Lue keskustelun säännöt.
Hermot menee joidenkin lasten vanhempiin.
25.01.2013 |
Lasten kanssa voi todellakin monestakin asiasta keskustella, mutta vielä paljon enemmän on asioita, joista ei keskustella eikä neuvotella. Aikuinen on se, joka kuitenkin päättää, mitä tehdään, milloin tehdään ja miten tehdään.
Kummastuttaa, säälittää, hermostuttaa ja raivostuttaa monien vanhempien asenne lastensa kasvatukseen. koulussa sitten saamme eteemme lapsilauman joka kuorossa määkii, että "mun äiti sano, että mun ei tarvi tehdä sitä tai tätä", läksyt on tekemättä, kun mentiin illalla leffaan, tai meni niin myöhään harrastuksissa tms. Omaa lomaa otetaan milloin vain ja monien vanhempien mielestä riittää, että asiasta vain Wilman kautta ilmoitetaan.
Puhumattakaan siitä, että etukäteen vaaditaan ilmoitettavaksi kaikki tehtävät, mitä koulussa tullaa viikon aikana tekemään, voi pyhä jysäys.
Ja tässä siis vain muutama esimerkki...
Älkää pilatko lapsianne!!!
Kommentit (46)
ei olla pois harrastusten takia, eikkä läksyjä jätetä tekemättä minkään muun asian vuoksi kun jos on kipeä. Mitä ihmettä täs maassa tapahtuu? Onko tämmösiä vanhempia oikeesti?
Minä en aina luottais siihen lapseen silloinkaan kun sanoo olevansa kipeä.Nim. olen huijannut äidille olevani kipeä. Keinot on monet siinäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olemista se on, jos on joskus käynyt niin, että onkin jäänyt läksyt jääneet tekemättä, kun poikkeusohjelmaan on tullut muutos, eli kämmi, kuten kirjoitin???
Virheitä sattuu ihan varmasti sinullekin tai lapsillesi, mutta ei se sitä tarkoita, että sun vahnemmuus on huonoa tai pilaat sen vuoksi lastesi elämän.
Kaikkea ei tietty mitata koulun arvosanoilla, mutta epäilen silti, ettei lapseni elämää ole pilattu, vaikka aina ei ole olleet läksyt tehtyinä, ysin ka näillä ollut 8.7 - 9.7...
Eli mokia sattuu kaikille, ei niitä läksyjä tarkoituksella jätetä tekemättä, eihän?
Minua taas tuskastuttaa opettajien vinkuminen kaikenlaisista asioista. Jos teidän koulun säännöt ei miellytä, voi asioista jutella kollegoiden kanssa ja sitten vaikka yhdessä esittää asioita rehtorille (joka on teidän esimies ja vastuussa teidän työskentelyolosuhteista!). Kokouksissakin voi ehdottaa tiettyjen sääntöjen muuttamista niin, että oman työn tekeminen on siedettävämpää.
Sitten kun säännöt on tehty, sitten pelataan niillä. Vanhemmille tehdään säännöt selväksi ja niiden puitteissa toimimisesta ei vinkuta sen paremmin nettipalstoilla kuin vanhempainvarteissakaan. Jos vingututtaa, vingutaan sille omalle esimiehelle.
Esimerkki:
Jos lapselle haetaan ylimääräistä lomaa kesken vuoden, on teidän koulussa todennäköisesti jokin aikaraja, jolloin sitä lomaa pitää hakea. (Ellei ole, olisi ehkä syytä asettaa sellainen.) Kun lomaa on haettu aikarajaan mennessä, loman myöntäneellä henkilöllä pitäisi olla velvollisuus tiedottaa siitä kaikkia lomailijan opettajia, jotta he voivat valmistella loma-ajan hommat. (Ellei ole, helpottaisiko, jos olisi?) Vanhemmilla ei välttämättä ole käsitystä siitä, että jokin tieto ei tosiaankaan koulun sisällä kulje.
Jos lomaa ei haeta aikarajaan mennessä, sitä ei myönnetä tai hakijaa kohdellaan erityistapauksena, jolloin tehtäviä ei anneta etukäteen tai annetaan jokin paketti, jonka oikeellisuudesta ei ole takeita.
Jos teidän koulussa ilmoitetaan edellisenä päivänä kuukauden Intian matkoista, on siinä koulussa ja tiedon kulussa kyllä jotain erikoista. Ei kenelläkään voi olla velvollisuutta yhdessä päivässä setviä kenenkään kuukauden hommia.
