Minulla on ystävinä petetty vaimo ja toinen nainen.

ei varmasti meinaa sellaista että monikin, mutta moni varmasti antaa ymmärrystä ihmisen luonnolle rakastaa.

[quote author="Vierailija" time="04.04.2013 klo 22:05"]

Se henkinen pahoinpitely, minkä pettäjä puolisolleen ja lapsilleen aiheuttaa on traumaattista ja niitä seurauksia maksetaan vuosia. Pettäjä on myös huono vanhempi asettaessaan lapsensa sellaiseen tilanteeseen, josta väistämättä aiheutuu kriisi perheeseen. Sekä puolisonsa/tulevan entisen puolisonsa tilanteeseen, jossa tämä ei voi suhtautua positiivisesti ihmiseen, joka on tullut kolmanneksi pyöräksi.

Erityisen raskasta on, jos tämä kolmas pyörä vielä päätyy pettäjän puolisoksi ja petetty puoliso joutuu jakamaan lapsensa heidän kanssaan. Tällöin pettäjä on laittanut puolisonsa/ex-puolisonsa ja lapsensa mahdottomaan tilanteeseen. Henkilö, jonka kanssa perhe on rikottu pitäisikin ottaa vastaan uutena perheenjäsenenä ja lapsien ja e-puolison suhtautua tähän asiallisesti ja jakaa elämä tämän uuden tuskaa aiheuttavan tuttavuuden kanssa.

Lapsien kannaltahan on oleellista, että vanhemmat ovat väleissä ja suhtautuvat toisiinsa asiallisesti ja hoitavat ja huomioivat lapset. Pettämistapauksessa alkuasetelma on niin kiero ja aiheuttaa suurta tuskaa, että pettävä puoliso asettaa ex-perheensä mahdottomaan tilanteeseen.

Tässä ei auta vanhemmiten henkinen kasvu, sielunkumppanuus, rakastuminen tai tuomitsematta jättäminen. Pettäjästä paljastuu itsekäs, selkärangaton ihminen ja kolmannesta pyörästä myös löyhän moraalin jakava henkilö. On vaan asioita, joissa ei ole harmaita alueita. Jos haluaa erota puolisostaan, sen voi käsitellä puolisonsa kanssa. Ja aloittaa vasta eron jälkeen uuden suhteen.  

[/quote]

Riippuu paljon puolisosta. Esimerkiksi vaimoni ei suutu toisista naisista tai tyttöystävistäni. Hänestä on ihan jees, jos tapailen välillä muitakin, kuin lojuan kotona. 

Meillä on myös unelma isosta perheestä, jossa on useampi äiti. 

Kyllä tuo on aika kristillisestä näkökulmasta katsottu tuo sinun mielipiteesi. On monenlaisia perheitä ja parisuhteita. 

Itse en osaa pitää toista naista/miestä tarinan pahimpana konnana, koska moraalisesti vastaavia tekoja tulee tehtyä itsekin jokapäiväisessä arkielämässä. Ostan esimerkiksi halpaketjujen vaatteita, israelilaisia appelsiineja ja minulla on nokian kännykkä, vaikka tiedän, että niitä tuottaessa on poljettu toisia ihmisiä. Sama juttu tässä. En ikinä pettäisi miestäni, koska olen luvannut olla uskollinen ja tiedän, että se on miehelleni tärkeää. Ymmärrän kuitenkin toista naista/miestä siinä mielessä, että hän ei ole luvannut kenellekään mitään eikä petä ketään, kuorii vaan kermat päältä siitä, että joku toinen tekee niin. Samalla tavalla minäkään en pitäisi hikipajaa, kyykyttäisi ja vakoilisi toisia ihmisiä tai rikkoisi kansainvälisiä sopimuksia ajamalla heitä pois kodeistaan. Mutta omaatuntoani ei pistä noista toisten vääristä teoista hyötyminen niin paljoa, että lopettaisin.

Rakastamisen vapaus harvoin sallitaan muille kuin itselle.

olen sanaton.Olen yhä sinkku ja erosta aikaa kuusi vuotta.

