Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Suuri ikäero: onko ongelma?
25.01.2013 |
Haluaisin nyt vähän konsultoida teitä, mistäpä muualtakaan monipuolisempaa konsultaatiota saisi!
Olen siis itse kaksikymppinen ja ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelija, eli opintoja on jäljellä vielä vuosiksi. Opiskelijaelämä on hauskaa ja menoa löytyy runsaasti, mutta rauhallisempikin tahti kelpaisi kyllä ja vapaa-aikaani vietän myös politiikan ja muiden järjestöjen parissa.
Olen kohtuuttoman ihastunut kolmikymppiseen mieheen, joka on jo pidempään ollut kokopäiväduunissa, löytyy omistusasunto ja vakaa elämä. Jonkinlaista säätöä meillä on, mutta mua mietityttää ikäero ja ehkä ikäeroakin enemmän elämäntilanteiden erilaisuus. Kovasti haluaisin kuitenkin tältä jutulta enemmän.
Toimisiko tämä teidän mielestänne? Miksi, miksi ei? Eikä huolta, en mä aaveen perusteella ratkaisuja tee, mutta kiintoisaa kuulla erilaisia näkökulmia asiaan.
Kommentit (23)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska 20v. ei ole mikään lapsi enää jos on normaali.
Eri juttu jos mies olisi 40v. niin silloin voisi olla isäsi eli luultavasti olisi ihan erilaiset kiinnostuksen kohteet ja elämänkokemus.
Olen aina itse ihastunut vanhempiin miehiin ja oman ikäiset ovat olleet liian lapsellisia.
Nykyinen mieheni on "vain" 3v. minua vanhempi mutta onneksi on fiksu ja kypsä :) siis aikuinen mies...pojat ei kiinnosta.
koska 20v. ei ole mikään lapsi enää jos on normaali.
Eri juttu jos mies olisi 40v. niin silloin voisi olla isäsi eli luultavasti olisi ihan erilaiset kiinnostuksen kohteet ja elämänkokemus.
Olen aina itse ihastunut vanhempiin miehiin ja oman ikäiset ovat olleet liian lapsellisia.
Nykyinen mieheni on "vain" 3v. minua vanhempi mutta onneksi on fiksu ja kypsä :) siis aikuinen mies...pojat ei kiinnosta.
Tällä hetkellä voi toimia, mutta sinä aikuistut ja muutut vielä, ja joku päivä mies on sinulle varmaan liian lapsellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kymmenen vuotta ole edes iso ikäero, suurinpiirtein samoja lastenohjelmia katsottu kersana telkkarista ym. Elämäntilanteiden erilaisuus toki teillä voi olla se ongelma, jos todellakin sinua kiinnostaa kaikki "opiskelijaelämä". Monet ihmiset ovat ikuisia opiskelijoita, lapsellisia ihmisiä jotka pakoilevat elämää ja vastuuta, eli aikuisuutta yleensä, sellaiset ihmiset hukkaavat elämänsä parhaat vuodet pelkkään höttöön.
Ei meille ainakaan ollut, minä olin alle kaksikymppinen kun mentiin naimisiin ja mies kolmevitonen. Ei se mitenkään koskaan haitannut että mies oli töissä jo kun tavattiin kun minä taas aloitin edes opinnot vasta monta vuotta tapaamisemme jälkeen, kun tuli pari lasta tehtyä siinä ennen opintoja vielä...
Mutta sinusta itsestäsihän se on kiinni, että oletko itse valmis vakiintumaan. Jos olet, tuskin se miestä haittaa että sinä opiskelet. Mutta jos taas vielä kaipaat kovasti opiskelijaelämän vapautta, bileitä, haluat ehkä enemmän kokemuksia eri miehistäkin niin voi alkaa sinua jossain vaiheessa häiritä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuulla, että teillä on toiminut!
Mä olen ollut aika suuren osan jo tähänastisesta nuoruudestani ja aikuisuudestani parisuhteessa ja nyt sitten yrittänyt integroitua tällaiseen deittailukulttuuriin, mutta ei iske yhtään. Kyllä mä haluan ihan oikean parisuhteen ja pysyä siinä mielellään.
kuulla, että teillä on toiminut!
Mä olen ollut aika suuren osan jo tähänastisesta nuoruudestani ja aikuisuudestani parisuhteessa ja nyt sitten yrittänyt integroitua tällaiseen deittailukulttuuriin, mutta ei iske yhtään. Kyllä mä haluan ihan oikean parisuhteen ja pysyä siinä mielellään.
varmasti löytyy ihmisiä jotka kauhistelee ja veikkaa että suhteesta tulee lyhyt ja sille paskainen loppu... Ja neuvovat sinua kuinka pitäisi ensin vaan muuttaa yksin ja elää yksin ja sitten vasta joskus kolmekymppisenä alkaa katselemaan vakiparisuhdetta... Mutta ei kannata elää elämäänsä toisten arvojen ja halujen, vaan omiensa mukaan.
Itse olen aina ollut sellainen rauhallinen, vakavamielinen ihminen. En koskaan ollut nuorenakaan "villi ja menevä", ja haaveilin jo tosi nuorena omasta perheestä ja lapsista. Ja nuorena ne sitten hankinkin, eikä tiettyjen sukulaisten kauhisteluista ole tullut asiasta mitään ongelmia. Nyt kun olen jo yli kolmekymppinen itsekin, eikä vieläkään ole toteutunut heidän kauhukuvansa, niin nyt ne uskoo että minulle sitten tulee NELIkymppisenä joku villitys joka johtuu siitä että menin niin nuorena naimisiin eikä ole kokemusta muista miehistä. Minä en niiden puheille painoa laita, mitä ne meidän elämästä tietää, sen kun ovat pahantahtoisia ihmisiä, tai sitten vaan itsestään poikkeavia ihmisluonteita täysin ymmärtämättömiä.
