Miksi tavallinen, hauska 34-v. mies ei saa naista?
Kyse omasta eksästäni, jonka kanssa seurustelin parikymppisenä. Mies oli tuolloin vielä kova menemään, joten suhteemme kariutui osun siksi, kun halusimme eri asioita. Oysyimme kuitenkin ystävinä yhteisen kaveripiirin takia ja vuosien kuluessa miehestä on kasvanut rauhallinen, tavallinen "perheenisä"-tyyppinen mies. Suhteita viim.viiden vuoden aikana on ollut kolme, joiden kestot 1v.,6kk. ja viimeisin 2kk :(.
Tyyppi yrittlä ihan tosissaan löytää sielunkumppaniaan nettideittien ym. kautta, ja käykin paljon treffeillä. Treffeillä kaikki kuulem.vaikuttaa lupaavalta, nainen flirttailee ja suostuu uusintaan, mutta sit alkaakin himmailu. Nainen vastaa tekstariin päivän, parhaimmillaan viikon viiveellä ja valittelee kiireitään, mutta kuitenkin ilmaisee halunsa tavata. Uusilla treffeilla kaikki menee taas hyvin, kunnes niiden jälkeen alkaa taas sama vaikeastitavoiteltavan leikkiminen. Usein kaverini jättääkin seuraavieö treffien jälkeen pallon naiselle, joka jättää sitten ottamatta yhteyttä ... Niin tai ottaa yhteyttä useamman kuukauden jälkeen (!) ehdottaen treffejä, joihin kaverini kilttinä miehenä suostuu. Mitään pysyvää ei kuitenkaan synny :(.
Pari naista on suoraan sanonut, ettei natsaa ja homma jäänyt siihen, mutta suurin osa aloittaa ihmeellisen tapaillaan-ei tapailla- leikin, miksi?
joku saisi kaveristani hyvän miehen itselleen. On omistuskämppä Helsingissä, amk-koulutus, ei-lapsia, hauska ja luotettava luonne, pitäisi naisestaan kiinni, eikä taatusti hylkäisi, ja ulkonäkö ok, ei superkomea muttei rrumakaan. Hyvä perusukko!
Kommentit (48)
Ensi viestistä nousi vaikutelma, sitten vielä tuo myöhemmin tuleva: "Ilmaisee kiinnostuksensa avoimesti".
Nettitreffeillä paljon miehiä jotka alkavat pommittaa viesteillä heti tapaamisen jälkeen ja eivät lopeta, vaikka suoraan pyytäisi. Evät vaan pysty kestämään, että nainen sanoo heille ei.
En väitä että exäsi olisi välttämättä tällainen, mutta monilla nettideittinaisilla kehittynyt silmä tällaisten välttämiseen. Joskus seulaan outuu kevyistäkin hälytysmerkeistä ja myös virhepakkeja sattuu.
erään tavallisen, ihan kunnollisen miehen. Vaikutti ihan mukavalta, mutta kun ei vaan ollut minua varten.
Mies oli siis 32-vuotias, ja vaikutti ihan mukavalta viesteissä sekä profiilin perusteella. Mentiin sitten treffeille, ja valitettavasti mies paljastui liian tylsäksi. Miten sitä nyt muuten kuvailisi, ei vaan sytyttänyt yhtään. Enkä etsinyt mitään alkkista, nilkkiä tai kovista, mutta jos 32-vuotias pukeutuu kuin 62-vuotias ja puhuu kuin 92-vuotias niin että melkein nukahdin ensimmäisen minuutin jälkeen, niin ei se oikein vajaa kolmekymppistä naista sytyttänyt.
En ole itsekään mikään vauhdikas tapaus, mutta jotain rajaa sentään.
Esim. tykkään itse harrastaa kohtuudella liikuntaa, kokeilla uusia lajeja jne. Tämä mies ilmoitti harrastavansa liikuntaa. No se liikunta olikin leppoisaa sunnuntaikävelyä rauhallisesti tähtiä katsellen ehkä kerran viikossa.
