Miksi käyttää hajustettua pesuainetta?
Kommentit (3)
Tuoksuherkät koetaan häiriköiksi:
Joka toinen meistä alkaa voida pahoin, väsyy tai saa päänsärkyä (paha migreenikohtaus saattaa tulla) ja muita yleisiä ruumiillisia oireita ympäristömme tavallisista tuoksuista kuten tupakansavusta, tunkkaisesta sisäilmasta, lakan, maalin, kopiokoneen, pesuaineen, pakokaasun tai työtoverin parfyymin, partaveden tai hien tuoksusta. Tällaisella herkkyydellä ei ole toistaiseksi vakiintunutta termiä. Termi tuoksuherkkyys kuvaa ilmiötä ehkä parhaiten. Kyseessä ei ole allergia, vaikka herkkyys usein sekoitetaankin siihen.
Työtehoa heikentävä tuoksu voi olla niin heikko, ettei sitä edes huomata.
Tuoksuherkkyys on perinnöllinen ominaisuus. Se on hyödyttänyt esi-isiämme varoittamalla pilaantuneesta ruoasta, villieläimistä ja muusta epätavallisesta ja mahdollisesti vaarallisesta asiasta ja taannut siten paremmat mahdollisuudet selvitä hengissä. Herkkyyttä ei pystytä mittaamaan objektiivisin keinoin eikä siihen ei ole toistaiseksi käytettävissä kunnollista hoitokeinoa. Antihistamiinit auttavat usein ainakin jonkin verran, mutta aivan liian moni joutuu oireittensa voimakkuuden takia käpertymään kotinurkkiinsa uskaltamatta lähteä edes kauppaan. Työpaikat onnistutaan tavallisesti saamaan siedettävän tuoksuttomiksi mutta nipottajan ja häirikön maineelta ei suojaa mikään.
Kun nykyään käytetään pikaohjelmia, joissa on vähän vettä eikä sekään tarpeeksi kuumaa, vaatteet eivät puhdistu. Ilman hajusteita varsinkin tekokuituvaatteissa on tunkkainen haju.
Lian hajun peittämiseen hajusteita on käytetty aikoihen alusta silloinkin, kun ei ollut kunnollisia pesumahdollisuuksia.
No ei se lian haju millään parfyymilla lähde. Haju vaan pahenee.
Kun nykyään käytetään pikaohjelmia, joissa on vähän vettä eikä sekään tarpeeksi kuumaa, vaatteet eivät puhdistu. Ilman hajusteita varsinkin tekokuituvaatteissa on tunkkainen haju.
Lian hajun peittämiseen hajusteita on käytetty aikoihen alusta silloinkin, kun ei ollut kunnollisia pesumahdollisuuksia.