Lue keskustelun säännöt.
osaatko tehdä työhakemuksen? Miten aloitat sen? Ikäsi?
07.02.2013 |
En ole rekrytoija, mutta olen juuri joutunut parissakin yhteydessä tekemisiin työhakemusten kanssa. Ne ovat olleet - no, "jännittäviä". Itselleni ei olisi koskaan tullut mieleenkään kirjoittaa mitään sellaista sepustusta kuin näissä on ollut. Yläkoululainen poikanikin kykeni äidinkielenkirjan mallin mukaan tekemään vakavastiotettavamman hakemuksen (ilman mitään työkokemusta edes kesätöistä). Ihmettelen, mistähän tämmöinen kehitys johtuu - liittyykö se ikään ja hakukokemukseen vai johonkin koulussa opetettavaan kummallisuuteen vai mihin?
Kommentit (22)
ne ovat ihan oikeiden ihmisten ihan oikeita hakemuksia, eikä niiden pohjalta vielä ole tehty valintaa. Ei olisi oikein repostella niitä tässä yksityiskohtaisesti. Haluaisin vain selvittää itselleni, mitä moinen hakutyyli mahtaa olla peräisin, onko se yleinenkin ja mahdanko minä vaatia jotain liiallista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ne ovat ihan oikeiden ihmisten ihan oikeita hakemuksia, eikä niiden pohjalta vielä ole tehty valintaa. Ei olisi oikein repostella niitä tässä yksityiskohtaisesti. Haluaisin vain selvittää itselleni, mitä moinen hakutyyli mahtaa olla peräisin, onko se yleinenkin ja mahdanko minä vaatia jotain liiallista?
Eikös se niin menekään. Jossain työpaikassa duunin sai hakija, joka oli kirjoittanut hakemuksen vessapaperille. Niin, vessapaperille! Toivottavasti on ollut puhdasta paperia. Saisinkohan paikan jos itse kirjoittaisin hakemuksen käytetylle paperille??
että ehkä sitten jollain tapaa osaan tehdä. Useimmiten kuitenkin olen päässyt töihin ihan muuten kuin tekemällä hakemuksen. Ja useimmiten en ole päässyt hakemuksellani töihin.
ja meille opetettiin koulussa että työsopimus on hyvä aloittaa virallisesti tyyliin: Pyydän huomioimaan hakemukseni täyttäessänne palkanlaskijan paikkaa yrityksessänne. En ole kehdannut kertaakaan aloittaa hakemusta noin, mutta en tiedä parempiakaan tapoja.
Yleensä alotan hakemuksen kertomalla ikäni ja kuka olen, mutta sekin tuntuu kankealta. Miten muut?
Jou, tarttis saaha duunii! Pliiiiis!!!
Ikää 30-v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ikää 35 ja aloitan otsikolla "haen ilmoittamaanne xxx paikkaa".
Teen rekrytointeja työkseni, eikä eteeni toistaiseksi ole 12 vuoden aikana tullut yhtäkään jännittävää hakemusta. Ehkä juuri oman kokemattomuutesi vuoksi koet osan hakemuksista eksoottisiksi, koska ne ovat erilaisia kuin mihin olet itse tottunut.
Työhakemusten tekemistä opetetaan erilaisilla kursseilla ja koulussa. Jos sinusta itsensä kehuminen, työkokemuksen kautta saadun osaamisen esiintuominen tai harrastusten mainitseminen on jännittävää, niin olet ehkä väärissä tehtävissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikää nyt 41v.
Tuotekehitysinssi ja hakemukset on aina olleet sellaisia tuttavallissävyisiä rentoja kirjeitä.
Eka lauseessa kerron missä törmäsin tähän paikkaan/ilmoitukseen ja toisessa lauseessa kerron että avoin duuni on juuri minua varten.
"Näin sunnunntain lehdessä ilmoituksenne, enkä saanut sitä mielestäni, sillä paikka tuntuu olevan juuri minua varten. Olen tehnyt aiemmin vastaavaa..."
"Pyydän huomioimaan hakemukseni" -hakemukset kuuluu mielestäni yliopisto- ja virkamiesmaailmaan.
Joissain hakemuksissa ei lainkaan sanota, että haetaan jotain, ja monissa ei sanota, mitä haetaan (meillä on samaan aikaan auki kolme paikkaa). joissain haetaan "mitä tahansa tehtävistä".
Hakemusten suurin ongelma on kuitenkin juuri se, että niistä EI kehuta itseä ja sitä, miksi olisi hyvä juuri tässä tehtävässä. No tietysti ,jos hakee mitä tahansa, onvähän vaikea sellaista kai selittääkään. Ja nämä ovat nuoria ihmisiä, joilla ei paljon kokemusta ja erityisosaamista ole. Mutta oletin, että he silti yrittäisivät, eivätkä vain selittäisi jotain diipadaapaa siitä, minkä he LUULEVAT että heitä SAATTAISI kiinnostaa.
Ja sitten jotkut taas selittävät ihan vapaaehtoisesti, että he tarvitsevat tämän paikan, koska heillä ei ole mitään muuta kesätyötä, koska heillä ei ole mitään muuta työkokemusta, tai että he hakevat siltä varalta, että joku muu paikka ei tärppääkään.
Minusta tämä on kyllä aika eksoottista - ja tiedän, että en ole pätevä rekrytoija. Se ei ole minun ammattini enkä haluakaan sellaiseksi. Teen tämän vain tämän kerran otona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitan hakemuksen tietysti näin:
”Olen 35-vuotias viiden lapsen yksinhuoltajaäiti. Olen nyt ollut työttömänä kolme vuotta.” XD
- ja tiedän, että en ole pätevä rekrytoija. Se ei ole minun ammattini enkä haluakaan sellaiseksi. Teen tämän vain tämän kerran otona.