Koko treffien ajan mies vaan puhui ja puhui, ilmeisesti hieman hermostunutkin oli mikä ei sinänsä olisi haitannut koska itsekin jännitän, mutta kun minusta tuntui koko ajan että olisin mennut tapaamaan jotain pappaa vanhainkotiin. Ja treffien lopussa mies ihan innoissaan suunnitteli meille yhteistä tulevaisuutta ja oli sitä mieltä että meillä natsasi ja häntä kovasti kiinnostaa tavata lisää.
Valitettavasti jouduin sitten tyrmäämään tämän ehdokkaan, vaikka ei kokonaisuudessaan ollut huono mies. Työpaikka, ei ongelmia alkoholin tms. suhteen, ihan normaali noin muutenkin jne.
Pian sitten jo löysinkin oman mieheni, ihan tavallinen mies hänkin ja sellainen, josta monet varmaan jo luulivat että jää kokonaan ilman naista. Ei ole villi eikä mikään hulttio hänkään, mutta vaikka ei mitään sen jännempää teekään tai harrasta, niin silti ei ole tylsä ja se jokin mikä sytyttää löytyi.
puhui itsestään koko ajan, ei kysynyt minusta mitään...Ja yllätys, halusi tavata uudestaan. Minä en.
ap olla kyse siitä että mies on tosiaan liian epätoivoinen? Kyllähän toki suurin osa ihmisistä haluaa parisuhteen, mutta eihän se kyllä yksistään mikään autuaaksi tekevä asia ole. Miten tällä miehellä muuten menee, käyttääkö se kaiken aikansa jonkun mystisen sielunkumppanin etsimiseen (joka tekisi miehen elämästä ikuisesti täydellisen onnellista)?
ajan kanssa, ei vaan ole vielä sitä oikeaa löytynyt.
hänelle "sopimattomista" naisista, tai sitten tosiaan se ensivaikutelma menee aina syystä tai toisesta päin prinkkalaa -- on liian innokas, puhuu vain itsestään, huumori voi olla vähän outoa (rivoa, rasistista, ym.), jne. Kyllähän luulisi jonkin tietyn syyn selittävän ettei kukaan treffinaisista ole halunnut jatkoa hanen kanssaan. Kyllä ne ns. tavalliset miehet useallekin naiselle kelpaisivat.
Onhan sillä miehellä ollut naisia, kolme suhdetta viimeisen viiden vuoden aikana. Sitä oikeaa ei vain ole vielä osunut kohdalle. Onpa traagista. Eiköhän tuo löydä naisen siinä kuin muutkin.
Tämä mun kaveri voisi oikeastaan olla kuka vaan, koska näitä tarinoita on paljon.
Onko sulla oikeesti tätä kaveria olemassa? Vai onko tämä jokin ihme vetoomus 30+ naisille laskea rimaa ja tyytyä hieman epätoivoiseen tavikseen?
Jos tää sun kaveri on totta, niin miksi on niin kovin vaikeaa antaa sitä linkki-vinkkiä? Miksi et kysy suoraan siltä mieheltä, että saisko hänestä vähän vinkata. En usko, että tykkäis pahaa... ;)
kuulostaa vähän epäuskottavalta. Oletko ap itse se seuraa hakeva mies? Miten ihmeessä tietäisit noin yksityiskohtaisesti harvoin tapaamasi ex:n naisasioista?
kuulostaa vähän epäuskottavalta. Oletko ap itse se seuraa hakeva mies? Miten ihmeessä tietäisit noin yksityiskohtaisesti harvoin tapaamasi ex:n naisasioista?
Etenkin tämä "Jostain syystä ne machot ja alkkikset saavat kaikki naiset. Miehen pitäs olla itsevarma ja rikas ja vähän idiootti, niin johan nappais!" kuulostaa just siltä mitä ns. "kiltit miehet" hokee kun eivät saa naista.
