*TAMMIMAMMAT*

Päätinpä aloittaa pinon het aamusta..Se olis jo keskellä viikkoa..Oli vähän rikkonainen yö.Piti herätä moneenkertaan..ja viideltä loppui uni sit kokonaan.Osa syynä oli varmaan kun illalla laitoin dynodaktariinin niin meinas vähän kirvellä..Doo,jos se hiivan piru ny lähtis paraneen.Keittelin tossa aamukaffeet ja herätin miehen töihin.Käyhän se näinkin,tyttö vielä nukkuu pitää herättää se tossa seittämän pintaan kahdeksalta alkaa jo koulu.Omaan masuun ei uusia. Meilläkin vaavi tykkää rymistellä enemmän iltaisin,päivällä antaa aina jotain merkkejä mut kylläpä se enemmän on iltapainotteista liikkumista." Pelotti" vähän laittaa se hiivapallero vaan kait se on ihan turvallista näinkin lopussa.Pakkohan se on hoitaa pois..eihän sitä voi olla mitenkäänpäin ku meinaa vähän poltella.Saatiin kaverilta eilen vauvan sänky aivanku uus niiden vauva ei oo siinä montaa yötä nukkunut.Pitää käydä vielä ostaan siihen se verhojutska kun oli kerennyt antaa sen jo pois.Tekis mieli kasata se sänky vaan ehkä on parempi et mies hoitelee sen homman..saattais tulla melko köpöstys jos mää sen kasaisin..ei tohis vaavia siihen laittaa B-) Milloinhan sitä " pääsee" synnyttään..tieten olis hyvä vauvan kannalta jos se vielä pari vkoo pysyis sisällä,mut toisaalta ittellä haluttais jo synnyttään.Alkaa tää masun kans lyllertäminen olla jo taas tältä erää koettu..Pitkä oon odotusaika,vaan tietäähän tuo ..9kk se on melkein vuosi ja se on tosiaan yhtä odotusta..ja jännitystä..vaan me aletaan olla jo loppusuoralla..

Meinaa hiki tulla kun juo samalla kaffeeta.Vaan nyt menen laittaan auton roikan nokkaan niin voi viedä tytön kouluun.



Hyvää työpäivää työläisille , mamma-ja sairaslomalaisille myös hyvää työpäivää,meinaan että ei nämä kotihommat tekemällä lopu ;)



lettis73 35+5

Täällä vähän samansuuntaista ku lettiksellä. Hiivaa parantelen ja masuun ei uutta. Pari päviää poika piti hiljaiseloa ja eilen hillu sit koko vkon edestä. Viime vkolla hiiva roihahti ihan kunnolla ja veristä mömmöäkin tuli ja tulee vähin edelleen. Ikävää. Nlatätillä kävin otattamassa näytteen ja sanoi vaan et hiivalta näyttää. Kertoo kokeiden tulokset vasta huomenna.



Aamulla oli hassua kun masukki heräs miehen herätyskelloon.



Eilinen päivä meni kyläillessä. Oli vähän rankkaa. Lauantaina ois yhdistetty shoppailu-syömis-leffapäivä ystävän kans Kuopiossa. Mennään kattoo Harry Potteria!



Tänään ohjelmassa pulkkamäkeä esikoisen kanssa ja joulutorttujen leipomista. Saas nähdä kuin onnistuu...



Peikkonen rv33

... siis siellä Linnan Juhlissa ja Frangen poseerasi punaisella matolla niin, että piti emännän hoputella eteenpäin...



Eipä ole minun maha vielä noin mahtavan näköinen, pieneksi kun " haukkuvat" edelleen. Vuokralaisen nimitin uudelleen, nyt hän on " Matikka" (ymmärrä: made, savoksi " matikka" ). Mutjuilee ja kutjuilee mahassa, ei enää potki pikkupotkuja, vaan koko maha vaihtaa puolta kun tämä asukki vaihtaa asentoa!

Ihanaa seurata sitä ja odotella tammikuun viimeisenä päivänä saapuvaksi!



Eilen sain vihdoin valmiiksi pestyä ja laitettua vaunut ja turvakaukalon.

-Onkos kellään kokemuksia kaukaloista enemmän? Olisi Britaxin vuoden vanha tiedossa ja nyt sain kolmen lapsen käytön jälkeen Chiccon (kirjoitetttiinkohan noin??). Kevyemmältä tuo tuntuu, kuin kokeillen se uudempi... vaan käyttökokemuksia kaivattaisiin!!!



Ja nyt töehin!

Tikru ja Matikka 32+1

Kyllä ne viikot vierähtää, nyt tosiaan jo keskiviikko menos!



Ja hiiva tuntuu monia vaivaavan, omani sain hoidettua, mulla tulee lähes takuulla antibiootista.. Se on kyllä ärsyä, mut onneks siihen on suht yksinkertaset lääkkeet, mäki hain sen yhden päivän Canesten-kuurin, ku varmistin eka neuvolasta, että se on ok kamaa käyttää.



