Lue keskustelun säännöt.
Rakkaus sattuu!
31.01.2013 |
Seitsemän vuoden liitto takana, yksi lapsi (2v) ja toivoton tilanne. Miehellä on ties mitä kriisejä jatkuvasti, on jättämässä meitä ja työpaikkaakin välillä. Näitä tulee pahimmillaan nykyisin n 1-2kk välein. Etsii minusta pikkuvikoja joiden takia lähdössä, ja sitten ei lähdekään. Minä rakastan miestä ihan pohjattomasti kaikesta huolimatta. Nyt vain alan olla rikki. Minusta on epäreilua pelätä eroa ja perheen hajoamista näin usein, minusta on epäreilua että jos minä uhkaisin erolla, ei se varmaan hetkauttaisi mitenkään. Miehellä on todennäköisesti masennus, mutta ei suostu ottamaan lääkkeitä ja keskusteluapu ei kuulemma häntä auta.. En kai voi aikuista miestä pakottaakaan? Harmittaa että lapsi tajuaa jo, eträ isä saa äidin itkemään. Yritän itkeä piilossa, mutta aina se ei onnistu. Anteeksi purkaus... Apua/tukea/kokemuksia??
Kommentit (3)
Että jättää tai ei. Mutta lopettaa sen venkslaamisen. Joka kerta rikkoo enemmän..
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä sama,takana 8v. seurusteluu ja 2 lasta. mies havahtui,kun mä petin sitä.en seksii,mutta tapasin 2 kertaa toisen miehen,pussasin sen kaa ja soittelin/viestittelin.no ainoo juttu,että mä en taida enää rakastaa,kävi vaan niin paskasti että oon raskaana,siis tälle omalle miehelle.eka se oli iloinen asia,niinku uusi alku meille.mies vieläkin innoissaan ja muuttunutkin vähä parempaan suuntaan,mutta itse huomaan empiväni.mulla on vaan ne kamalat riitavuodet mielessä.ne vuodet oli niin kuluttavia,en mä taida enää pystyy tähän,en edes tulevan ja olevien lasten takii.
mutta sitten kun kokonaan lakkaa sattumasta, ei se enää ole rakkautta. Riiteleminen on kuitenkin ihan osa elämää vaan.
Voihan se olla että se e-sanan käyttö on tullut ikään kuin sellaiseksi havahduttamiskeinoksi miehelläsi, eli jos se on sellaista lapsellista minkä tahansa reaktion hakua sulta... tosin väärin keinoin. Ymmärrän ettei tuo oikein tunnu kivalta, mutta kaipa kannattaisi sitten vaikka terapian kautta etsiä parempaa kommunikaatiota välillenne. Eihän tuollainen uhkailu ole reilua.
Ja sitten sekin, että jos toinen haluaa lähteä niin eihän sitä estääkään voi. Koittaisi siten vaan oikeasti päättää, eikä jankata jatkuvasti sitä samaa.