[quote author="Vierailija" time="05.04.2013 klo 21:14"]

[quote author="Vierailija" time="04.04.2013 klo 22:05"]

Se henkinen pahoinpitely, minkä pettäjä puolisolleen ja lapsilleen aiheuttaa on traumaattista ja niitä seurauksia maksetaan vuosia. Pettäjä on myös huono vanhempi asettaessaan lapsensa sellaiseen tilanteeseen, josta väistämättä aiheutuu kriisi perheeseen. Sekä puolisonsa/tulevan entisen puolisonsa tilanteeseen, jossa tämä ei voi suhtautua positiivisesti ihmiseen, joka on tullut kolmanneksi pyöräksi.

Erityisen raskasta on, jos tämä kolmas pyörä vielä päätyy pettäjän puolisoksi ja petetty puoliso joutuu jakamaan lapsensa heidän kanssaan. Tällöin pettäjä on laittanut puolisonsa/ex-puolisonsa ja lapsensa mahdottomaan tilanteeseen. Henkilö, jonka kanssa perhe on rikottu pitäisikin ottaa vastaan uutena perheenjäsenenä ja lapsien ja e-puolison suhtautua tähän asiallisesti ja jakaa elämä tämän uuden tuskaa aiheuttavan tuttavuuden kanssa.

Lapsien kannaltahan on oleellista, että vanhemmat ovat väleissä ja suhtautuvat toisiinsa asiallisesti ja hoitavat ja huomioivat lapset. Pettämistapauksessa alkuasetelma on niin kiero ja aiheuttaa suurta tuskaa, että pettävä puoliso asettaa ex-perheensä mahdottomaan tilanteeseen.

Tässä ei auta vanhemmiten henkinen kasvu, sielunkumppanuus, rakastuminen tai tuomitsematta jättäminen. Pettäjästä paljastuu itsekäs, selkärangaton ihminen ja kolmannesta pyörästä myös löyhän moraalin jakava henkilö. On vaan asioita, joissa ei ole harmaita alueita. Jos haluaa erota puolisostaan, sen voi käsitellä puolisonsa kanssa. Ja aloittaa vasta eron jälkeen uuden suhteen.  

[/quote]

Riippuu paljon puolisosta. Esimerkiksi vaimoni ei suutu toisista naisista tai tyttöystävistäni. Hänestä on ihan jees, jos tapailen välillä muitakin, kuin lojuan kotona. 

Meillä on myös unelma isosta perheestä, jossa on useampi äiti. 

Kyllä tuo on aika kristillisestä näkökulmasta katsottu tuo sinun mielipiteesi. On monenlaisia perheitä ja parisuhteita. 

[/quote]

Ymmärtkö, mikä on pettämistä? Se on toisen selän takana puuhaamista, valehtelua ja toisen syyllistämistä omista valinnoistaan.

Se, että vaimosi hyväksyy puuhasi, ei tee sinusta pettäjää. Olet kertonut asiasta vaimollesi, ja hän on saanut valita, hyväksyykö vai ei. Teillä on outo parisuhde, mutta ilmeisesti vaimollasi on vapaa valinta tehdä samoin kuin sinä (en kyllä kutsuisi parisuhteeksi mutta se ei ole pointti).

Kristillisyydellä ei ollut mitään sijaa kommentillani vaan sillä, miten toista ihmisitä kohdellaan. Jos koet, että saat tehdä mitä tahansa ja vaimon osa on vain hyväksyä herransa puuhat, niin olet mielestäni sairas, narsisti ja vaimosi läheisriippuvainen. Mutta jos olette sopineet asiat reilusti, on teillä ihan rehti suhde ja kummallakin on samat mahdollisuudet tehdä valintojaan.

Pettäminen ei ole normaaliin parisuhteeseen kuuluva asia eikä sillä ole mitään tekemistä rakkauden kanssa. Pettämisessä ei kunnioiteta ketään muuta osapuolista kuin sitä omaa napaa. Siinä nakerretaan pois luottamus ja parisuhteen perusta ja se ON vahingollista koko perheelle. Pettäjä ei ole reilu eikä rehti vaan heikko ja itsekäs. Hän toimii vain oman hyvinvointinsa maksimoimiseksi välittämättä perheestään (vaimostaan ja lapsistaan) tai panokumppanistaan/-kumppaneistaan.

Edelleen korostan, että parisuhteen ydin on se luottamus ja rehellisyys. 

joo siis toiset naiset/miehet on ihan parhautta! Ihania, rakastettavia ihmisiä, niihinhän voi itse rakastua tai puoliso!

39, harmi, kaikille ei ole suotu tollaist jumalan lahjaa. Kyllä vaimosi saa olla ylpeä!