Itse en jotenkin osaa nähdä yhtätoista vuoden aikana käytettyä ylimääräistä tuntia mitenkään uskomattomana ponnistuksena, kun ajattelee, että sillä vaivalla 22 lasta saa viettää yhteistä lomaa perheensä kanssa. Jos se siltä tuntuu, säästä se 11 h jostain muusta hommasta. Tee vähän kevyemmät kokeet. Jätä yksi tarkistettava vihkoprojekti teettämättä. Vedä muutama tunti suoraan opettajan oppaasta. Aika pitkältihän pystyt itse säätelemään sitä, miten paljon panostat valmisteluun ja tarkistamiseen.
Hyvää kouluvuoden jatkoa!
Niin voit sanoa takas, että ei pidä paikkaansa, tästä on juteltu äitisi kanssa, tiedän, että sun täytyy tehdä. i]
Mun mielestä koulussa ei sotketa äitin/isän ohjeita..ellei oikeasti olla puhuttu heidän kanssaan ja sovittu joku juttu. Sanotaan vain että täällä koulussa tehdään miten koulun säännöt ja ope sanoo. Niin se vain on.
Niin voit sanoa takas, että ei pidä paikkaansa, tästä on juteltu äitisi kanssa, tiedän, että sun täytyy tehdä.
Mun mielestä koulussa ei sotketa äitin/isän ohjeita..ellei oikeasti olla puhuttu heidän kanssaan ja sovittu joku juttu. Sanotaan vain että täällä koulussa tehdään miten koulun säännöt ja ope sanoo. Niin se vain on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se luokan työskentelyä rikkoo, kun jotkut lapset toistuvasti lomailevat vanhempiensa mukana loma-aikojen ulkopuolella.
Opetussuunnitelmaan on merkitty tunnit, mitkä on tarkoitus koulussa olla, sitten meillä kuitenkin on vanhempia, jotka katsovat, että tällaiset asiat eivät sido heitä.
Muut lapset ihmettelevät miten sen ja tuon ei tarvitse käydä koulua ja tullaan ruskettuneina viikon, viikkojen perästä takaisin...
Toinen häiritsevä seikka on vanhemmat, jotka herkästi pitävät lapsensa usein kotona koepäivinä. "Kalle yskäisi tuossa aamulla niin päätettiin jäädä kotiin seuraamaan tilannetta..." tämä toistuu sitten jatkuvasti koepäivinä. Pelaavat aikaa, yrittävätkö saada kysymyksiä kavereilta - en tiedä, mutta ikävä ilmiö.
Ja valitettavasti monet lapset ovat näitä "mun ei tarvi-tyyppejä". Mennään aina sieltä mistä aita matalin, koulu ei kiinnosta vaan pelit ja kaikki huvitukset. Surullista mutta totta.
Viimeisenä sanoisin fyysisen kunnon, joka on monilla aivan järkyttävän huono. Jumppasalin ympäri juokseminen nostaa jo hien ja ankaran puuskutuksen!
Itse en jotenkin osaa nähdä yhtätoista vuoden aikana käytettyä ylimääräistä tuntia mitenkään uskomattomana ponnistuksena, kun ajattelee, että sillä vaivalla 22 lasta saa viettää yhteistä lomaa perheensä kanssa. Jos se siltä tuntuu, säästä se 11 h jostain muusta hommasta. Tee vähän kevyemmät kokeet. Jätä yksi tarkistettava vihkoprojekti teettämättä. Vedä muutama tunti suoraan opettajan oppaasta. Aika pitkältihän pystyt itse säätelemään sitä, miten paljon panostat valmisteluun ja tarkistamiseen.
lasta saavat lomailla? Itse en vanhempana tällaista hyväksy, minun lapseni ansaitsee saada kunnon opetusta, normaalin kokeen ja oikean tasoiset tehtävät.
Ennemminkin löyhätään näiden lomailevien lasten opetusta, annetaan jotain tehtäviä, jos eivät asiaa ole sisäistäneet on ongelma ja vastuu lasten vanhemmilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nico-Pettereitä, jotka ei osaa edes kengännauhija solmia.
