Lpauusiän autismi ja asperger

eli ei niillä ole siinä mielessä mitään eroa. Asperger on autismin kirjon lievin laji. Esim. Kannerin oireyhtymässä puheongelmat on syvempiä. Asperger yleensä puhuu ihan hyvin ja normaalisti, voi olla jopa kielellisesti erittäin lahjakas, mutta on ongelmia ymmärtää toisten ihmisten tunteita ja tunneviestintää.

Meidän tytöllä (11v) on ainakin kielellisiä ongelmia. Ei ymmärrä abstraktia puhetta tai esim. vitsejä lainkaan. Kieli tuli myöhemmin kuin normaalisti. Kommunikointi on jotenkin hänen kanssaan vaikeaa, ei me hänen kanssaan voida keskustella kuten normaalin tämän ikäisen kanssa voisi :(. Tyttö ei tosiaankaan osaa lukea toisia ihmisiä tai ymmärtää toisia ja just tunneviestintä on nollassa.

Onhan sillä erolla sinänsä väliä, että "virallisesta" autismista kärsivän lapsen mahdollisuudet itsenäiseen elämään on vain 10 prosenttia, kun taas aspergerit pystyvät lähes aina elämään itsenäisesti. Jos lapsen diagnoosia mietitään, niin tottakai asperger on varmasti se parempi vaihtoehto ajatellen tulevaisuutta. Vai olenko väärässä?

"Lpauusiän autismi ja asperger. En tajua niiden eroa. Sanotaan, että erona on puhe. Mutta jos olen ymmärtänyt oikein, niin kyllä aspergereillakin on ongelmaa puheessa ja vuorovaikutuksessa. Miten ne voidaan erottaa toisistaan, jos lapsi on todellakin alkanut puhua vaikka kaksi-vuotiaana, mutta puhe on erikoista eikä kehity "normaalisti"."



Diagnosoinnissa kiinnitetään huomiota kokonaisuuteen. Lasta tulee seurata ja havainnoida hänen toimintaansa eri tilanteissa. Ero on selkeä. Lapsuusiän autismissa toiminta kokonaisuudessaan on kehitysvammaisen tasolla siitä riippumatta, mikä henkilön ÄO on. Myös se, kuinka omaperäistä käytös on, vaikuttaa kumpaan diagnoosiin päädytään. Autistinen lapsi voi esim. vaikuttaa näkövammaiselta tai kuurolta, vaikka aistit toimivat, hän ei vain reagoi oikein, esim. törmää toistuvasti esineisiin tai oviin tai ei reagoi lainkaan kuuloärsykkeisiin.



Erotusdiagnostikkaa miettiessä pitäisi miettiä arkea: Osaako käydä vessassa? Jos haluaa karkkia, miten pyytää sitä? Kun kylään tulee vieraita, miten reagoi? Osaako leikkiä? Syökö esineitä tms. syötäväksi sopimatonta?

aspergereillä ei saa olle MERKITTÄVÄÄ viivästymää puheenkehityksessä. Ts voi olla vähän viivästymiä ja puhe voi olla erikoista tai erilaista, mutta lapsi kuitenkin puhuu jotain viimeistään 3-vuotiaana.



Jos lapsi ei puhu 3-vuotiaana tai puhuu vain joitain sanoja, hän on lapsuusiän autisti. 2-vuotiaana puhuva lapsi ei koskaan ole lapsuusiän autisti, vaikka puheessa olisi mitä erikoisuuksia - paitsi jos "puhe" on pelkkää ekkolaliaa tai glossolaliaa (ts kaikupuhetta, pelkästään lainattuja vuorosanoja tai laulunsäkeitä irrelevanteissa paikoissa tai itse keksittyä "kieltä").



Lisäksi kriteereitä on esim kognitiivisen kehityksen suhteen. Aspergerilla ei saa olle merkittävää älyllistä kehitysviiivästymää. Jos sellainen on ja selvä autismi rinnalla, lapsi diagnosoidaan lapsuusiän autistiksi. Jos taas kehitysvamma on niin selkeä, että ei voi täysin erottaa, mikä johtuu kehitysvammasta ja mikä autismista, diagnosoidaan kehitysvamma ja "autistiset piirteet".

Onhan sillä erolla sinänsä väliä, että "virallisesta" autismista kärsivän lapsen mahdollisuudet itsenäiseen elämään on vain 10 prosenttia, kun taas aspergerit pystyvät lähes aina elämään itsenäisesti. Jos lapsen diagnoosia mietitään, niin tottakai asperger on varmasti se parempi vaihtoehto ajatellen tulevaisuutta. Vai olenko väärässä?

asperger on "parempi" vaihtoehto jos oletetaan, että diagnoosi on oikea ja kuvaa sitä, mitä lapsi todellisuudessa on. Jos taas ajatellaan, että lapsi on sellainen kuin on, on parempi että hän saa oikean diagnoosin ja sitä kautta oikean tuen.