[quote author="Vierailija" time="01.02.2013 klo 22:20"]

Mitä enemmän tulee ikää ja kokemusta, sen loivemmaksi särmät ja jyrkät mielipiteet hioutuvat. Asioita voi katsoa niin monesta eri näkökulmasta. Ehdottomuus ja tuomitseminen kuuluu kypsymättömyyteen, keskeneräisyyteen.

[/quote]

Koskas päättyy keskeneräisyys? Eikös ihminen ole kesken aina...?

"Jos äiti pitkän jorinan tapauksessa olisi vain häipynyt lapsi matkassaan, olisi isä voinut tehdä poliisille ilmoituksen ja se olisi sitten katsottu lapsen kaappamiseksi. Sitten tietysti eri asia jos isä ei reagoisi lähtöön mitenkään, olisi katsottu että on hyväksynyt lapsen asumisen äidin kanssa."

Tämän kirjoittaja on valitettavasti väärässä, mutta mitä harvempi nainen sen tietää, sen parempi. Äiti voi ihan oikeasti häipyä lapsi matkassaan, eikä sitä katsota kaappaamiseksi niin kauan kuin äiti on lapsen huoltaja. Lapsi on vain huoltajansa hoivassa, eikä se ole rikos.

Veljelleni kävi näin: vaimo muutti tuntemattomaan osoitteeseen, eikä veljeni löytänyt häntä. Viranomaiset (poliisi, sosiaaliviranomaiset) eivät suostuneet auttamaan, koska ei ollut syytä epäillä, että lapsen henki tai terveys olisi vaarassa huoltajan luona. Myöhemmin selvisi, että vaimo oli sossujen järjestämässä tukiasunnossa, jonka hän oli saanut valehtelemalla, että elää väkivalaisessa avioliitossa ja tarvitsee turvaa. Mitään todisteita pahoinpitelyistä ei hänellä ollut, koska sellaisia ei ollut sattunut.

Tapahtumaketju päättyi niin, että lapsi jäi äidille, koska oikeus katsoi, että lapsen asuminen oli jo vakiintunut äidin luo.

Miesten pelko lastensa menettämisestä on täysin aiheellinen ja uskon, että moni mies sinnittelee tämän takia huonossakin liitossa.

Rakkaus on tahdon asia ja asenne, jossa onni  on sivutuotteena. Näin ollen ihminen joka "ei ole onnellinen" suhteessaan, laiminlyö todennäköisesti ihan itse sitä suhdetta. Ja kuvittelee lapsellisesti että onni on jotain mitä voi vaatia toiselta. Ja yrittää pelata omaan pussiin vähän extraa sitten jossain muussa pedissä. Jos puoliso on oikeasti henkisesti sairas, voi olla aika kohtuutonta vaan tahto rakastaa, peruspikkulapsivaihe ei riitä syyksi. Ne jotka haluavat rakastaa puolisoaan myötä- ja vastoinkäymisissä myös tekevät sen.

Toisaalta ihminen ei ole pelkästään moraalinen toimija, vaan myös vietit vievät- ja niiden kanssa ihminen, varsinkaan mies ei ole yksiavioinen. Yksiavioisuus liittyi aikanaan maanviljelyn tuottaman omaisuuden hallintaan, ei rakkauteen.

Paljon on kiinni ihmisen minäkuvastakin kiinni miten pettämisen kokee. Jos on elänyt omassa pikku kotivaltakunnassaan, tuntuu varmaan maailmanlopulta, jos taas on muutakin elämää ja elämänkokemusta, on mahdollisuuksia myös kasvaa ja selvitä tavalla tai toisella. Elämä ei ole itsestäänselvää, eikä myöskään terveys. Niitä vasten pettäminen on pienempi paha.

Asema toisena naisena ei pidemmän päälle kannata. JOkainen on ihan oikean, päivänvalon kestävän rakkauden arvoinen. Jos rakkaus elää valheellisessa suhteessa, on aika naiivia luottaa sanoihin jotka tässä valheessa lausutaan. Lähtökohtaisesti kun on jo tekemisissä ihmisen kanssa joka voi pettää rakkaidensa luottamuksen, kunnioituksen, arvostuksen. Joka valehtelee saadakseen jotain itselleen, sen sijaan että kantaisi vastuun elämästään, olisi rehellinen tarpeissaan. Voidakseen toimia noin, täytyy olla jotain vikaa tunnepuolella.

