Lue keskustelun säännöt.
Lapsen omituiset tavat ruoan suhteen. Oire jostakin?
27.01.2013 |
Lapsi on nyt 8-vuotias ja ongelma on ollut niin kauan kuin muistan. Melkeinpä kaikkien mahdollisten kasvisten ja hedelmien "kuoret" häiritsevät häntä. Enkä nyt todellakaan tarkoita niitä oikeita kuoria mitä esim. banaaneilla, kiiveillä ja appelsiineilla on, vaan muunlaisia kuoria. Esim. appelsiinissa nämä lasta häiritsevät kuoret ovat se sitä hedelmälihaa ympäröivä kalvo, kurkussa tummanvihreä reuna, tomaatin pinta, viinirypäleiden pinta jne.
Lapsi väittää tukehtuvansa noihin. Jos kehotamme häntä yrittämään syödä noita "kuorineen", lapsi mupeltaa suupalaa suussaan ikuisuuden ja lopulta alkaa panikoimaan kun ei saa sitä nielaistua vaan pelkää tukehtuvansa. Ongelma ei siis ole maku vaan koostumus. Makujen suhteen noin yleisesti lapsi ei ole lainkaan nirso.
Oletteko ikinä törmänneet vastaavaan tai tuleeko teille mieleen jotain, mistä moinen käytös oireilee? Mitään muita ongelmia emme ole itse huomanneet tyttäremme käytöksessä kuin nämä omituiset tavat ruoan suhteen.
Kommentit (28)
Ei voi sietää mansika siemeniä (siinä pinnassa), tomaatin kuorta. Oikeastaan meloni, kurkku kuorittuna ja kuorittu omppu ovat ainoita jotka maistuvat. Syö myös lihaa ja kalaa, lähinnä lohta. Ja joskus syö pari palaa salaattia. Muilla sisaruksillaan ei ole ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja onko ongelma ollut vähän aina vai alkanut vasta myöhemmin? Itse en muista tuon tyttäreni ikinä syöneen noita kyseisiä ruokia normaalisti. 5-6-vuotiaana tosin tajusi alkaa repimään itse noita häntä häiritseviä kuoria pois niistä.
syö kaikkia hedelmiä ja marjoja, mutta jos esim. mustikat laittaa rahkan sekaan, yökkäilee heti. Sileää jogurttia voi syödä, muttei sellaista, jossa hedelmönpaloja.
Näin on ollut aina, ja saa nähdä kuinka kauan jatkuu.
jolla oli vähän samanlaisia tuntemuksia joistakin kasviksista, esim. tuoretta tomaattia ei voinut syödä, koska sen rakenne oli jollain selittämättömällä tavalla inhottava, vaikka hän pitikin tomaatin mausta.
Toisaalta lapsi on voinut joskus säikähtää kokiessaan tukehtuvansa isoon kuorenpalaan, ja se muistikuva palaa mieleen?
Ja onko ongelma ollut vähän aina vai alkanut vasta myöhemmin? Itse en muista tuon tyttäreni ikinä syöneen noita kyseisiä ruokia normaalisti. 5-6-vuotiaana tosin tajusi alkaa repimään itse noita häntä häiritseviä kuoria pois niistä.
Ja aina ollut tällainen. Pienenä huomasimme, että varastoi epämieluisaa ruokaa kitalakeensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon itse pennusta asti kuorinut sitrushedelmät kalvoistaan ja kaltannut tomaatit. Kurkku menee kuorineen, mutta nuo sitkeät kuoret ovat jotenkin ikäviä. Ihan normaali ihminen olen muuten, syön monipuolisesti enkä kärsi (muista) neurooseista. ;)
homeenestoaineita ruiskutettuna. eivät mitään huipputerveellistä kenellekään. Osa ihmisistä oireilee. Saattaa olla myös piilevästi allerginen, esim siitepölyallerginen ei väkttämättä pysty syömään noista mitään, ilman oireita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kaiksi poika joilla molemmilla on aspergerin piirteitä mutta ei niin paljon että olisivat saaneet diagnoosia.
Nyt 17v poika pitää ruuat erillään lautasella. Eri ruoka-aineet eivät saa koskea toisiinsa tai hän menee paniikkiin. Pienempänä sai raivareita ja ahdistui, nykyään osaa käyttäytä joten hienovaraisesti vaan jättää sitten syömättä.