Toivottavasti nro 5 on vähintään lastenneurologi, sillä noilla perusteilla lapseni on "vain" asperger. Toivottavasti olet oikeassa!

tyttäreni on kohta 11 vuotias. Hänellä on diagnooseina ensiksi 5 vuotiaasta asti eritysvaikeuksia eri alueilla, MBD (Minimal Brain Dysfunction), 9 vuotiaasta ADHD ja 10 vuotiaasta joitakin autistisia piirteitä. Puheen ja kommunikoinnin kanssa oli ensiksi vaikeaa. Hän kyllä puhui kotona minulle, mutta ei puhunut "vieraitten" seurassa. Hänellä on noin puolentoista vuoden viivästymä kielellisessä kehityksessä. Silti on paljon mitä hän voi ilmaista.

Kun olimme viimeksi lastenneurologin luona, hän sanoi että hän laittaa mielummin diagnoosiksi "autistisia piirteitä", kuin esim. asperger. Lapsellani on mielikuvitusta, huumoria, ja on empatiakykyinen. Eli ei sovi 100% autisminkirjon häiriöihin. Hän osoittaa kiinnostusta muihin ja kommunikaatioon. Kognitiivisesti, no jossain pärjää tosi hyvin, toisissa pitää saada ehkä enemmän apua. Silti käy normaalia koulua. Opettaja on ollut tosi hyvä ja ymmärtää että lapseni käy siellä oppimassa myös kanssakäymistä eikä ainoastaan lukuaineita.

Oli minulle helpotus kun neurologi sanoi että kognitiivisesti ei ole ongelmia etteikö pärjäisi.

vain, että American Psychiatric Association on poistanut Aspergenin tautiluokituksesta kokonaan. Sellaista diagnoosia ei siis voida tehdä siellä, ko. syndroomaa ei katsota olevan olemassakaan.



Muu maailma perässä. Että näin. Näin se tiede ja tutkimus kehittyy.



1800-luvulla naisillakin oli joko umpisuolentulehdus tai hermoraunio...ja sikäläiset uskoivat nuo diagnoosit oikopäätä, ottivat hoidot ja leikkauksetkin...

Autisteilla oppimisvaikeuksia ja asperger yleensä haka koulussa.

aspergeria on monen tasoista. kaikki assit eivät ole älykkäitä tai menesty kouluopinnoissaan huipusti.

omalla lapsellani ei ole assia, mutta piirteitä toiminnassa ja käyttäytymisessä ja etenkin vuorovaikutuksessa, sosiaalisissa tilanteissa on. koulumenestys on keskitasoista. siis se on hyvää, jos hän vain tekee tehtävät, mutta luulen, että siihen pääsee kuka vain jos vain tekee tehtävät. mutta jos ei kertaa kotona, pelkän tuntityöskentelyn perusteella saa kuutosia (6). ei seuraa tunnilla. mukana on jonkinlaista hahmotushäiriötä. diagnoosiselvittelyt ovat meneillään.

Emme ole käyneet tutkimuksissa ja tähän syynä on se, että lapsi on monilta osin kuitenkin niin normaali (toimintakykyinen?) ja tietenkin vielä pieni. Toivon kuitenkin, että pääsisimme jonnekin selvittämään tilannetta. Meidän kohdalla uskon myös, että muut ongelmat on syynä viivästyneeseen kielenkehitykseen (joka kuitenkin menee koko ajan eteenpäin). Tsemppiä myös sinulle.

Vaikka internetistä saa usein epämääräistä ja epäluotettavaa tietoa, niin koen saaneeni hyviä mielipiteitä asioista liittyen diagnoosien eroihin. Lapseni ei ehkä ole aivan pahimmasta päästä, mutta jotain outoa hänessä kyllä on, se on varmaa.

Syyt tällaiselle käyttäytymiselle ovat siis dysfasialapsilla erilaiset kuin autistisilla lapsilla.



Miksei autistisella lapsella syyt voisi olla nuo samat mitkä dysfaatikollakin?



Lisäksi autistisen+aspergerin lasten äiti kirjoitti, että autismia ei enää oteta tosissaan. Hyvä kuulla tuollainenkin mielipide. Minä olen huomannut asioiden olevan nimittäin päinvastoin, eli kun sanoo, että "lapsellani on autismi", niin ihmiset kauhistuvat, koska kuvittelevat että automaattisesti tarkoitetaan syvää autismia, vaikka todellisuudessa lapsi on ihan hyvin kehittynyt, puhuu, eikä vakavaa viivettä mihinkään suuntaan ole.

Nosto!

