Te, joiden vanhempi on kuollut alle 60-vuotiaana, mikä oli syy?
Pelkäätkö itse kuolevasi nuorena, vai teetkö jotakin toisin kuin vanhempasi esim elintapojen suhteen?
Kommentit (57)
persoonallisuushäiriöinen ihminen oli, sekakäyttäjä (alk. + lääkkeitä).. elän todellakin eri tavalla, enkä pelkää samaa kohtaloa.
vatsasyöpään 42-vuotiaana. Äiti pari vuotta myöhemmin oman käden kautta, masentuneena ja alkoholisoituneena.
Tuota syöpää pelkään jonkin verran, koska isän puolen suvussa tiedän 3 jotka on kuolleet nuorena vatsasyöpään.
Viina vei isän 51-vuotiaana.
Valitettavasti olen itsekin alkoholisti, tosin raitis nyt 3 vuotta.
ja en aio tehdä mitään toisin. Kuolen kun kuolen, toivottavasti helposti ja nopeasti, sitten kun sen aika on.
en pelkää: neljästä isovanhemmastani 3 on/on ollut pitkäikäisiä, kaikenkaikkiaan elän ja olen toisella tapaa kuin kumpikaan vanhempani, toistaiseksi olen perusterve yli 4-kymppinen
viiskymppsenä. Lopetin tupakanpolton silloin kuin seinään.
Nautin elämästäni turhia nipottamatta.
Kyllä meni korkki entistäkin tiukemmin kiinni kun istuin poliisilaitoksen kansliassa lukemassa 52-vuotiaana kuolleen isäni täydellistä ruumiinavausraporttia. Kaikki sisäelimet tohjona (työssäkäyvä alkoholisti nuoresta asti). Muutenkin olen opetellut terveemmät elämäntavat, liikuntaa, suht terveellistä ruokaa, painon pidän sopivana, isällä oli mm. diabetes ja metabolinen oireyhtymä. En aio kuolla ainakaan samoihin syihin kun hän. En nuorena enkä vanhana. Mutta mm. hoitotahto tuli tehtyä ja muutenkin asioita mietittyä omalta osalta hautajaistoiveiden ym suhteen. Ei ihan tavanomaista omassa tuttavapiirissäni.
en pelkää, osin on elintavat erilaiset, mutta ei johdu sairaudesta.
(kaikki meistä tupakoimattomia absolutisteja)
Pelkään vähän. En tee asioita toisin. Tai no, d-vitamiinia taidan syödä enemmän.
Söi aina tosi epäterveellisesti, itse pyrin syömään toisin
En pelkää kuolemaa. Toivon, että tulee siinä 90 vuoden paikkeilla.
En niinkään pelkää, mutta pidän mahdollisena että kuolen 50-60 vuotiaana.
Vanhempani polttivat tupakkaa nuorina aikuisina, minä en polta enkä juo.
Vanhempani olivat yli 40-v kun saivat lapsia, toivoin saavani omat lapseni alle 30-vuotiaana. Myönnän että osittain taustalla juuri tuo ajatus, että kaikki eivät elä vanhoiksi...
Sydänkohtaus 40-kymppisenä, aivoveritulppa 40-kymppisenä. En pelkää kuolemaa, en oleta eläväni kovin pitkäikäiseksi kuitenkaan. Elän tavallista elämää, tupakoin, juon satunnaisesti. Ylipainoa, ei lapsia vielä. Ikää 26.
Isäni kuoli siihen 41- vuotiaana. . Enpä tiedä miten voisin itse terveemmin elää kuin isäni ja siten välttyä syövältä.
Isä oli 53v kuoli keuhkosyöpään. ei tupakoinut koskaan mutta oli 70-80-luvulla sementtivalimossa töissä
persoonallisuushäiriöinen ihminen oli, sekakäyttäjä (alk. + lääkkeitä).. elän todellakin eri tavalla, enkä pelkää samaa kohtaloa.