Jos saisit muuttaa yhden asian itsessäsi (ulkonäkö, luonne, koulutus..) mikä se olisi?

mulla rumat ohuet haivenet ja iän myötä ne vaan entisestään ohenee :-(

Haluaisin selkeämmän uran. Sillähän sitä sitten saisi pysyvän työpaikan, rahaa ja elintasoa. Muu oikeastaan on kunnossa. Tai no, jos 20kg siais pysyvästi pois, niin sitten olisinkin naisena jo liki täydellinen ;)

päättämättömyyteni elämässä. Olen tuuliviiri ja kroonisesti tyytymätön ja en uskalla tämän piirteen vuoksi sitoutua mihinkään kun en ole ikinä varma onko tämä jotain mitä yhtään haluan. Koskee kaikkea opintoja, työpaikkaa, parisuhteita, asuntoa..

Ja kaiken alla olen vielä todella pelkuri niin en uskalla edes yrittää hankkia mitään pysyvää elämääni kun en usko ansaitsevani mitään niin hienoa.

Kerrankin mielenkiintoinen ketju, oikein odotin että ap, ja oliko 8 vaihtavat yhteystietoja, kirjoittelevat toisilleen, ehkä ystävystyvät ja tapaavatkin sitten myöhemmin. Rohkeutta ;)

Jotka estävät minua menestymästä.

Sitä kautta mm. ikuinen väsymys ja saamattomuus, ylipaino ja muut harmilliset lieveilmiöt häviäisivät.

En niinkään kykyjä, kyllä mä ihan sujuvasti ihmisten kanssa seurustelen, en ole ujo eikä minulla ole koskaan ollut vaikeuksia tulla pidetyksi. Minulla ei vain ole riittävää sosiaalista motivaatiota jotta jaksaisin ylläpitää pysyviä ihmissuhteita, ja sen takia jään paitsi hyvin paljosta.



Katselen ympärilläni ihmisiä joilla on paljon läheisiä ystäviä joiden kanssa he aktiivisesti tekevät asioista ja selvästikin nauttivat siitä kovasti, ihmisiä joilla on rakastavat välit sukulaistensa kanssa ja antoisaa yhdessäoloa. Ihmisiä jotka saavat suurta henkistä tyydytystä yhteiselämästä puolisonsa kanssa, joille perhe on voimaannuttava henkireikä. Katselen sitä ihaillen ja kadehtien.



Itselläni on kyllä kavereita ja sukulaisia ja mies ja lapset, mutta en pysty saamaan heistä samanlaista luonnollista onnea kuin muut ihmiset tuntuvat saavan omistaan. Oikeastaan minulla varmaan on mies ja lapset lähinnä siksi että olen niin kovasti yrittänyt olla sellainen kuin sosiaalisemmat ihmiset, ajattelin että jos menisin naimisiin ja saisin lapsia niin se olisi kuitenkin parempi vaihtoehto kuin olla sinkkuna ikuisesti, mutta enpä tiedä.



Ihmiset jotka kovasti tarvitsevat muita ihmisiä tuntuvat olevan onnellisempia kuin ihmiset jotka eivät niinkään. Minun elämäni on tavallaan hyvin pientä.

Ilman muuta yliopistokoulutus ja sitä myötä hyvä ura! Paljon voisin itsessäni muuttaa/poistaa (jumalaton migreeni), mutta olen katunut niin paljon että nuorena en kiinnostunut yhtään koulunkäynnistä. Olisin varmasti pärjännyt jos olisin viitsiny edes yrittää ja olis ollut edes vähän kunnianhimoa, mutta ei...

Näiden välillä on vaikeaa valita:

- katkeruuteen ja "kyttäämiseen" taipuvainen luonne

- pienet rinnat (tilalle B-kuppi kiitos!)

- sököt hampaat, paikkoja melkein jokaisessa kiitos lapsuuden huonon hammashygienian (tilalle ehjät ja kauniit leegot kiitos!)



