Surullisin kuulemasi laulu?
Kommentit (139)
On surullinen ja pelottava!
Kaikki nuo gunnareitten biisit mitä on mainittu, on todella koskettavia.
Ihan äskettäin kuuntelin Klamydia 6,30 Kyyneleet silmissä, vaikka en olekkaan tuossa elämäntilanteessa. Käykää kuuntelemassa!
Herkkä melodia ja samalla herättää surullisia ajatuksia siitä ,kuinka omia lapsiaan ei voi suojella kaikelta, eikä kaikkia haavoja parantaa vaikka äiti kuinka puhaltais... Nytkin itkettää kun kyseisen kappaleen just aiemman linkin takaa kuuntelin...
Pitikin lukea tämä ketju, nyt sitten repesin ihan täysin itkuun..
Timo Rautiaisen ja Niskalaukauksen Lintu oli itselle joskus melko ajankohtainen ja todellakin surullinen.
tuskin tunnen häntä ja kuitenkin
tulin häntä tapaamaan
hän on niin kovin kaunis vieläkin
kun kääntyy minua katsomaan
tämä yö on minulle viimeinen
kuulen hänen sanovan
olen sairas ja väsynyt ihminen
ja siksi lähteä haluan
sinä tiedät jo jotakin elämästä
jotain tiedän minäkin
kun vain uskallat lakata pelkäämästä
paratiisin saat takaisin
hän vielä jatkaa kyynelet silmissään
sanaa jokaista painottaen
hän pitää kättäni tiukasti kädessään
ja sanoo silmiin katsoen...
en kadu ketään niistä, joita syliini suljin
heitä sentään rakastin
itken kaikkia niitä
joiden ohitse kuljin
joita väistin ja pakenin
sillä aina kun ihmisen lähelle päästin
löysin lähelle itsekin
mutta jos itseäni
varjelin ja säästelin
heti eksyin ja palelin
hänen katseensa sammuu, hän huokaisee
hänen otteensa raukeaa
siinä samassa silmiä häikäisee
ja huoneen ikkuna aukeaa
kun jälleen katson häntä, hän muuttunut
onkin linnuksi edessäin
ja linnun siipeä puhtaan valkoista
minä pidänkin kädessäin
lintu nousee ja lentoon jo lehahtaa
minä paikalle yksin jään
hahmo taivaan korkeuksiin loittoaa
huone humisee tyhjyyttään
istun hiljaa vielä ja muistelen
hänen viime sanojaan
niitä puoliääneen toistelen
kun hän on mennyt menojaan...
en kadu ketään niistä, joita syliini suljin
heitä sentään rakastin
itken kaikkia niitä, joiden ohitse kuljin
joita väistin ja pakenin
sillä aina kun ihmisen lähelle päästin
löysin lähelle itsekin
mutta jos itseäni varjelin ja säästelin
heti eksyin ja palelin
Surullisin on Niin kaunis on maa.
Olen ollut lapsen hautajaisissa, jossa se soi. Niin surullinen laulu.
Laulun taustaa: Tekijän, eli Kari Rydmanin, opettamalla luokalla ala-asteella oli kaksi tyttöä, joista toinen näki koulumatkalla kaverinsa tien toisella puolella ja lähti iloissaan tien yli - suoraan auton alle.
Kelpaanhan, rakkaani
.."tule viereen vaan, mennään nukkumaan. Hyvää yötä suudellaan. Tule viereen vaan, näytä et mä kelpaan. Kanssas jotain olla saan..."
yksi surullisimmista on Kari Tapion Taistelija
Hän on ollut siellä jossain
Mihin monet jäivät niin
Tehnyt kaiken, mitä tehdä käskettiin
Mikä oikein on tai väärin
Puolestansa päätettiin
Ja ne päättäjät, ne jäivät kaupunkiin
Hän on tuntenut, kun pommit tantereita moukaroi
Avunhuudot vielä nytkin kuulla voi
Hän on nähnyt sen kun savun takaa nousee aamunkoi
Tuhottuna kaikki minkä Luoja loi
refrain:
Jotkut arvet näkyy päälle, jotkut ei
Silloin miehet oli viljaa, jota halla vei
Kuvat menneisyyden kulkee lastina
Etulinjaan palaa öisin uudestaan
Jotkut arvet näkyy päälle, jotkut ei
Monta haavetta nuo vuodet silloin hautaan vei
Silti toivon näki jossain siintävän
Eikö kuuluis hälle hieman enemmän?
Hän on tähtäimensä takaan nähnyt toisen ihmisen
Joka marssi tahtiin toisten käskyjen
Silti taistelunsa taisteli, me saimme vapauden!
Hän on ylpeä ja nöyrä eessä sen
Tätä maata vielä jaksoi rakentaa hän kuitenkin
Kynsin, hampain, rukouksin, kyynelin
Päivä mailleen painuu, takansa taival ankarin
Reissu raskas niin on ollut sankarin
refrain
Päivä mailleen painuu, takansa taival ankarin
Reissu raskas niin on ollut sankarin
toinen on Albinon Adagio, synkeä ja tuo niin monet ikävät tilaisuudet mieleen.
Kaunis- ja yksi säkeistö oli muunneltuna äitini kuolinilmoituksessa:
Mun sydämeni tänne jää
kun aika on mun mennä pois,
syystuuli vain, soi lauluaan
kuin kaiken tietää vois.
Mun sydämeni tänne jää,
aina asuinpaikalleen
vaik' itse saan vain viivähtää kesäaamuun viimeiseen.