On tosi tarkka mausta. Jos ruoka maistuu erilaiselta kuin sen pitäisi, ei pysty syömään. Esim. hieman liikaa suolaa tai pippuria tai hieman ohuempaa kastiketta. Kokee heti että siinä on jotain vikaa.
Hän siis syö hyvin monipuolisesti ja terveellisesti eli ei ole sillälailla nirso, mutta ruuan koostumus ja ulkonäkö on elämän tärkeimpiä asioita.
Nuorempi poika joka on nyt kolme, suostuu tällä hetkellä syömään vain lohta, jauhelihaa ja ruisleipää maksamakkaralla. Oli aika kun hän söi aikalailla kaikkea. Aina jonkun ruokailun aiheuttaman pettymyksen jälkeen kieltäytyi siitä ruoka-aineesta toisella kertaa.
Esim. riisi oli kuumaa, ei uskalla enää maistaa sitä. Nakkikeitossa oli PIPPURI, apua mikä pettymys, ei siis nakkeja enää koskaan. Marjarahkassa oli mansikansiemeniä, ei syö mitään rahkoja tai kiisseleitä enää. Lista on loputon.
Emme kuitenkaan lakanneet tarjoamasta noita ruokia
mutta ei se auttanut, se oli kidutusta lapselle kun selvästi oli ahdistunut eikä vain kiukutellut uhmassa.
Kaikki tämä on nyt terapeutin hoidossa ja odotamme positiivisempaa tulevaisuutta :)
Kolme muuta lastamme ovat ihan normaaleja ruuan suhteen ja kaikkia olemme kohdelleet samalla lailla.
Että älä huoli, tuo kuorien inhoaminen on vielä pientä :)
Oon itse pennusta asti kuorinut sitrushedelmät kalvoistaan ja kaltannut tomaatit. Kurkku menee kuorineen, mutta nuo sitkeät kuoret ovat jotenkin ikäviä. Ihan normaali ihminen olen muuten, syön monipuolisesti enkä kärsi (muista) neurooseista. ;)
Meidänkin 12 v. on kyllä muuten ihan normaali: urheilullinen, pärjää koulussa ja kavereiden kanssa, hyvätapainen, ei käytöshäiriöitä. On vaan tarkka mitä suuhunsa pistää. Ja ollut samalla ruokavaliolla kuin vanhempi ja nuorempi sisaruksensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kaiksi poika joilla molemmilla on aspergerin piirteitä mutta ei niin paljon että olisivat saaneet diagnoosia.
Nyt 17v poika pitää ruuat erillään lautasella. Eri ruoka-aineet eivät saa koskea toisiinsa tai hän menee paniikkiin. Pienempänä sai raivareita ja ahdistui, nykyään osaa käyttäytä joten hienovaraisesti vaan jättää sitten syömättä.
On tosi tarkka mausta. Jos ruoka maistuu erilaiselta kuin sen pitäisi, ei pysty syömään. Esim. hieman liikaa suolaa tai pippuria tai hieman ohuempaa kastiketta. Kokee heti että siinä on jotain vikaa.
Hän siis syö hyvin monipuolisesti ja terveellisesti eli ei ole sillälailla nirso, mutta ruuan koostumus ja ulkonäkö on elämän tärkeimpiä asioita.
Nuorempi poika joka on nyt kolme, suostuu tällä hetkellä syömään vain lohta, jauhelihaa ja ruisleipää maksamakkaralla. Oli aika kun hän söi aikalailla kaikkea. Aina jonkun ruokailun aiheuttaman pettymyksen jälkeen kieltäytyi siitä ruoka-aineesta toisella kertaa.
Esim. riisi oli kuumaa, ei uskalla enää maistaa sitä. Nakkikeitossa oli PIPPURI, apua mikä pettymys, ei siis nakkeja enää koskaan. Marjarahkassa oli mansikansiemeniä, ei syö mitään rahkoja tai kiisseleitä enää. Lista on loputon.
Emme kuitenkaan lakanneet tarjoamasta noita ruokia
mutta ei se auttanut, se oli kidutusta lapselle kun selvästi oli ahdistunut eikä vain kiukutellut uhmassa.
Kaikki tämä on nyt terapeutin hoidossa ja odotamme positiivisempaa tulevaisuutta :)
Kolme muuta lastamme ovat ihan normaaleja ruuan suhteen ja kaikkia olemme kohdelleet samalla lailla.
