautiskelee, niin en voi väittää olevani humalassa.



Ajatelkaapa tuolla etelämpänä maailmassahan on enemmän kuin yleistä, että siellä nautitaan päivällinen viinin kera (päivittäin) ja täällä heti ollaan moralisoimassa, jos joku haluaa silloin tällöin nauttia muutaman lasillisen.