Kannattaako plekän leskeneläkkeen takia mennä mainisiin

lesken hallintaoikeus yhteiseen kotiin, vaikka sen olisi omistanut ensiksi kuollut puoliso kokonaan tai osittain. Eli lapset (tai muut perilliset) eivät voi laittaa leskeä maantielle, vaikka haluaisivatkin.

niin kait siinä voi asua sen aikaa, että ehtii järjestää asiansa muuten.



Ja leskihän ei välttämättä omista siitä asunnosta yhtään tai vain puolet, joten perikunnan kannattaa osallistua kiinteistön hoitoon, ihan oman etunsa tähden.

olisikin hyvät tulot, niin hän saa leskeneläkettä niin kauan kuin perheessä on alle 18-vuotiaita lapsia (jos ne ovat lesken ja vainajan yhteisiä).

ei omilla tienesteillä ole mitään väliä

mielestäni kannattaa. Ja se tullee tehdä ennen kuin täyttää 50-vuotta, muuten ei saa leskeneläkettä.

laskuria jossain?

Jos itse tienaa 3000-4000e/kk, niin saako mitään puolison kuoltua?

sä saat sen oletetun puolison eläketulon omiesi lisäksi

Kyllä avioliitto vaan kannattaa etenkin jos molemmat ovat hyvätuloisia

maksetaan silloin, jos eloon jäänyt puoliso saa huomattavasti vähemmän eläkettä/palkkaa kuin kuollut puoliso. Eli tilanne on molempien elossa ollessa ollut sellainen, että toinen on lähes elättänyt toista. Toinen on ollut esim. palkkatyössä ja toinen ollut kotiäitinä/isänä. Leskeneläkettä ei makseta, jos itse on hyvätuloinen ja kuollut puoliso pienituloinen.

Olen hyvätuloinen työssäkäyvä. Jäin leskeksi 26-vuotiaana. Kyllä vaan kuule saadaan ihan todella hyvät leskeneläkkeet ja perhe-eläkkeet. Ne lasketaan kuolleen puolison tulojen mukaan. Ne mitä maksetaan eläkevakuutusyhtiöstä, eivät ole millään tavalla suhteutettuja minun tuloihin. Kelan maksama eläke on suhteutettu ja sieltä ei saadakaan kuin se perusosa.

Itse olen päinvastoin huomannut että avopuoliso on kaikilla viranomaisilla kyllä tiedossa vaikkei sitä ole minnekään ilmoittanut.

Ja sairaalassa taas ei aviopuolisokaan ole automaattisesti se lähiomainen, sen voi ihan itse päättää kenet siihen tärkeimpään asemaan haluaa.

e

3) Halusimme olla toistemme lähiomaisia. Nythän voi lähiomaisen ilmoittaa sairaalaan ja vakuutusyhtiöön mutta viranomaisten papereissahan ne ovat sitten omat vanhemmat/sisarukset/lapset.

on alaikäiset lapset (kuolleen kanssa yhteiset) niin saa kyllä joatin eläkettä. Ja luulisin, että sille rahalle olisi käyttöä. Kyllä meillä ainakin on leveämpi leipä, kun on kaksi palkansaajaa kuin, että olisi vain yksi.

olisikin hyvät tulot, niin hän saa leskeneläkettä niin kauan kuin perheessä on alle 18-vuotiaita lapsia (jos ne ovat lesken ja vainajan yhteisiä).

LESKENELÄKE



Leskeneläkkeen voi saada sekä nais- että miesleski. Ehtona kuitenkin on, että puolisot ovat menneet naimisiin ennen kuin kuollut puoliso oli täyttänyt 65 vuotta. Tämän lisäksi leskeneläkkeen saamiseen vaikuttaa se, onko puolisoilla ollut yhteistä lasta.



Jos puolisoilla on tai on ollut yhteinen lapsi, oma tai ottolapsi, leskellä on oikeus leskeneläkkeeseen. Lesken iällä tai avioliiton kestolla ei tässä tilanteessa ole merkitystä.