No, oletetaan nyt että aloitus on ihan faktaa. Eksälläsi on kuitenkin ollut suhteita, joten ei hän ihan toivoton tapaus ole. Mutta mulle heräsi tästä muutama mahdollinen selitys:
- kelpaako miehelle kaikki joiden kanssa menee treffeille (eli eikö mies ikinä totea että ei nyt nappaa? Jos on näin niin mies todella on liian epätoivoinen ja se on luotaantyöntävää)
- tapaako mies naisia lähinnä nettitreffien kautta? Mun mielestä netti treffit on sellaista lottoamista, että on vain oletettavaa että harva innostuu sen jälkeen kun on tavattu. Ensinnäkin nettideittailussa tulee helposti kuviteltua se toinen osapuoli just sellaiseksi mistä itse haaveilee: totuus selviää vasta kun tavataan. Ihminen voi vaikuttaa "paperilla" vaikka miten sopivalta, mutta ihastuksen ja kiinnostuksen syntyminen vaatii mun mielestä aina jotain ihan muuta kuin "sopivia ominaisuuksia paperilla". Sanotaanko että mun mielestä täytyy olla helvetin hyvä säkä, että nettideittien kautta sattuukin löytämään sellaisen joka kiinnostaa myös "oikeassa elämässä".
- onko mies ns. liian kiltti, eli ei ole mitään särmää eikä mielenkiintoisuutta. Korostaako mies kiltteyttään ja kunnollisuuttaan? Seksuaalinen vetovoimakin on aika tärkeä juttu kuitenkin. Mies joka piilottaa seksuaalisuutensa "kiltin pojan" ominaisuuksien alle ei ole kovin kiinnostava.
- mikä on miehen suhde alkoholiin? Monet naisia saamattomat ns. kiltit miehet korostavat miten ovat raittiita. Useimmat suomalaiset kuitenkin ihan mielellään ottavat joskus, ja absolutismi tai hirveän pikkusievä suhtautuminen alkoholiin voi tuntua vähän liian oudolta (lisäksi kovin erilaiset näkemykset haittaisivat luultavasti suhdetta pidemmän päälle)
Kun täällä naiset käy jo hivenen lämpöisenä niin kerro kaverille että tekee uuden profiilin jossa ei kerro mitään ja linkitä sitten se tänne. Näin jää paljastumatta se oikea profiili! Pääsevät AV palstailijat kirjoittelemaan hänelle.
Autetaan miestä mäessä :)
t.mies
Oon tavannut juurikin hauskoja, mukavia ja ihan kivan näköisiäkin miehiä, joissa sinällään ei ole mitään vikaa ja joiden kanssa on ollut ihan hauskaa viettää aikaa. Jotenkin kemiat ei sitten kuitenkaan kohdanneet niin että olis tullut semmoista tunnetta, että tästä haluan jotain enemmänkin.
Toisin sanoen nämä kundit eivät ole osanneet riittävästi pelimiestaitoja. Se kuuluisa "kemia, jota joko on tai ei ole" ei ole mitään muuta kuin kokoelma opittavissa olevia asioita. Miten käyttäytyä, reagoida, liikkua, istua, mitä sanoa, mitä EI saa sanoa ja niin edelleen. Kaikki tämä on opittavissa, jos vain haluaa. Muutaman perusopin sisäistämällä pääsee jo hyvin alkuun.