Että älä huoli, tuo kuorien inhoaminen on vielä pientä :)
Ei vain syö. Tämä siis 3 ja 7
..jonkinlainen rakenne missä tahansa alkaa kutittamaan. Esim. pyräilykypärä piti olla tietynlainen. Myyjät vähän katsoat kun likka sanoi, ettei tuollainen käy, kun se kutittaa. Muuta en osaa sanoa yhdistävänä tekijänä kuin että taitavat olla aika lahjakkaita. Laspi on jo 20-vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on samantyyppisiä hankaluuksia. Nuo hedelmän "kuoret" eivät häntä haittaa mutta muuten ruoissa saattaa olla jotain yksityiskohtia joita ei vaan saa alas. Tunnistan myös itsessäni samanlaisia piirteitä.
Sekä minulla että pojalla on erittäin herkkä oksennusrefleksi. Takahampaiden pesu on siis vaikeaa. Myös hajut oksettavat meitä helposti.
Pystyn itse helposti oksentamaan pelkän ajatuksen voimalla. Jos ajattelen ällöttäviä asioita niin oksennan. Jos suussani on jotain epämääräistä, esim. joku rusto niin en saa sitä nieltyä, vaan oksennusrefleksi ottaa vallan.
Tämä sama siis vaivaa poikaa. Jos ruoka on hänen mielestään ällöttävää, niin nieleminen ei onnistu ja pahimmillaan tulee oksennus. Esim. jo ajatus maidon juomisesta saa hänet oksentamaan. Kyse ei siis ole mausta, allergiasta tai rakenteesta. Toisaalta se ruoan rakenne voi saada helposti aikaan ajatuksen yököttävyydestä.
Muuten ollaan varsin tavalllisia ja melko kaikkiruokaisia.
Tuli viestistäsi mieleen, että itse pienenä luulin tukehtuvani tomaatin kuoriin. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotka eivät syö sieniä missään muodossa, eivät graavia tai muuten raakakypsytettyä kalaa jne, koska eivät kestä sitä "löysää" suutuntumaa. Näin on ilmeisesti heillä ollut ihan lapsesta asti.
Lisäksi tunnen ihmisen, joka ei syö kalaa ollenkaan, ei edes kalapuikkoja, koska on satavarma että kalassa kuitenkin on ruotoja ja ruodosta seuraa jotain hirveää.
Ihan täysjärkisiä ihmisiä ovat.
Ai niin, minä en syö minkään eläimen nahkaa (broileri, kala) enkä ruotoja (silakka, muikku). Juuttuvat kurkkuun.
Jugurtin on oltava tietyn paksuista, ananaksen puraiseminenkin on lähes ylivoimaista, tomaatin kuoret saavat hänet kakomaan, kalan ruodot ovat hänelle painajainen (siis ajatuskin, että sellainen voisi löytyä kalaruuasta)...jne.
Lapsissamme on samanlaisia piirteitä, joten en ole osannut ihmetellä niitä sen kummemmin.
Ei mitään vaarallista. Aistiyliherkälle kummipojalleni (8v)lupasin 20€, jos syö yhden mansikan. Poika söi mansikkaa tunnin ja lupasi, ettei koskaan enää mistään rahasta rupea moiseen!
Silti mieheni ja lapseni ovat aivan täysjärkisiä ja menestyvät hyvin töissä, koulussa, harrastuksissa ja sosiaalisissa tilanteissa.
hän ei voi syödä kurkun reunoja, ei tomaattia ollenkaan, ei viinirypäleen "kuoria", appelsiinissa hän imeskelee vain mehun eikä syö kalvoja, jos edes suostuu ottamaan appelsiininpalan suuhunsa. Hänellä on todettu aistiyliherkkyyksiä: maku-, ääni- ja tuntoyliherkkyyttä. Hän pärjäilee kuitenkin ihan hyvin eikä ole tarvittu toimintaterapiaa, lapsella vaan on omat tietyt rajoitteensa. Jos niitä olisi enemmän, ne alkaisivat haitata elämää ja sitten varmaan menisi terapiaan.
Kiitos vastauksistanne! Ilmeisesti tyttäremme kuorikammo sitten on vielä aika pientä, kun tosiaan muuten ei ole nirso ruoan suhteen ja noitakin ruokia syö mielellään ne ensin kuorittuaan. Jospa tuo menisi ohi itsestään. Vai mitä te minuna tekisitte asialle?
Jospa jollakin olisi kokemuksia tai näkökulmaa.