[quote author="Vierailija" time="04.04.2013 klo 00:54"]

Olen vähän kyllästynyt näihin "te ette ymmärrä"/"kaikki ei ole niin mustavalkoista"/"elämässä kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan" -jorinoihin. Ne ovat pelkkää sanahelinää ja selittelyä itselle, että kyllä mä oikeesti olen tosi hyvä ja korkeamoraalinen tyyppi vaikka paneskelinkin naapurin jarin/minnan kanssa puolison selän takana. Ehkä pieni mustavalkoisuus tekisi teille hyvää, kun ette kerran osaa käyttäytyä kuin omia tunteitanne ja himojanne ajatellen. 

Ja tuo 6:n kirjoitus. Mitä lieventäviä asiainhaaroja noissa sinun pettämistarinoissasi muka oli? Ihan tavallisia (oman moraalini mukaan tuomittavia) pettämiskuvioita, samat vanhat jorinat ja selitykset.

[/quote]

Just aattelin samaa, kun luin ketjua. Olen itse paneskellut varattujen miesten kanssa nuorena ja ei niissä jutuissa ole mitään sen kummempaa ymmärrettävää ja mitään harmaat mustan ja valkoisen välissä.

Ihan vain lähdin mukavien miesten matkaan ja seukkasinkin, vaikka tiesin, että kotona on vaimo ja lapset. Nuorena se jotenkin kutkuttikin mukavasti kun ajatteli, että on ns, parempi kun vaimo.

Sitten kolahti, kun itse asuin avoliitossa ja mies petti.

Ja ei, ei tullut mieleenkään ymmärtää sitä narttua, joka miehen kanssa pani, vaikka tiesi minun olemassaolosta. Ihan samanlainen narttu oli kuin olin minäkin ollut.

Joten lopettakaa toiset naiset se lässyttäminen ja olkaa edes tässä rehellisiä.

[quote author="Vierailija" time="07.04.2013 klo 10:16"]

[quote author="Vierailija" time="05.04.2013 klo 21:14"]

[quote author="Vierailija" time="04.04.2013 klo 22:05"]

Se henkinen pahoinpitely, minkä pettäjä puolisolleen ja lapsilleen aiheuttaa on traumaattista ja niitä seurauksia maksetaan vuosia. Pettäjä on myös huono vanhempi asettaessaan lapsensa sellaiseen tilanteeseen, josta väistämättä aiheutuu kriisi perheeseen. Sekä puolisonsa/tulevan entisen puolisonsa tilanteeseen, jossa tämä ei voi suhtautua positiivisesti ihmiseen, joka on tullut kolmanneksi pyöräksi.

Erityisen raskasta on, jos tämä kolmas pyörä vielä päätyy pettäjän puolisoksi ja petetty puoliso joutuu jakamaan lapsensa heidän kanssaan. Tällöin pettäjä on laittanut puolisonsa/ex-puolisonsa ja lapsensa mahdottomaan tilanteeseen. Henkilö, jonka kanssa perhe on rikottu pitäisikin ottaa vastaan uutena perheenjäsenenä ja lapsien ja e-puolison suhtautua tähän asiallisesti ja jakaa elämä tämän uuden tuskaa aiheuttavan tuttavuuden kanssa.

Lapsien kannaltahan on oleellista, että vanhemmat ovat väleissä ja suhtautuvat toisiinsa asiallisesti ja hoitavat ja huomioivat lapset. Pettämistapauksessa alkuasetelma on niin kiero ja aiheuttaa suurta tuskaa, että pettävä puoliso asettaa ex-perheensä mahdottomaan tilanteeseen.

Tässä ei auta vanhemmiten henkinen kasvu, sielunkumppanuus, rakastuminen tai tuomitsematta jättäminen. Pettäjästä paljastuu itsekäs, selkärangaton ihminen ja kolmannesta pyörästä myös löyhän moraalin jakava henkilö. On vaan asioita, joissa ei ole harmaita alueita. Jos haluaa erota puolisostaan, sen voi käsitellä puolisonsa kanssa. Ja aloittaa vasta eron jälkeen uuden suhteen.  

[/quote]

Riippuu paljon puolisosta. Esimerkiksi vaimoni ei suutu toisista naisista tai tyttöystävistäni. Hänestä on ihan jees, jos tapailen välillä muitakin, kuin lojuan kotona. 