Tsemppiä teille ap :)
t. 2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin parikymppisenä suunnilleen samanlaisessa tilanteessa. Ikä ei ollut ongelma, ja suhde kaatui lopulta muihin asioihin. Mielestäni suhteen toimiminen on kiinni enemmän ihmisistä kuin numeroista.
Jos olet kyseisen miehen kanssa onnellinen, se kertoo siitä, että olet oikealla tiellä.
Ihminen muuttuu lapsesta aikuiseksi 20-25 vuotiaana. 20 vuotias on siis vasta lapsi, 25 vuotias taas nuori aikuinen. Jos siis olet alle 25 vuotias, ikäero todellakin on ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen muuttuu lapsesta aikuiseksi 20-25 vuotiaana. 20 vuotias on siis vasta lapsi, 25 vuotias taas nuori aikuinen. Jos siis olet alle 25 vuotias, ikäero todellakin on ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei missään nimessä?
voin kertoa valmiiksi hänen perustelunsakin: koska aivot kehittyy 25-vuotiaaksi asti ;-)
ITse olin 23-vuotias ja nyt olemme olleet reilun toisen mokoman yhdessä. Mies kävi työssä jo ja minä opiskelin. Alussa oli vielä etäsuhdettakin, useampi sata kilometriä. Mutta eipä haitannut se, eikä ikäero. Eikä haittaa vieläkään! :)
Mies nuorempi kuin nainen? Voi olla, että ajat ovat muuttuneet, mutta sanoisin, että nainen alkaa miettiä asiaa, jos mies on noin 5 vuotta tai enemmän nuorempi kuin nainen. Alle 5 vuotta ei taida painaa missään.
10 vuoden ikäero? Voi toimia, mutta juuri tuo elämäntilanteiden erilaisuus voi olla kompastuskivi. Moni sellainen suhde voi kestää, mutta jotakin ongelmaa ilmetä vanhempana kun 10 vuotta alkaa tuntua paljolta ja mies saattaa alkaa katsella 20 vuotta nuorempia naisia kuin "vaimonsa" on. Tuolloin hommalla voi siis olla merkitystä. Haluatko ehkä jäädä elämän ehtoolla yksin? Monelle eronneelle miehelle kyllä löytyy vientiä, mutta monella naisella voi olla paljon hankalampaa.
Nyt alkaa olla jonkinlaista muotia, että nuoret miehet hakeutuvat vanhempien naisten seuraan. Etsivätkö äitihahmoja, onko nuorissa naisissa jotain vikaa vai missä mättää? Naisella voi olla parempi koulutus ja työ ja siten saattaa voida antaa jonkinlaista turvallisuutta nuoremmalle miehelle. Sitten taitaa olla nämä "seikkailuhenkiset eskort-miehet", jotka ovat ihan tyrkyllä. Mitä heistä sitten? Jokaisen oma asia kiinnostaako jakaa mies monen naisen kanssa!
Voiko sitten rakastua toiseen, jonka kanssa ikäero on jotain 20 vuotta? Ehkä voi, mutta jokin tökkii. Ihan tulee mieleen, että onko äitinsä kanssa ja nainen tuntuu melkein pedofiililtä - siis kun nainen on se vanhempi osapuoli. Riippuu kuitenkin sitten tosi paljon ihmisistä ja heidän tilanteistaan mitä hommasta oikeasti tulee. Kaikki suhteet eivät edes ole sitä miltä ne näyttävät. Voi olla todella hyvä ystävyyssuhdekin eri ikäiseen ja ilman seksiä ja hommassa voi mennä vuosia. Jos jompikumpi sitten löytää jonkun toisen partnerin niin suhde voi sitten muuttua joksikin muuksi - ties miksi. Mutta ystävyys voi olla tosi syvää ja pitkäkestoista ja sellaista suhdetta miehen ja naisen välillä ei todellakaan kannata aliarvioida. Se voi olla joskus jopa parempi kuin seksisuhde. Eivätkä kaikki ihmiset ole siitä seksistä niin kamalan riippuvaisia. On myös ihmisiä, joilla seksi ei enää syystä tai toisesta toimi (esim. lääkkeet).
Se, että löytää jonkun kivan sydänystävän ja partnerin ei ole mitään mikä kaikille tapahtuu joka päivä. Joskus menee vuosia eikä ketään ilmesty. Eikö siis kannata elää sen mukaan mitä elämä tuo eteen itse kullekin eikä joidenkin enemmän tai vähemmän tuttujen tai tuntemattomien mielipiteiden mukaan tai mitä luulee, että muut luulee.
Alle 25 vuotias ei ole vielä aikuinen, vaan nuori. Kolmekymppinen mies ei hae tuon ikäisestä tyttösestä mitään muuta kuin hyvää panoa ja kivaa leikkikalua. Syvällinen ja aito parisuhde muodostetaan sitten oman ikäisen aikuisen naisen kanssa.
Tuon ikäinen mies haluaa jo perustaa perheen, johon sinun ikäisesi nuori ei ole vielä kypsä. Älä anna miehen painostaa sinua aikuisten maailmaan liian aikaisin!
on teillä ap ikäeroa vuosissa? Samaa mieltä muiden kanssa, ei se ikäero haittaa vaan sillä on merkitystä haluatteko samanlaisia asioita.
Alue: Aihe vapaa
Älä haaskaa elämäsi parasta aikaa.