Mitään näistä ei saa rahalla :( vaikka pikkuisen ylimääräistä nyt oliskin - silikoneja en halua enkä mitään tekareita....

haluaisin olla vähemmän puhelias ja ajatella enemmän ennen kuin avaan suuni. On todella inhottavaa joutua koko ajan noloihin tilanteisiin ja vähän aikaa sitten onnistuin loukkaamaan muutamaa ihmistä niin et ei varmaan ikinä olla enää oikeasti tekemisissä vaikka nimellisesti oon pyytänyt ja saanut anteeksi...

Kerrankin mielenkiintoinen ketju, oikein odotin että ap, ja oliko 8 vaihtavat yhteystietoja, kirjoittelevat toisilleen, ehkä ystävystyvät ja tapaavatkin sitten myöhemmin. Rohkeutta ;)

Mulla ei ole (enää) sellaista anonyymiä sähköpostiosoitetta, jonka viitsisi tänne laittaa, mutta ehkä AP:lla on... :) t: 8

Muuttaisin itseäni niin, että minusta olisi sairaanhoitajaksi. Vaikka olen ihmisrakas ihminen, niin tällä hetkellä pelkään verta, neuloja, ruumiinnesteitä ja -aukkoja jne. niin paljon, ettei minusta olisi siihen :( Olisi hienoa olla hyödyllisessä ja hyvin työllistävässä ammatissa tämän ainaisen työttömyyden sijaan.

pois. Sitten olisin täydellinen.

Jos saisin pimppini samanlaiseksi kuin ennen synnytyksessä tapahtunutta räjähdystä, olisin todella onnellinen. Virtsankarkailuvaivat pois toisin sanoen.

Haluaisin lisää palkka, ainakin viisi kertaa nykyistä enemmän. Ei se yliopistokoulutus ja maisterin paperit aina rikkaaksi tee, ei edes varakkaaksi.

Kovasti yritän korjata asiaa. Suorastaan häpeän nykyään, kun ammattiani kysytään. Vastapuolen hiljaisuus hävettää vielä enemmän.

T: Lähihoitaja

ja nuorten hoitoon ja kasvatukseen! =)

ap:kysymykseen; painoni raskaus toi kilot =( ja ne jäi =( =( =(

kyttäämään taipuvainen: olet ihan kuin minä! Voi näitä hampaita, miksi, oi miksi en lapsena ja nuorena hoitanut niitä! Pienten rintojen kanssa olen kyllä nykyään jo ihan sinut.

Mutta nämä asiat meillä nyt on ristinämme, yritetään vaan elellä ja edes joskus vähän hellittää siitä katkeruudesta. Kyttäämiselle en taida voida mitään, ja sen lisäksi olen vielä vähän vainoharhainen. Ja pitkävihainen. Onhan tässä tätä muutettavaa... En taida kyllä enää muuttua miksikään.

Kallioraksa

Pitäisin kalliorakennetekniikan pääaineena, enkä vaihtais perus rakennetekniikkaan. Louhiminen on ihan sairaan kallista ja kalliorak. diplomi-insinööreistä kirkuva pula, että joudutaan Ruotisista asti palkkaamaan. Perus raksa DI:t jouluu olemaan ahkera duunis, kallioraksa DI:n sen sijaan riittää vaan vaivautua töihin yhdeksäksi...

Tää keino auttaa

[quote author="Vierailija" time="01.02.2013 klo 21:51"]

sen jonkun piirteen mun luonteessa, minkä takia mulla ei ole ystäviä. En itse edes tiedä, mikä juttu se on, mutta sen muuttaisin.

Minäkään en tiedä mikä se piirre on. Olen ehkä jotenkin outo ja vaikeasti lähestyttävä.

Lainatkaa kirjastosta sellainen kirja kuin "Säännöt miten valloittaa Herra Oikean sydän", siinä käsitellään käyttäytymistä joka vetoaa muihin ihmisiin. Mun kohdalla toimi.

Minakin olen outo ja vaikeasti lahestyttava, tosin olen yrittanyt opetella joitakin alkeellisia saantoja miten ollaan ihmisten kanssa. Jos vaihtaisin jotain niin koulutuksen.