Meillä on myös unelma isosta perheestä, jossa on useampi äiti. 

Kyllä tuo on aika kristillisestä näkökulmasta katsottu tuo sinun mielipiteesi. On monenlaisia perheitä ja parisuhteita. 

[/quote]

Ymmärtkö, mikä on pettämistä? Se on toisen selän takana puuhaamista, valehtelua ja toisen syyllistämistä omista valinnoistaan.

Se, että vaimosi hyväksyy puuhasi, ei tee sinusta pettäjää. Olet kertonut asiasta vaimollesi, ja hän on saanut valita, hyväksyykö vai ei. Teillä on outo parisuhde, mutta ilmeisesti vaimollasi on vapaa valinta tehdä samoin kuin sinä (en kyllä kutsuisi parisuhteeksi mutta se ei ole pointti).

Kristillisyydellä ei ollut mitään sijaa kommentillani vaan sillä, miten toista ihmisitä kohdellaan. Jos koet, että saat tehdä mitä tahansa ja vaimon osa on vain hyväksyä herransa puuhat, niin olet mielestäni sairas, narsisti ja vaimosi läheisriippuvainen. Mutta jos olette sopineet asiat reilusti, on teillä ihan rehti suhde ja kummallakin on samat mahdollisuudet tehdä valintojaan.

Pettäminen ei ole normaaliin parisuhteeseen kuuluva asia eikä sillä ole mitään tekemistä rakkauden kanssa. Pettämisessä ei kunnioiteta ketään muuta osapuolista kuin sitä omaa napaa. Siinä nakerretaan pois luottamus ja parisuhteen perusta ja se ON vahingollista koko perheelle. Pettäjä ei ole reilu eikä rehti vaan heikko ja itsekäs. Hän toimii vain oman hyvinvointinsa maksimoimiseksi välittämättä perheestään (vaimostaan ja lapsistaan) tai panokumppanistaan/-kumppaneistaan.

Edelleen korostan, että parisuhteen ydin on se luottamus ja rehellisyys. 

[/quote]

En nyt menisi vannomaan että jokaisen parisuhteen ydin on luottamus ja rehellisyys. Kauniilta se kuitenkin kuulostaa, kun kirjoitat niin.

Mielestäni meillä ei ole outo parisuhde. Mielestäni olet väärässä. 

Olen myös erimieltä siitä että valehtelu olisi pettämistä. 

Valehtelu on valehtelua ja pettäminen pettämistä. Valehtelu ei ole pettämistä. 

Odottelen anteeksipyyntöäsi tuosta "oudosta parisuhteesta". 

itse olen myös ollut se toinen nainen, perustanut jopa perheen miehen kanssa. Mies tosiaan erosi, ero oli laitettu viereille ennen minua, olin hänen mukanaan hakemassa oikeustalolta kirjallista päätöstä.,

Elimme ja olimme yhdessä, sitten tuli eka lapsi ja sitten toinen, syystä tai toisesta meille tuli myös ero, mutta ihan sulassa sovussa erottiin jne.

Kerran sitten olin viemässä lapsia isälle, niin tämä vaimo josta mieheni erosi olikin iloisena ottamassa lapsia vastaan.. hän siinä sitten  kertoi olleensa ihan tasan joka ikinen vuosi siinä kuviossa mukana. Minä ihan autuaan tietämätön asiasta.

No todellakin olin onnellinen, että pääsin eroon moisesta paskasta... exäni ja hänen ex vaimonsa ovat uudelleen naimisissa.. heillä ei ole lapsia eikä tule koska nainen on yli 50..

mä en tajua kuinka olin niin sokea, mies oli helvetin hyvä valehtelemaan ja manipuloimaan ihmisiä mielensä mukaisesti. No pilkka osui omaan nilkkaan miehellä ja hän elää sen mukaan.

[quote author="Vierailija" time="04.04.2013 klo 19:28"]

[quote author="Vierailija" time="04.04.2013 klo 19:05"]

Juu ketään ei omisteta ja rakkaus ei ole sama, kuin mustasukkaisuus. 

Vielä jotenkin oksettaa se näkökulma että toinen nainen on miehelle vain ylimääinen pano. Sitä toitotetaan. Miehenä täytyy kyllä kumota tuo.

