MIeheni ärsyttää. Olenko aivan kohtuuton?

Ensinnäkin totean heti alkuun, että mieheni on ollut sairas jo toista viikkoa. Kuumetta ei kai enää ole, mutta on heikko olo, väsymystä ja kurkkukipua. Mies on työtön ja on kotona ollessaan nyt kahtena päivänä tehnyt hiukan lumitöitäkin. Tänään oli myös ripustanut pyykit.



Kaikkina päivinä kun olen tullut lasten kanssa kotiin, on mies syönyt hyvällä ruokahalulla tekemäni ruoan (eilen oli tehnyt itselleen ja lapsille ruokaa kyllä) ja painunut sen jälkeen nukkumaan. Sitten hän nukkuu 3 tuntia, katselee tv:tä, kun hoidan iltatoimet, luen iltasadut ja yritän erityisesti pienempää saada nukahtamaan (viime aikoina kauhea taistelu). Tv ja netissä surffailu täyttää loppuillan. Kun menen nukkumaan, mies jatkaa vielä tätä puuhaa.



Nyt alan olla yhä ärtyneempi. Itselläni on tosi rankka vaihe töissä, ja iltaisin pitäisi saada töitäkin tehtyä. En vain jaksa ja pysty sen jokailtaisen nukutusrumban takia ja työt siirtyvät, stressi kasvaa ja minä muutun kiukkuisemmaksi. Nyt olen jo siinä pisteessä, että tekisi mieli vähän aukoa päätä miehelle, mutta jollain tasolla tajuan kyllä olevani väärässä tai ainakin osittain väärässä. Minusta vain miehen pitäisi edes jotenkin huomioida lapset, kun on saanut koko päivän viettää aikaa yksin kotona. Harmittaa, että koko arkirumba on minun harteillani lukuunottamatta satunnaista ruoan laittoa (kahdesti) ja pyykkien ripustamista(kerran) ja nyt noita lumitöitä. Koen jopa, että hänen pitäisi säästää voimiansa ennemmin lasten kanssa olemiseen kuin vain tylysti nukkua näiden valveillaoloaika ja sitten viettää sitä omaa aikaa tv:n ja netin parissa, kun lapset nukkuvat.