Toisin sanoen nämä kundit eivät ole osanneet riittävästi pelimiestaitoja. Se kuuluisa "kemia, jota joko on tai ei ole" ei ole mitään muuta kuin kokoelma opittavissa olevia asioita. Miten käyttäytyä, reagoida, liikkua, istua, mitä sanoa, mitä EI saa sanoa ja niin edelleen. Kaikki tämä on opittavissa, jos vain haluaa. Muutaman perusopin sisäistämällä pääsee jo hyvin alkuun.
ehkä hyvä näyttelijä voi oppia tuommoisia kikkoja, mutta eipä ne kovin pitkälle kanna jos niiden alla on edelleen se epävarma ja ripustautuva ja angstinen tyyppi, kyllä se tulee aika pian ilmi. Se on sen sijaan varmasti totta, että jos tämä "ei-pelimies" oikeasti hommaa itselleen hyvän itsetunnon muuttumatta kusipääksi niin tulokset ovat parempia.
Oon tavannut juurikin hauskoja, mukavia ja ihan kivan näköisiäkin miehiä, joissa sinällään ei ole mitään vikaa ja joiden kanssa on ollut ihan hauskaa viettää aikaa. Jotenkin kemiat ei sitten kuitenkaan kohdanneet niin että olis tullut semmoista tunnetta, että tästä haluan jotain enemmänkin.
Toisin sanoen nämä kundit eivät ole osanneet riittävästi pelimiestaitoja. Se kuuluisa "kemia, jota joko on tai ei ole" ei ole mitään muuta kuin kokoelma opittavissa olevia asioita. Miten käyttäytyä, reagoida, liikkua, istua, mitä sanoa, mitä EI saa sanoa ja niin edelleen. Kaikki tämä on opittavissa, jos vain haluaa. Muutaman perusopin sisäistämällä pääsee jo hyvin alkuun.
Se tyyppi, johon ihastuin, ei todellakaan ollut milläänlailla pelimiesmäinen, vaan aikalailla kömpelö ja ujo tuppisuu. Joskin kyllä äärimmäisen kohtelias, mutta vaikea kuvitella, että se olisi ollut seurausta mistään pelimiesoppaiden lukemisesta, vaan ennemmin luultavasti hyvästä kotikasvatuksesta.
Tunnen kyl noita vuosikausia pelimiesoppaita päntänneitä ja oon niitä huvikseni itsekin lukenut, joten tiedän erittäin hyvin mistä niissä on kyse. Jos ne opit oikeasti sisäistää todella hyvin (mihin tuskin moni kykenee), niin kyllä niillä (+ salitreenillä) varmaan irtopillun saantia voi lisätä, jos on muutenkin kohtuullisen hyvännäköinen ja ennenkaikkea hyvinpukeutuva (eli saisi muutenkin, jos uskaltaisi tehdä aloitteita). Ketään, joka niiden avulla olisi löytänyt henkisestikin tyydyttävän parisuhteen, en kyllä tunne.
Tunnen kyl noita vuosikausia pelimiesoppaita päntänneitä ja oon niitä huvikseni itsekin lukenut, joten tiedän erittäin hyvin mistä niissä on kyse. Jos ne opit oikeasti sisäistää todella hyvin (mihin tuskin moni kykenee), niin kyllä niillä (+ salitreenillä) varmaan irtopillun saantia voi lisätä, jos on muutenkin kohtuullisen hyvännäköinen ja ennenkaikkea hyvinpukeutuva (eli saisi muutenkin, jos uskaltaisi tehdä aloitteita). Ketään, joka niiden avulla olisi löytänyt henkisestikin tyydyttävän parisuhteen, en kyllä tunne.
Minä tunnen montakin, ja kaikki toki miehiä. Yksikään heistä ei tietenkään tunnusta naisten kuullen samaa kuin äijäporukassa. Ja tunnustus on tämä: "pelimiesopit todella toimivat".
Niin ja by the way: miksi vakavaa parisuhdetta etsivä mies ei haluaisi lisätä myös irtopillun saantia? Se kun tekee "sen oikean" odottamisen huomattavasti siedettävämmäksi.
Pari naista on suoraan sanonut, ettei natsaa ja homma jäänyt siihen, mutta suurin osa aloittaa ihmeellisen tapaillaan-ei tapailla- leikin, miksi? --- Hyvä perusukko!
