Päätin jo ennenkuin tulin raskaaksi kummastakaan olla imettämättä.
Esikoista imetin sairaalassa ja se oli tuskaa.. Lähipiirissä en ole tavannut imettäviä äitejä eikä vanhempani ole minuakaan imettänyt.. Se oli tuskaa. rinnat haavoja täynnä ja verillä, minulle kasvoi uusia punaisia pahkuroita nännin viereen, itkin imettäessä, vauva vain huusi kun ei saanut maitoa yhtään ja imu oli väärä ja kätilöt puristelivat rintoja ja aina vauvan imiessä oli jälkisupistuksia.. itkettää kun ajattelenkin tuota aikaa.. kotiin päästyämme vauva ei osannut imeä tuttipulloa koska oli saanut rintaa sairaalassa ja minä itkin sängyllä ja olin vankina siellä n. 2 tuntia rinnat verisinä ja itkien kivusta, sitten hkä vauva nukkui tunnin ja sama tuska taas alusta. Pelkäsin, koska alle minuutin välein esikoiseni alkoi huutaa kun imuote lähti pois eikä rintakumikaan auttanut.. vihdoin pullosta alkoi syödä kahden viikon aikana tietystä pullopäästä... Ja toisen kohdalla en edes imettänyt sairaalassa. huonekaverini, ensisynnyttäjä kävi samoja läpi ja itki iltaisin.. syötin kuopustani pullosta alusta alkaen ja kaikki sujunut hyvin.. kerroin huonekaverille että olen kokenut saman ja hän päätti jatkaa pullon kanssa ja hänen vauvansa rauhottui.. muita kokemuksia? JEPULIS! TUNNEN SYYLLISYYTTÄ jos sitä halusit kysyä, ja minua hävetti kuopuksen kanssa kätilöiden seurassa. ja hövettää kun jotkut kysyvät miksi en imetä, mutta pullo on niin mun juttu ja vauvani myös, joten PAINUKAA HELVETTIIN PAKKOIMETTÄJÄT!!!
Kommentit (23)
mutta maito ei koskaan noussut. Sitä ei saatu nousemaan edes lääkityksellä. Lopulta lapsi alkoi hylkimään rintaa ja se oli sitten siinä.
Myös minä olen saanut "hyviä ohjeita", mutta yritän ajatella, että neuvojat eivät tiedä mistä puhuvat.
Sinulla on fyysinen syy olla imettämättä. Ihan eri kastissa ovat nämä "maito loppui 2 viikon jälkeen" "maito ei riittänyt, koska vauva söi puolen tunnin välein ja ei se nyt vaan voi syödä niin usein" "imetys on minusta epämiellyttävää". Hohhoijaa...
Paitsi etten yksinkertaisesti suostunut edes yrittämään imetystä. En todellakaan halunnut, että joku kovakourainen kätilö tulee ja tarraa tissiin kiinni. No, asenne kätilöillä oli kyllä sen mukainen. Kiitti vaan, Naistenklinikan imetysnatsit!
Jos saan vielä kolmannen lapsen, niin ehdottomasti korvikkeella pulloruokinta, ihan synnäriltä saakka. Tää on niin meidän perheen juttu, joten ap, ymmärrän sua täysin!
Ja nuo luusereita huutelevat voi mennä sinne oman äidin tissiä lupsuttamaan, iästä riippumatta.
että tietoisesti haluaa olla tarjoamatta omalle vauvalle parasta ravintoa. Kun ei se korvike MILLOINKAAN ole yhtä hyvää kuin äidinmaito. Ja siitähän soppa syntyy jos korvikevauva onkin maitoallerginen, jippii... Ihan älyvapaata etukäteen jo päättää, että minähän en imetä. Miksei voi edes yrittää? Mikä siinä on niin kamalaa tai vaikeaa?
2 tuntia itkien kivusta.... Ei tullut mieleen lopettaa? Vauvalle voi antaa maitoa vaikka lusikalla ja kyllä vauva aina imeä osaa. Kun on tarpeeksi nälkä niin takuulla juo tuttipullosta. Oma vauvani kieltäytyi pullosta, mutta pakon edessä söi siitäkin kun minä olin muualla.
Ihme ongelmia täytyy imetyksestä tehdä. Miksi edes päätit ennen esikoisen syntymää, ettet imetä? Ei siinä mitään jos toteaa imetyksen olevan täyttä tuskaa ja olevan enemmän rasite kuin hyöty, ja sitten lopettaa, mutta että jo etukäteen päättää että minähän annan vain korviketta? Mikä järki?