Lapseton leski



Kun yhteistä lasta ei ole, leski saa perhe-eläkkeen, jos



avioliitto oli solmittu ennen kuin leski on täyttänyt 50 vuotta

avioliitto oli kestänyt vähintään viisi vuotta

leski oli puolison kuollessa vähintään 50-vuotias tai saanut työkyvyttömyyseläkettä yhdenjaksoisesti vähintään kolme vuotta ennen puolison kuolemaa.



Jos avioliitto oli solmittu ennen 1.7.1990, leskellä on oikeus perhe-eläkkeeseen, vaikka hän olisi ollut yli 50-vuotias avioliiton solmimishetkellä.

Avopuoliso tai rekisteröity parisuhde



Avopuoliso ei voi saada leskeneläkettä vaikka hänellä olisi yhteinen lapsi avopuolisonsa kanssa.



Rekisteröidyn parisuhteen osapuolet voivat saada perhe-eläkettä, jos täyttävät leskeneläkkeen saantiedellytykset.

Milloin leskeneläke alkaa ja päättyy?



Leskeneläke alkaa puolison kuolemaa seuraavan kuukauden alusta. Lesken perhe-eläkeoikeus jatkuu koko loppuelämän ajan, jos hänen olosuhteissaan ei tapahdu muutoksia. Määrään saattaa kuitenkin tulla muutoksia.



Leskeneläke lakkaa, jos leski menee uudelleen naimisiin alle 50-vuotiaana. Tällöin leskelle maksetaan kolmen vuoden leskeneläkettä vastaava kertasuoritus. Jos leski on täyttänyt 50 vuotta, hän voi mennä uudelleen naimisiin eikä se vaikuta leskeneläkkeeseen

yhtä paljon juridisista ja järkisyistä kuin romantiikan takia ja sitoumuksen sekä koskemattomuuden merkiksi. Leskeneläke on nimenoaan tärkeä minulle, koska olen kotona ja miehellä pitkä työura. Mies itse on huolissaan pärjämisestäni, jos kuolisi ennen minua.

Olen hyvätuloinen työssäkäyvä. Jäin leskeksi 26-vuotiaana. Kyllä vaan kuule saadaan ihan todella hyvät leskeneläkkeet ja perhe-eläkkeet. Ne lasketaan kuolleen puolison tulojen mukaan. Ne mitä maksetaan eläkevakuutusyhtiöstä, eivät ole millään tavalla suhteutettuja minun tuloihin. Kelan maksama eläke on suhteutettu ja sieltä ei saadakaan kuin se perusosa.

kkun ei kovin montaa vuotta ehtinyt tienata, vai oliko paljon sinua vanhempi?

mielestäni kannattaa. Ja se tullee tehdä ennen kuin täyttää 50-vuotta, muuten ei saa leskeneläkettä.

Minä menin naimisiin rakkaudesta, en saadakseni taloudellista hyötyä.

Se on yksi monien asioiden joukossa. Mutta kaikkihan riippuu siitä, mitä arvostaa. Avioliitto on ennen kaikkea taloudellinen ja juridinen sopimus, jonka vaikutukset ilmenevät enimmäkseen, ironista kyllä, vasta sitten kun avioliitto päättyy. Ja JOKAINEN AVIOLIITTO PÄÄTTYY - eroon tai kuolemaan.



Eli erotilanteessa tai puolison kuollessa sillä on TODELLA ISO ero onko avioliitossa vai pelkästään toisilleen tuntemattomia kavereita, mitä avoliitto juridisesti on.

mielestäni kannattaa. Ja se tullee tehdä ennen kuin täyttää 50-vuotta, muuten ei saa leskeneläkettä.

laskuria jossain?

Jos itse tienaa 3000-4000e/kk, niin saako mitään puolison kuoltua?

Eli erotilanteessa tai puolison kuollessa sillä on TODELLA ISO ero onko avioliitossa vai pelkästään toisilleen tuntemattomia kavereita, mitä avoliitto juridisesti on.

omaisuus meillä on puoliksi ja koska on lapsia, niin verotukselliset asiat menee samoin kuin avioliitosta. Avo-leskellä ei ole asumisoikeutta yhteiseen kotiin, meillä tosin on henkivakuutus, jonka turviin voin tarvittaessa ostaa lapset talosta ulos.