Voi voi oi oi voi voi oi oi, opettajan tehtäviin ei ainakaan kuulu mikään ja minä en ainakaan ja voi voi ja curlingmammat ja voi voi ja Nco-petterit
Eräs palstamamma., joka on korviaan myöten kyllästynyt tähän opettajien marinaan ja valittamiseen kun nykyajan lapset on niin huonoja ja vanhemmat kauheita ja heidän tehtäviin ei kuulu mikään ja heidän työ on kaikkein raskainta.
Vaihtakaa opettajat alaa, jos ette sovellu alalle ja ette jaksa työtänne ja ne lapsetkin on teistä niin kauheita.
Itse en jotenkin osaa nähdä yhtätoista vuoden aikana käytettyä ylimääräistä tuntia mitenkään uskomattomana ponnistuksena, kun ajattelee, että sillä vaivalla 22 lasta saa viettää yhteistä lomaa perheensä kanssa. Jos se siltä tuntuu, säästä se 11 h jostain muusta hommasta. Tee vähän kevyemmät kokeet. Jätä yksi tarkistettava vihkoprojekti teettämättä. Vedä muutama tunti suoraan opettajan oppaasta. Aika pitkältihän pystyt itse säätelemään sitä, miten paljon panostat valmisteluun ja tarkistamiseen.
lasta saavat lomailla? Itse en vanhempana tällaista hyväksy, minun lapseni ansaitsee saada kunnon opetusta, normaalin kokeen ja oikean tasoiset tehtävät.
Ennemminkin löyhätään näiden lomailevien lasten opetusta, annetaan jotain tehtäviä, jos eivät asiaa ole sisäistäneet on ongelma ja vastuu lasten vanhemmilla.
Ei sinulla vanhempana ole muutenkaan mitään oikeutta saada lapsellesi sellaista opettajaa, joka teettää vuoden mittaan tietyn määrän vihkoprojekteja, laittaa kokeisiin tietyn määrän esseetehtäviä eikä käytä opettajan oppaan valmiita tuntisuunnitelmia ja -vuosisuunnitelmia.
Joskus voi käydä niin, että opettajalla ei ole ihmeemmin ylimääräistä energiaa muutenkaan, joten ei välttämättä tarvita yhdenkään oppilaan ylimääräistä lomamatkaa ja silti lapsesi saa pienimmän mahdollisen vaivan tuottavaa opetusta koko vuoden.
Sori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutama käy matkoilla kouluaikoina, mutta kaikki asiat on hyvin hoidettu.
Muutama käy matkoilla kouluaikoina, mutta kaikki asiat on hyvin hoidettu.
tarvittaessa asiallista kritiikkiä, jos siihen on tarvetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs palstamamma., joka on korviaan myöten kyllästynyt tähän opettajien marinaan ja valittamiseen kun nykyajan lapset on niin huonoja ja vanhemmat kauheita ja heidän tehtäviin ei kuulu mikään ja heidän työ on kaikkein raskainta.
En tiedä onko tämä aihe palstalla loppuunkaluttu. Silti mulle oli aivan järkyttävää, miten vanhemmat reagoi viesteihin. Minulle yhteydenpito vanhempiin on uusi asia. Ja kun syksyllä alkoi ensimmäiset yhteydenotot, niin melkein pelästyin, kun jotkut vanhemmat tulevat linjoja pitkin kimppuun.
Jos tiedotan vanhemmalle, että koulussa on ollut tällainen tilanne teidän lapsella ja siihen on reagoitu tällaisilla toimenpiteillä, ja että kotona olisi hyvä keskustella asiasta, niin minulla oli sellainen lapsellinen oletus, että vanhemmat vastaisivat kutakuinkin: Kiitos tiedosta, keskustelemme asiasta, toivottavasti tilanne ei tule enää uudelleen eteen. Sittemmin olen oppinut, että kolmannes vanhemmista vastaa tuohon tyyliin, kolmannes ei edes lue viestiä, kolmannes alkaa syyttämään koulua / opettajaa / luokkakavereita, lapsi on tullut väärin kohdelluksi, pitää vaihtaa koulua tai vähintään opettajaa, jne. Tämä siis ensivastauksena ennen kuin vanhempi on selvitellyt asiaa mitenkään.
Joku on näihin ihmettelyihin täällä kyllästynyt. Jollekin toiselle ne ovat juuri ajankohtaisia tilanteita, joissa pitäisi oppia toimimaan.