Naiset noin pääsääntöisesti kohtelevat miehiä törkeästi. Jos siis olet niin sanottu tavallinen mies, Laasasen termein "keskitasoinen mies".
Yksi ongelma tällä aloituksen miehellä on se, että hän on "hyvä perusukko". Naiset eivät halua tavallista miestä, he haluavat erityisen miehen. Ja nimenomaan sellaisen miehen, jonka kaikki muutkin haluavat. Tämä jannu ei siis läpäise esivalintaa, mikä on erittäin tärkeä juttu miehen viehätysvoimassa. Niin ja toki se ammattinimike ja varallisuus ratkaisevat paljon.
Tunnen kyl noita vuosikausia pelimiesoppaita päntänneitä ja oon niitä huvikseni itsekin lukenut, joten tiedän erittäin hyvin mistä niissä on kyse. Jos ne opit oikeasti sisäistää todella hyvin (mihin tuskin moni kykenee), niin kyllä niillä (+ salitreenillä) varmaan irtopillun saantia voi lisätä, jos on muutenkin kohtuullisen hyvännäköinen ja ennenkaikkea hyvinpukeutuva (eli saisi muutenkin, jos uskaltaisi tehdä aloitteita). Ketään, joka niiden avulla olisi löytänyt henkisestikin tyydyttävän parisuhteen, en kyllä tunne.
Minä tunnen montakin, ja kaikki toki miehiä. Yksikään heistä ei tietenkään tunnusta naisten kuullen samaa kuin äijäporukassa. Ja tunnustus on tämä: "pelimiesopit todella toimivat".
Niin ja by the way: miksi vakavaa parisuhdetta etsivä mies ei haluaisi lisätä myös irtopillun saantia? Se kun tekee "sen oikean" odottamisen huomattavasti siedettävämmäksi.
Kyllähän itsekin esim. näen jonkinverran ulkonäköni eteen vaivaa saadakseni irtomunaa, jotta jaksaisin paremmin odottaa "sen oikean" löytymistä enkä puutteessani sortuisi kehen tahansa käytännössä vain päästäkseni vihdoin paneskelemaan :D
Se juttu, mitä tuossa pelimieshommassa en tajua, on se, että mitä arvoa on parisuhteella, johon pääseminen on edellyttänyt sitä, että on jotain muuta kuin oma itsensä? Koska pakkohan siinä suhteessa on ainakin jossain määrin jatkaa tätä samaa teatteria? Irtopanoissa nyt sillä ei varmaan hirveästi olekaan väliä, arvostaako tuo toinen minua juuri sinä ihmisenä mitä oikeasti olen tai voinko luottaa hänen olevan tukenani myös silloin kun olen heikoimmillani. Mut kelle riittää parisuhde tällä samalla asetelmalla?
Äläkä sano, että ei mies muutenkaan voi saada parisuhdetta, jossa hänestä aidosti välitettäisiin sinä mitä hän on, myös silloin kun hän on heikoimmillaan. Koska se ei ole totta.
Hyvä ketju kunnes jonkun 15-vuotiaan tasolla olevan vammaisen piti tulla tänne selostamaan pelimiesfantasioitaan. Mene vaikka muru-ketjuun teeskenteleen Mickeä.
on kyllä se lähtökohta treffeillä. Sama pätee naisiinkin. Ei kai treffeille edes lähdetä, jos toinen ei ole jotenkin mukava ja hauska?
Kun sitten tapaa niin mikään perustyyppi ei riitä, koska jotta ihastuisi niin tyypissä pitää olla jotain viehättävää ja persoonallista, ettei tämä jäisi vain kaveri-tasolle.
Miehen tulee olla ilmeisesti hiukan pelimies, mutta myös luotettava, ei epätoivoinen mutta kiinnostunut.
T: mies, joka 34 vuotiaana löysi netistä elämänsä naisen
Ai, sekö ei sitten kelpaakaan? ;)