Eli erotilanteessa tai puolison kuollessa sillä on TODELLA ISO ero onko avioliitossa vai pelkästään toisilleen tuntemattomia kavereita, mitä avoliitto juridisesti on.

omaisuus meillä on puoliksi ja koska on lapsia, niin verotukselliset asiat menee samoin kuin avioliitosta. Avo-leskellä ei ole asumisoikeutta yhteiseen kotiin, meillä tosin on henkivakuutus, jonka turviin voin tarvittaessa ostaa lapset talosta ulos.

Ja maistraattihan sen sitä paitsi päättää saatko ostaa vai et ja millä hinnalla.

ja sitten työntekijäin ryhmähenkivakuutus. Perhe-eläkettä on vakuutus että ansaintaperiaatteella (isompaa ja pienempää riippuen tilanteestanne), oletteko töissä jne

että jokaisella olisi samat perusteet avioitua ja samat hyötynäkemykset.



Me menimme naimisiin, koska

1) Halusimme lastemme olevan molempien omia ilman todisteluja. Yksi asiapaperi lastenvalvojalla käyntien sijaan (meillä useampia lapsia)

2) Halusimme yhteisen sukunimen

3) Halusimme olla toistemme lähiomaisia. Nythän voi lähiomaisen ilmoittaa sairaalaan ja vakuutusyhtiöön mutta viranomaisten papereissahan ne ovat sitten omat vanhemmat/sisarukset/lapset.

4) Halusimme periä toisemme ennen lasten syntymää ja pitää omaisuutemme virallisesti yhteisenä. Mahdollisen kuoleman tai eron tullen tiesimme, mitä tulisi tapahtumaan eikä ole tarvinnut raapustella erilaisia testamentteja.



Näiden lisäksi avioliitto merkitsi meille pysyvyyttä ja osoitusta niin lähisuvullemme kuin kaukaisemmillekin, että olemme yksi yhteinen yksikkö, joka ei nyt vain hengaile tässä huvkseen yhdessä hetken verran. Ihan yhtä tosissamme olisimme olleet, vaikka emme olisi avioituneet, joten tämä kohta nyt vain jätti turhat arvailut, ihmettelyt ja vanhojen sukulaisten typerät arvoasteikot pois. Toisaalta molemmat kokivat, että se avioliitto on lopullinen sinetti suhteellemme ja osoitus toisillemme siitä, että tässä ihan oikeasti pysytään loppuun asti tai ainakin pyritään siihen. Ei tarvinnut miettiä, onko se toinen yhtä tosissaan ja miten tässä edetään, ovatko rahat yhteiset vai erilliset jne. kun molemmat keskustelimme asian selväksi avioitumispäätöksen yhteydessä. Meille siis avioituminen merkitsi tietynlaista syvempää sitoutumista, tietoista päätöstä siitä, että tässä olemme lopun elämäämme. Emme vain ajautuneet yhteen ja todenneet, että tässä ollaan, kunnes ei enää huvita. Meillä oli päämäärä ja tavoite, jota toteutamme edelleen.



Joku toinen hoitaa nämä asiat kuntoon avoliitossa, keskustelee hommat selviksi tai haluaakin nopean poispääsyn, jos homma ei enää huvita. On naurettavaa ajatella, että avioliiton hyöty voitaisiin määritellä samalla tavalla jokaisen kohdalla.

mielestäni kannattaa. Ja se tullee tehdä ennen kuin täyttää 50-vuotta, muuten ei saa leskeneläkettä.

laskuria jossain?

Jos itse tienaa 3000-4000e/kk, niin saako mitään puolison kuoltua?

sä saat sen oletetun puolison eläketulon omiesi lisäksi

Kyllä avioliitto vaan kannattaa etenkin jos molemmat ovat hyvätuloisia

Joku toinen hoitaa nämä asiat kuntoon avoliitossa, keskustelee hommat selviksi tai haluaakin nopean poispääsyn, jos homma ei enää huvita. On naurettavaa ajatella, että avioliiton hyöty voitaisiin määritellä samalla tavalla jokaisen kohdalla.

jos on yhtisiä lapsia ja yhteinen talo + laina.