En tiedä onko tämä aihe palstalla loppuunkaluttu. Silti mulle oli aivan järkyttävää, miten vanhemmat reagoi viesteihin. Minulle yhteydenpito vanhempiin on uusi asia. Ja kun syksyllä alkoi ensimmäiset yhteydenotot, niin melkein pelästyin, kun jotkut vanhemmat tulevat linjoja pitkin kimppuun.
Jos olisit aloittanut ketjun näin, olisit saanut ihan toisenlaisia vastauksia. Aloituksesi oli valitettavasti muiden syyttelyä. Jos olisit jo siinä lähtenyt reflektoimaan omaa toimintaasi ja pohdiskelemaan oppimistasi, olisit saanut toisenlaista tukea pidempään vuorovaikutusduunia tehneiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja vuosi vuodelta tuntuu pahenevan.
On tullut vastaan ihan käsittämättömiä tilanteita. MInäkin haluaisin kuulla, miten voisin viestiä kotiin "oikein". Nyt kun kerron, mitä on koulussa tapahtunut ja miten siihen olemme reagoineet niin yhä useammin saan tuohtuneen vastauksen, jossa
a) olen käsittänyt väärin ja tehnyt oikeusmurhan
b) toinen lapsi on ollut syyllinen ja vaikka ei olisikaan, niin silti sitä pitäisi rangaista
c) lapsi ei tule kouluun, ennen kuin asia on oikaistu
Silloin tällöin syytetään koulukiusauksesta ja lähes aina asian väärästä hoitamisesta. Aika tyypillistä on, että ilmoitetaan lapsen kertoneen aivan erilaisen tarinan, uskotaan sitä tarinaa ja ollaan nyt tuohtuneita, kun tilannetta on hoidettu väärän tarinan mukaisesti. Ei ole väliä, kuinka monta opettajaa ja oppilasta on todistanut toisin. Kyllä kai sitä nyt jokainen omaa lastaan uskoo...
En osaa antaa hyviä neuvoja. Aika ulalla ja ihmeissäni olen minäkin. En osaa sanoa muuta kuin, että lasten kanssa tulen toimeen, vanhempien kanssa olen ihan hoo moilasena ja ammatinvaihto tosiaan edessä. En aio pysyä ammatissa, jossa saan aika pienellä palkalla kuunnella todella törkeitä valheita aikuisilta ihmisiltä ja aitiopaikalta seurata, millaisia psykopaatteja ja narsisteja kasvatetaan siinä sivussa.
En tiedä onko tämä aihe palstalla loppuunkaluttu. Silti mulle oli aivan järkyttävää, miten vanhemmat reagoi viesteihin. Minulle yhteydenpito vanhempiin on uusi asia. Ja kun syksyllä alkoi ensimmäiset yhteydenotot, niin melkein pelästyin, kun jotkut vanhemmat tulevat linjoja pitkin kimppuun.
Jos olisit aloittanut ketjun näin, olisit saanut ihan toisenlaisia vastauksia. Aloituksesi oli valitettavasti muiden syyttelyä. Jos olisit jo siinä lähtenyt reflektoimaan omaa toimintaasi ja pohdiskelemaan oppimistasi, olisit saanut toisenlaista tukea pidempään vuorovaikutusduunia tehneiltä.
Minä olen lukija, jota kiinnosti ap:n aloittama aihe, koska se on minullekin ajankohtainen.
Vastasin vain tuolle yhdelle lopen kyllästyneelle keskustelijalle, että ei me kaikki olla kyllästytty tähän aiheeseen.
että vanhempiin ei juurikaan kannata olla yhteydessä. Kun pitää viestinnän minimaalisena, niin ei tarvi kuulla noita syyttelyjä ihmisiltä, joita en ole edes ikinä tavannut.
Voi olla, että joskus muutan mieltäni, mutta tällä hetkellä olen tätä mieltä.
Oma lapseni ei ole vielä kouluikäinen mutta omasta nuoruudestani muistelen seuraavaa
Minä ja veljeni olimme usein poissa vanhempien suostumuksesta. Lomailimme auringossa useita viikkoja ja sattuipa niitä päiviä, kun emme vain jaksaneet mennä kouluun. Aina saatiin läksyt lomalle mukaan. Joskus oltiin luettu liian pitkälle, mutta ei se tuntunut haittaavan. Joskus jäimme hieman jälkeen, mutta sitten otettiin muita kiinni. Aina pysyttiin kuitenkin hyvillä keskiarvoilla mukana.