Sukunimen? Naaman? vai minkä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sillä useaan haastatteluun olen päässyt ja saanut sitten töitäkin. Ei hakemukset kovin jännittäviä ole olleet.
- ja tiedän, että en ole pätevä rekrytoija. Se ei ole minun ammattini enkä haluakaan sellaiseksi. Teen tämän vain tämän kerran otona.
Sukunimen? Naaman? vai minkä?
ja sen, miten hyvin hakemuksen ja cv:n perusteella näyttävät soveltuvan k.o. työhön - ei välttämättä niin,että osaisivat kaiken, mutta näyttäsivät kykenevän oppimaan. Mutta helvetin vaikeaksi se käy, kun ei tuon diipadaapan perusteella siellä näytä olevan sellaisia hakijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tiedän, että monet eivät osaa. Olen joskus käynyt hakemuksia läpi, ja sieltä todellakin erottuvat epäedullisesti ne jotkut hakemukset. Tässä nyt ensimmäisenä tulee mieleen esimerkiksi erään miehen lähettämä nelisivuinen kertomus itsestään, elämästään siitä lähtien kun hän oli syntynyt, vaimonsa työstä ja kaikesta mahdollisesta paitsi niistä asioista, joilla oikeasti olisi ollut merkitystä hänen hakemansa työn kannalta.
Ja sitten toinen luku ovat nämä "myyvät" hakemukset, jotka alkavat lennokkaasti tyyliin "NYT elämänne tilaisuus palkata maailman paras toimistoassistentti, älkää kulkeko onnenne ohi!!!"
- ja tiedän, että en ole pätevä rekrytoija. Se ei ole minun ammattini enkä haluakaan sellaiseksi. Teen tämän vain tämän kerran otona.
Sukunimen? Naaman? vai minkä?
ja sen, miten hyvin hakemuksen ja cv:n perusteella näyttävät soveltuvan k.o. työhön - ei välttämättä niin,että osaisivat kaiken, mutta näyttäsivät kykenevän oppimaan. Mutta helvetin vaikeaksi se käy, kun ei tuon diipadaapan perusteella siellä näytä olevan sellaisia hakijoita.
Onko paikka vielä avoin. Voin laatia juuri sellaisen hakemuksen kuin haluat.
Ja tiedän, että monet eivät osaa. Olen joskus käynyt hakemuksia läpi, ja sieltä todellakin erottuvat epäedullisesti ne jotkut hakemukset. Tässä nyt ensimmäisenä tulee mieleen esimerkiksi erään miehen lähettämä nelisivuinen kertomus itsestään, elämästään siitä lähtien kun hän oli syntynyt, vaimonsa työstä ja kaikesta mahdollisesta paitsi niistä asioista, joilla oikeasti olisi ollut merkitystä hänen hakemansa työn kannalta.
Ja sitten toinen luku ovat nämä "myyvät" hakemukset, jotka alkavat lennokkaasti tyyliin "NYT elämänne tilaisuus palkata maailman paras toimistoassistentti, älkää kulkeko onnenne ohi!!!"
Näitä olen minäkin nähnyt...
" "Pyydän huomioimaan hakemukseni" -hakemukset kuuluu mielestäni yliopisto- ja virkamiesmaailmaan.
No ei ne ole kuuluneet edes sinne sitten 1960-luvun, mutta silti niitä vieläkin tulee vastaan...
" "Pyydän huomioimaan hakemukseni" -hakemukset kuuluu mielestäni yliopisto- ja virkamiesmaailmaan.
No ei ne ole kuuluneet edes sinne sitten 1960-luvun, mutta silti niitä vieläkin tulee vastaan...
Hakemuskirjeellä ei ole esim professuurin haussa mitään väliä, koska valinta tehdään määrämuotoisten asiakirjojen (cv, opetusportfolio, joskus tutkimussuunnitelma) ja julkaisunäytteiden arvioinnin perusteella. Siksi hakemuskirjeeseen on parasta kirjoittaa vain yksi lause "pyydän tulla huomioduksi virkaa täytettäessä". Se kun säästää valitsijan aikaa papereita lukiessa.
Muualla maailmassa on sitten niitäkin hakemuksia, joissa hakemuksella on väliä. Siellä se hakemus kannattaa kirjoittaa kunnolla.
Olen nähnyt hyvinkin jännittäviä hakemuksia, mutta omissani olen pyrkinyt mahdollisimman tiiviiseen asiaan. Sillähän sitä kuitenkin pärjää, kun usein on julkisista paikoista, eli hakemuskin on julkinen.
Eräät työnhakijat alkavat olla niissä piireissä jo lähes legendoja, nimenomaan "persoonallisten" hakemustensa vuoksi. Joskus on tullut mieleen,että ehkä ihan kaikki eivät haluakaan päästä töihin ja ilmaisevat sen hakemuksensa muotoilussa.
Ei ihan suoraan, jos työvoimatoimisto haluaa tietää, onko jotenkin kieltäytynyt työstä.
En todellakaan ihmettele, että erikseen täytyy järjestää työnhakukoulutuksia työttömille.
On paljon ihmisiä, aikuisiakin, jotka eivät ole kertaakaan eläessään tehneet työhakemusta. Ovat vain päässeet töihin ilman kirjallisia hakemuksia, tai sitten joku muu on tehnyt sen.
Kerran minultakin kysyttiin työhaastattelussa, olenko tehnyt hakemukseni itse. Vieläkin harmittaa, kun en kysynyt, miksi halusivat sen tietää. Olikohan siinä hakemuksessa jotain kummallista tai joku sellainen virhe, jota en itse huomannut.