Surullisin kuulemasi laulu?

Laulaa tän laulun?

sitten kun oikein on surullinen olo!

Itselleni tuli ensimmäisenä mieleen LAULU KUOLLEESTA RAKASTETUSTA



Minä kuljen yksinäin,

on kuollut rakastettuni.

On kuollut koko kaupunki,

on linnut vaienneet.



Tuota miestä rakastin niin,

hänen suutaan, hänen silmiään,

hänen käsiään, hänen sydäntään.

On suru jäänyt vain,

on suru jäänyt vain.



Tutuilla kaduilla

on autiota, pimeää.

Ei varjot enää yhteen jää,

ei helise soittimet.



Noita katuja rakastin niin

ja taloja niiden reunoilla

ja puita niiden varsilla,

kun kuljin kanssasi,

kun kuljin kanssasi.



Sinun unesi pitkä on,

on sakea viini unien

ja pimeys unen metsien.

Et toista reunaa näe.



Sinne minua houkutat

yhä lähemmäksi luoksesi,

yhä syvemmälle luoksesi

sen metsän uumeniin,

sen metsän uumeniin.

Oiskohan muita laulajia Kaisa Korhonen, Aulikki Oksanen?

Mut jos löydät Kaj Chydeniuksen levyjä, niin tää biisi löytyy varmasti sieltä.

minä olen aina luullu/kuullut, että se menee, jotta "Ellu oli BAARIkassa..." ei "vaarikassa"...

Yö - Enkelille

Kaija Koo - Meidät on arvottu

Eric Clapton - Tears in heaven

Mut se on METALLICAN eikä gunnareitten biisi!

Hyi häpeä!

Minulla ja kaverillani (miehiä molemmat) on yhteinen tapa olla kuuntelematta Evakon laulua, koska sen loppu aiheuttaa itkun molemmille.



Aivan karmea kappale, jonka murheellisuus tulee siitä, että se oli niiiiiiin totta valitettavan monille.



Ensin murhetta ja sitten isän kirje sodasta:



"pääsen pian siviiliin"

-tulikin, ja sankarahautaan kirkon viereen haudattiin.



Tippa linssiin.

Veikko Lavi on guru.

"tuli kirkkoon mies ja lapsi..."

mikä lienee laulun nimi?



sekä Neljä ruusua: Veri

"tuli kirkkoon mies ja lapsi..."

mikä lienee laulun nimi?

Tekijää en muista. Villi veikkaus: Pekka Simojoki

Miten mä olen ikinä voinut laulaa noita lauluja itkemättä? Nyt tuntuu, ettei se mitenkään voi onnistua. Olen kyllä raskaana... Tänään piti kyyneleitä imeskellä takaisin kun lapsi lauloi kerhossa jotain sadelaulua.



Miten mä olen ikinä voinut laulaa tai kuunnella yhtään mitään lauluja itkemättä.



Liikutuksesta huolimatta suosittelen hankkimaan Maaritin vanhanaikaisen näköisen 20 suosituinta-sarjan levyn (näitä on hänen biiseistään varmaan parikin), jossa on tosi hyvät kappaleet! Juuri tuo "Lainaa vain" mutta myös meille sopiva "Katson silmiin kolmevuotiaan". Lapseen kolmen ikäiseen mahtuu maailma...

kuin "Astridin laulu", tuskin sitä kovinkaan moni tuntee, äitini ja mummoni sitä minulle tuutulauluksi aikoinaan lauloivat. On ollut meikällä tuutulaulut mutta todennäköisesti melodia on ollut ratkaisevampi kuin sanat;O



En muista sanoja kunnolla mutta se on tarina naisesta joka saa aviottoman lapsen ennen vanhaseen suvaitsemattomaan aikaan, pyytää vanhemmiltaan apua, ei saa ja kuristaa lapsensa kuoliaaksi koska arvelee niin olevan lapselle parasta.





Toinen mikä itkettää on Timo Turpeisen tenavatähtiaikanaan levyttämä " pieni ystäväin" ;

"sä oot mun pieni rakas ystäväin juosta kanssas mä sain tuulen, niin lämmin tunne herää sisälläin kun sun haukkuas vain mä jostain kuulen" jne..

Isä kulje hitaammin.

Ei varmaan missään muualla maailmassa joululaulu ole näin synkkä!

jotka alkaa itkettää..

Ihan viimeksi nieleskelin kyyneleitä sen Lauri Tähkän "reikäinen taivas" biisin takia..oikeastaan ei siksi että se on masentava vaan siksi että se fiilis on just sellainen. Samoin nieleskelen kyyneliä aina kirkossa, oikeastaan oli virsi mikä hyvänsä. Samoin jokin tunteellinen luritus missä rakkautta vannotaan jne jotka ei ole överikuluneita niin itkettää vaan.. Mikähän mussa on vikana?? :)

Ja toi varpunen jouluaamunakin itkettää tosi paljon...

ja sitten äideistä parhaimman sain,maan korvessa kulkevi lapsosen tie,ja sit on joku uus biisi,on tosi hempee,ja mulla elämässä nyt hemmetin kovat ajat,niin sanat on kuin nakutettu olotilaani...

ja sitli mielestäni surullsia biisejä on esim



gunnarien don't cry ja november rain

metallican nothing else matters

scorppareiden still loving you

nightwishillä montakin, bless the child yksi niistä

evanessencen my immortal

bon jovin lie to me

apocalyptican bittersweet



jne.

ja yleensäkin moni hieman rakaamman sarjan rock tai metalli biisi koskettaa minua eniten.

esim se Äiti se laulavi lapselleen (vai miten se nyt menikään) ja Lapin äidin kehtolaulu. Niissä on jotain haikeaa.



Ja sitten klassinen hautajaismusiikki, nämä requiemit, adagiot ja surumarssit. Ja sotilaallisissa hautajaisissa soitettava Narvan marssi.

mies jonka etunimi mieleen ei jää. Niin apeaa, eläydyn kovin voimallisesti tuon laulun miehen tilanteeseen :-(

Ei varmaan missään muualla maailmassa joululaulu ole näin synkkä!

Ehei, nyt olet hakoteillä, eihän kyseinen kappale ole mitenkään synkkä. Ihan oikeesti, sehän on loppujen lopuksi selviytymistarina. Ei synkkä.

Myös Kentin "Stanna hos mig" koskettaa.

Mulla tulee mieleen ne ajat, kun itelläni menee huonosti... Voisin olla se kertoja, vaikka olenkin nainen (ja hetero). Got the point.