Veljeni on KTM, minä tänä keväänä valmistuva DI.
Miten tämä on nykyään niin paljon hankalampaa?
Kaikki lapset ei ole niitä fiksuja, jotka oppivat olematta koulussa. Ja aina niiden huonompien oppijoiden vanhemmat eivät valitettavasti tajua realiteetteja.
ivaamaan ammattikoulun käyviä nuoria. Melkoisen paljon kusta päässä suoraan sanottuna!
Itse teen töitä nuorten kanssa ja en koskaan näe näitä opettajien valittamia curling-Pettereitä. Ihan tavallisia ja kivoja nuoria erilaisista perheistä.
Siksi joskus mietin, että olisiko opettajilla aihetta katsoa peiliin ja miettiä, soveltuuko alalle, jos aina joka vuosi tulee luokallinen kauheita curlinpellejä.
Lisäksi tuo ikuinen valitus vanhemmista ja työn raskaudesta. Yhteistyö toimii vanhempien kanssa yleensä hyvin jos on itse asiallinen. Jos yrittää kyykyttää, niin totta kai sieltä aikuiset ihmiset tulevat silmille. Hei ne vanhemmat on aikuisia ihmisiä, joiden ei tarvitse nöyristellä opettajia. Useat heistä tekevät todella vaativampaa työtä kuin 0pettajat ja tietotaitoa on kasvattamisestakin enemmän. Joten ei heitä tarvitse kohdella kyykyttäen ja ylimielisesti.
Yhteistyö toimii joidenkin opettajien kanssa hyvin , joidenkin ei. Sekin on kumma asia. Ja samaa sanoo kaikki luokan vanhemmat yleensä samoista opettajista.
Joten peiliin katsominen, jos luokka on täynnä sinun mielestä curlinpellejä ja kaikki vanhemmat avuttomia luusereita. Koska minä esimerkiksi teen näiden sinun nuorten kanssa töitä myös ja minä koen heidät ihan eri tavalla ja tulen hyvin toimeen heidän vanhempiensa kanssa.
Eräs palstamamma., joka on korviaan myöten kyllästynyt tähän opettajien marinaan ja valittamiseen kun nykyajan lapset on niin huonoja ja vanhemmat kauheita ja heidän tehtäviin ei kuulu mikään ja heidän työ on kaikkein raskainta.
En tiedä onko tämä aihe palstalla loppuunkaluttu. Silti mulle oli aivan järkyttävää, miten vanhemmat reagoi viesteihin. Minulle yhteydenpito vanhempiin on uusi asia. Ja kun syksyllä alkoi ensimmäiset yhteydenotot, niin melkein pelästyin, kun jotkut vanhemmat tulevat linjoja pitkin kimppuun.Jos tiedotan vanhemmalle, että koulussa on ollut tällainen tilanne teidän lapsella ja siihen on reagoitu tällaisilla toimenpiteillä, ja että kotona olisi hyvä keskustella asiasta, niin minulla oli sellainen lapsellinen oletus, että vanhemmat vastaisivat kutakuinkin: Kiitos tiedosta, keskustelemme asiasta, toivottavasti tilanne ei tule enää uudelleen eteen. Sittemmin olen oppinut, että kolmannes vanhemmista vastaa tuohon tyyliin, kolmannes ei edes lue viestiä, kolmannes alkaa syyttämään koulua / opettajaa / luokkakavereita, lapsi on tullut väärin kohdelluksi, pitää vaihtaa koulua tai vähintään opettajaa, jne. Tämä siis ensivastauksena ennen kuin vanhempi on selvitellyt asiaa mitenkään.
Joku on näihin ihmettelyihin täällä kyllästynyt. Jollekin toiselle ne ovat juuri ajankohtaisia tilanteita, joissa pitäisi oppia toimimaan.
Outoa! Olen joskus nuoruudessani opettanut työkseni. Tein aina lukuvuoden alussa suunnitelman, josta näkyi, mitä milläkin viikolla opetetaan, jotta päästään lukukauden aikana koko kurssin oppimäärä läpi.
Ei ihme, että jotkut opettajat jäävät ensin jälkeen ja sitten vetävät loppukurssin kiireessä lävitse, jos suunnittelutyö on jäänyt tekemättä.