Äiti kuoli kotona minun kädestä pidellesä 10.8. kuuman kesän viimeisenä aurinkoisena aamuna klo 7.45. Siitä aamusta alkoi sitten syksy.
jossa lauletaan jotain lapsesta joka kynttilän äitinsä haudalle tuo ja koska joulun hän saa jolloin voi naurahtaa.. jotenki noin se menee ja saa kyllä aina kyyneleet silmiin. Mikähän on laulun nimi? Olen joskus kuullut sen radiosta lapsen laulamanakin ja silloin oli eiryisen koskettava...
Surullinen laulu on myös Tuikkikaa, oi joulun tähtöset (Kerran loppuun satu joulun saa, suru säveliä sumentaapi. Kerran silmän täyttää kyynelet, virtaa vuolahina tuskan veet, siks oi tähtisilmät loistakaa.)
Niin kaunis on maa ja Tears in heaven. Tulee mieleen lapsen kuolema ja se on minusta surullisinta mitä voin kuvitella.
ja cherbourgin sateenvarjot ranskaksi. En kyllä ymmärrä ranskaa mutta elokuva on niin surullinen.
leevi ja leevingsin pimeä tie, mukavaa matkaa.
kuulin ko. biisin ekaa kertaa sattumalta autossa, kun oltiin koko perheellä menossa jonnekin. yritin pidättää itkua lasten edessä ja sydämestä särki vähän hemmetisti, musertava se kohta että lapset nukkuu takapenkillä..
käsittääkseni kappaleen inspiraationa on ollut oikea uutinen auto-onnettomuudessa kuolleesta perheestä (laajennettu itsemurha).
Niin kaunis on maa
Vieraalla maalla (ainakin Miljoonasade on sen levyttänyt, mummo lauloi sitä kyynelsilmin muistellessaan evakkoaikoja)
Soi radiossa paljon (1 viikon ikäisen)esikoisemme kuoleman aikoihin... Hyvin osuvat sanat siihen tilanteeseen, kun pidän häntä sylissäni hänen ollessaan jo poissa tästä maailmasta ;((
Vieläkin tulee itku, kun kuuntelen ko. kappaletta.
kuolemaan, vievät lapset mukanaan. Mikä hitsi sen laulun nimi onkaan? Itken joka kerta kun kuulen sen.
Abban Slipping through my fingers. Olen kaynyt katsomassa Mamma Mia -musikaalin ja elokuvan, molemmissa itkin ihan hysteerisesti tuon laulun aikana. Ei mitaan kyynel silma kulmassa -meininkia, vaan tayty pidatella itsea etten huutanut aaneen.
Sekin on surullinen, mika bandi sita laulaa:
"Sa olit perhonen jonka siivet eivat kauas lentaneet
sa vasyit kylpyhuoneseen.
Nyt kun oisin katson tahtiin
ja sun kasvos siella naan,
rakastun uudelleen."
Abban Slipping through my fingers. Olen kaynyt katsomassa Mamma Mia -musikaalin ja elokuvan, molemmissa itkin ihan hysteerisesti tuon laulun aikana. Ei mitaan kyynel silma kulmassa -meininkia, vaan tayty pidatella itsea etten huutanut aaneen.
Sekin on surullinen, mika bandi sita laulaa:
"Sa olit perhonen jonka siivet eivat kauas lentaneet
sa vasyit kylpyhuoneseen.
Nyt kun oisin katson tahtiin
ja sun kasvos siella naan,
rakastun uudelleen."
Vem kan segla förutan vind?
Vem kan ro utan åror?
Vem kan skiljas från vännen sin
utan att fälla tårar?
Jag kan segla förutan vind,
jag kan ro utan åror,
men ej skiljas från vännen min
utan att fälla tårar.
Ja sitten isäni lemiplaulu "My way", joka sai hänen kuoltuaan aivan uuden merkityksen - sehän onkin jäähyväislaulu.
And now, the end is near;
And so I face the final curtain.
My friend, Ill say it clear,
Ill state my case, of which Im certain.
Ive lived a life thats full.
Ive traveled each and evry highway;
And more, much more than this,
I did it my way.
Regrets, Ive had a few;
But then again, too few to mention.
I did what I had to do
And saw it through without exemption.
I planned each charted course;
Each careful step along the byway,
But more, much more than this,
I did it my way.
Yes, there were times, Im sure you knew
When I bit off more than I could chew.
But through it all, when there was doubt,
I ate it up and spit it out.
I faced it all and I stood tall;
And did it my way.
Ive loved, Ive laughed and cried.
Ive had my fill; my share of losing.
And now, as tears subside,
I find it all so amusing.
To think I did all that;
And may I say - not in a shy way,
No, oh no not me,
I did it my way.
For what is a man, what has he got?
If not himself, then he has naught.
To say the things he truly feels;
And not the words of one who kneels.
The record shows I took the blows -
And did it my way!
Ja sitten vielä se Niin kaunis on maa. Nämä kolme saa aina kyyneleet poskille.
He woke up
Six o'clock AM
In his boat
Drifting far out nowhere
Nothing matters now
He thought he had decided
To do it properly
Some friends
Helped him out
The brown liquor
Some white, little ones
A dive into
Infinity, eternity
God's haven
A dive into water
The rocks pull him down
The fight he fought inside
Had gone on far too long now
At least long enough
I want to do myself and mine
A last and final favour
He tightened his backpack
I'm ready to dive
Start a second life
A dive into
Infinity, eternity
God's haven
A dive into water
The rocks pull
His body down
But brings his soul
Even higher
Even higher
A dive into
Infinity, eternity
God's haven
A dive into water
The rocks pull him down
A dive into
Infinity, eternity
God's haven
A dive into water
The rocks pull
His body down
But brings his soul
Even higher
Even higher
Even higher
Kelpaat kelle vaan. Kiitti.
En tosin ikinä ostais....