Lapseni on 3v ja todella erikoinen, mutta mihinkään tutkimuksiin ei päästä, kun ei ikä riitä ja varmaan voisi olla huonomminkin kehittynyt. Itse mietin, että onhan se kuitenkin 3!! Luulisi, että tässä vaiheessa jo pääsisi jonnekin.

[quote author="Vierailija" time="07.02.2013 klo 23:14"]

vain, että American Psychiatric Association on poistanut Aspergenin tautiluokituksesta kokonaan. Sellaista diagnoosia ei siis voida tehdä siellä, ko. syndroomaa ei katsota olevan olemassakaan.

Muu maailma perässä. Että näin. Näin se tiede ja tutkimus kehittyy.

1800-luvulla naisillakin oli joko umpisuolentulehdus tai hermoraunio...ja sikäläiset uskoivat nuo diagnoosit oikopäätä, ottivat hoidot ja leikkauksetkin...

[/quote]

Aspergerin oireyhtymää ei enää ole, koska nykyään aspergerin oireyhtymä on sama asia kuin autismi. Asperger-ihmiset saavat diagnoosin, mutta se on nykyään autismi. Aspergerin oireyhtymän tautiluokituksesta poistaminen ei tarkoita sitä, että asperger-ihmiset olisivat normaaleja.Amerikkalaisten asiantuntijoiden mielestä asperger on niin lähellä autismia, ettei erillistä asperger-diagnoosia tarvita. Suomessa aspergerin oireyhtymä-diagnoosi on yhä käytössä.

Naapurin kolmivuotias poika ei puhu. Juoksee koko ajan eri suuntiin ilman varsinaista päämäärää. Kiipeilee ja saattaa hypätä korkealta ilman vaarantajua. Saattaa lähteä juoksemaan autotielle yhtäkkiä pelkäämättä autoja. 

Naapurin mielestä kaikki johtuu vain siitä, että kyseessä on rohkea, motorisesti ikäisiään lahjakkaampi poika. Tytöille ei kuulemma niinkään koskaan satu mitään, vaan onnettomuuksiin joutuu yleensä pojat naapurin mukaan.

Voiko johtua jostain muusta kuin siitä, että sattuu olemaan poika?

Ymmärtääkseni tuosta jaosta ollaan luopumassa ja diagnoosi olisi muuttumassa samaksi. Koska nykykäsityksen mukaan kyse on samasta asiasta.

[quote author="Vierailija" time="14.06.2014 klo 14:34"]

Ymmärtääkseni tuosta jaosta ollaan luopumassa ja diagnoosi olisi muuttumassa samaksi. Koska nykykäsityksen mukaan kyse on samasta asiasta.

[/quote]

Juurikin näin, mutta luovuttavista diagnooseista kumpikaan ei vastaa yks yhteen uutta ASD diagnoosia. ASD = autismin kirjo, mikä ei suoraan kerro sitä, että onko edellisessä diagnoosimääritelmässä henkilö ollut Aspergeri vain autisti. Kummatkin kuuluvat autismin kirjoon ja vaikka Aspergerin syndrooma on autismia, niin Aspergerin syndrooman omaava henkilö EI OLE AUTISTI vaan AUTISMIN KIRJOINEN. Ja vastaavasti autisti ei ole Aspergeri, vaikka onkin AUTISMIN KIRJOINEN. 

Asiaan vihkiytymättömät "pulliaiset", joita valitettavasti on paljon tavan kansan lisäksi mm. kuntien vammaispalveluissa, yleisterveydenhuollossa ja KELA:ssa ja vastaavissa muutoksenhakuelimissä, käsittävät autismin tarkoittavan autistista eli jos henkilöllä kerrotaan olevan autismia, niin siitä vedetään johtopäätös, että henkilö on autisti. Paljon turhaan leimaamista ja kukas muu siitä kärsii, kuin itse autismin kirjoinen henkilö itse. Plus autismin kirjoisen lähiympäristö.

[quote author="Vierailija" time="08.03.2013 klo 08:37"]

Nosto!

Lapseni on 3v ja todella erikoinen, mutta mihinkään tutkimuksiin ei päästä, kun ei ikä riitä ja varmaan voisi olla huonomminkin kehittynyt. Itse mietin, että onhan se kuitenkin 3!! Luulisi, että tässä vaiheessa jo pääsisi jonnekin.

[/quote]

Minkälaisia oireita lapsella on? Terveyskeskuspuheterapeutille ja -toimintaterapeutille arvioon noin pienikin jo pääse, he taas voivat suositella jatkotutkimuksia erikoissairaanhoidssa (esim. lastenneurologilla).

Kun näistä diagnoosinimistä täällä väännetään,niin haluan huomauttaa, että sellaista diagnoosia kuin "dysfasia" ei ole enää, vaan nimi on kielellinen erityisvaikeus. Diagnoosi tarkentuu sen mukaan, keskittyykö vaikeus ennemmän puheen tuottoon vai ymmärtämiseen.