:/

[/quote]

Kyllä vielä oksettavampaa on se, jos mies tällä perustelee sellaisessa valheessa elämisen, mitä sivusuhteen ylläpito edellyttää.

Jos nyt yrität tosiaan väittää, että mies välittää kummastakin naisesta, niin eikö silloin ole erityisen kuvottavaa, kuinka paljon mies näille kummallekin valehtelee?

[/quote]

Ei se ole kuvottavaa. Kuvottavaa on mielestäni se että hän pelkää ja joutuu tyynnyttelemään ihmisiä valehtelemalla. Vapaammassa ilmapiirissä ei tarvitsisi valehdella. Valehtelulle on aina syy. 

Mikäs sen jalompaa, kuin valehdella ettei loukkaisi rakkaimpiaan.  Se on kaunista.

[quote author="Vierailija" time="05.04.2013 klo 22:01"]

joo siis toiset naiset/miehet on ihan parhautta! Ihania, rakastettavia ihmisiä, niihinhän voi itse rakastua tai puoliso!

39, harmi, kaikille ei ole suotu tollaist jumalan lahjaa. Kyllä vaimosi saa olla ylpeä!

[/quote]

Erityisesti olen ylpeä vaimostani ja lapsistani ja muista rakkaista läheisistä ihmisistä, jotka mahdollistavat tämän.

[quote author="Vierailija" time="06.04.2013 klo 14:38"]

[quote author="Vierailija" time="04.04.2013 klo 19:28"]

[quote author="Vierailija" time="04.04.2013 klo 19:05"]

Juu ketään ei omisteta ja rakkaus ei ole sama, kuin mustasukkaisuus. 

Vielä jotenkin oksettaa se näkökulma että toinen nainen on miehelle vain ylimääinen pano. Sitä toitotetaan. Miehenä täytyy kyllä kumota tuo.

:/

[/quote]

Kyllä vielä oksettavampaa on se, jos mies tällä perustelee sellaisessa valheessa elämisen, mitä sivusuhteen ylläpito edellyttää.

Jos nyt yrität tosiaan väittää, että mies välittää kummastakin naisesta, niin eikö silloin ole erityisen kuvottavaa, kuinka paljon mies näille kummallekin valehtelee?

[/quote]

Ei se ole kuvottavaa. Kuvottavaa on mielestäni se että hän pelkää ja joutuu tyynnyttelemään ihmisiä valehtelemalla. Vapaammassa ilmapiirissä ei tarvitsisi valehdella. Valehtelulle on aina syy. 

Mikäs sen jalompaa, kuin valehdella ettei loukkaisi rakkaimpiaan.  Se on kaunista.

[/quote]

Meinaatko, että monikin pettäjä olisi valmis esim. vapaaseen suhteeseen?

Paha ei ole kenkään ihminen, toinen heikompi vain toista. Ja ulkopuolelta ei voi tietää kaikkia puolia asioista. Mutta itse sanoisin kyllä ystävälleni suoraan, mitä ajattelen toisena naisena olemisesta.

Mitä enemmän tulee ikää ja kokemusta, sen loivemmaksi särmät ja jyrkät mielipiteet hioutuvat. Asioita voi katsoa niin monesta eri näkökulmasta. Ehdottomuus ja tuomitseminen kuuluu kypsymättömyyteen, keskeneräisyyteen.

Paha ei ole kenkään ihminen, toinen heikompi vain toista. Ja ulkopuolelta ei voi tietää kaikkia puolia asioista. Mutta itse sanoisin kyllä ystävälleni suoraan, mitä ajattelen toisena naisena olemisesta.

Se selkäranka on jossain vaiheessa vain kasvatettava, ja kehitystä nopeuttaa, jos muut ihmiset osoittavat ihmiselle hänen paikkansa. Nämä petturit ja toiset naisethan ovat aina ns. huonoitsetuntoisia narsisteja. Kun huoraaminen loppuu, kehittyy tällaisen ihmisen itsetunto positiiviseen suuntaan ja hän lakkaa satuttamasta myös itseään.

Paha ei ole kenkään ihminen, toinen heikompi vain toista. Ja ulkopuolelta ei voi tietää kaikkia puolia asioista. Mutta itse sanoisin kyllä ystävälleni suoraan, mitä ajattelen toisena naisena olemisesta.

Ei yhtään mitään muuta kuin että sinulla ei enää ole ystävää. Mikä varmaan onkin ihan okei.