Oma napa muuten.. Ihan hyvin heiluu nahka, ku tää hyyryläinen pönkää. On varmaanki edelleen perätilas, mutta en oo ihan varma, ku on tosiaan kova liikkumaan, mut huomenna neuvola, että kait se taas tunnustelee vauvan asentoo. Toivottavasti olis sf- mitta kasvanu, ku se viime käynnillä oli kuulemma vaan 25, se on aika vähä mun mielestä, mut en sitte oo sen kummemmin stressannu, ku ei terkkakaa siitä meteliä nostanu. (mustaki se Rosa Meriläisen masu oli aika möyheen kokonen!, mut niinhän me kaikki ollaan eri muotista!!)



Hyvä viikko ollu tähän asti, oon saanu paljo aikaseks,vaan eihän ne hommat silti tunnu tekemällä loppuvan.. Silti itsepäisesti pidän tavotteesta, että jouluksi lasten huoneet valmiiks, muista valmisteluista viis, meillä ei vieläkää oo jouluvaloja tms. joulukamaa esillä, eipä sitte ehdi niihinkää kyllästyä;) Toivottaasti vauveli jaksaa kans " tehdä remppaa" , ettei tarvi pakkolepoo...



Mut pitää ny kai lähtee kauppaan, ku jääkaapista katoo kohta valoki..



Ilosta keskiviikon jatkoo kaikille!



Hemppa ja Kaveri 33+1

Minua alkaa jo tämä raskaana olo kyllästyttää. Kun on niin kankea olo, nukkuminen vaikeaa jne... Mutta toisaalta taas toivon, että vauva pysyisi masussa mahdollisimman pitkään, kun arki kahden pienen kanssa hirvittää, yöherätykset mietityttää jne...



Ystäväni oli saanut lauantaina pojan. Ikävä kyllä asutaan niin kaukana toisistamme nykyään, ettei päästä vauvaa katsomaan, mutta kuvissa oli kyllä tosi suloinen. Että ne voikin olla suloisia...



Meillä oli maanantaina pojan korvienputkitusreissu. Sairaalassa meni koko päivä. Onneksi meni hyvin, poitsu ei ollut moksiskaan operaatiosta. Ja eilen vietiin hänet eka kerran elämässään pulkkamäkeen. Ensin hän katsoi pulkkaa vähän ihmeissään, mutta loppujen lopuksi oli kiukkuinen joka kerta kun vauhti loppui. Pitänee ruveta viemään häntä mäkeen useammin, tämä mamma vaan ei taivu mihinkään pulkkaan eikä poika mahdu siihen enää kaveriksi. Yksinään häntä ei uskalla mäkeen laittaa. Onneksi on isi olemassa, jolle voi homman nakittaa...



Mutta nyt hommiin, uloskin pitäisi suoriutua.



Tihveröinen rv33

Täällä myös herätty aikaisin, miehen herätyskello soi jo 4.45, enkä ole sen jälkeen nukkunut. Odotan nyt, että pikkukakkonen simahtaisi ensimmäisille päiväunille, jotta saisi itsekin vähän silmää ummistaa.



Viime viikolla neuvolassa kaikki oli ihan ok, huomenna taas neuvola ja perjantaina sitten viimeinen lääkärissä käynti. Kaitpa siellä painoarviota yms. tehdään. Masu on kasvanut ihan mukavaan kokoon, sf mitta viime vkolla oli 32. Huomaa sen siitäkin, että kohta ei talvitakki mahdu enää päälle tai ainaskaan vetskari ei mene kiinni...



Nyytti masussa liikuskelee paljon, varsinkin iltaisin masu hytkyy puolelta toiselle. Suonenvetoja on taas alkanut ilmaantua öisin, olivat välillä jo poissa. Kipeitä supisteluja ei ole vielä ollut, vain sellaisia, että maha menee kovaksi.



Vauvan tarvikkeet on laitettu, vaatteet silitetty, sänky kasattu, rasvat ja talkit ovatkin pikkukakkosen takia jo paikoillaan, vaippoja en oo ostanut kun aattelin, että pitää kokeilla äitiyspakkauksen kaikki merkit läpi, että tietää mitkä passaa pikku-Nyytille parhaiten.



Jouluakin olen yrittänyt laittaa, muutama lahja vielä ostamatta. Koristeita olen ripotellut ympäri taloa ja joulukortit odottavat pöydällä punaisessa kuoressa postiin viemistä. Eli tervetuloa joulu ja vauva!



Mimmu rv 36+3 kera leikkivän pikkukakkosen (ikää 1vee3kk)

Kyllä on jo päivät ihan sekasin ja vielä ku on pyhäpäivä keskellä viikkoa ei millään pysy enää perässä :)

Viime yö oli kyllä kamala en varmaan nukkunu yhtään ennenku mies lähti töihin 6 aikaan, sitten nukahdinkin ja heräsin justiinsa. Ei oo kyllä ennen ollu tollasta vaikeutta löytää nukkuma asentoa, kolme tyynyä on " apuna" mutta ei löydy sopivaa asentoa joka mielyttäis sekä äitiä että masuasukkia. Monoa tulee heti kylkiin jos yrittää niillä nukkua ja selälteen ku yrittää nukkua niin tuntuu ettei ilma kulje, mukanvaa :( Täällä masuasukki tuntuu liikkuvan aina, ei ole mitenkään painottunu iltaan tai aamuun. Tosin enemmän pyörii illalla ku oon makuulla, mutta potkuja ja pepun heilutusta tuntuu kyllä pitkin päivää. Ihan hyvä ettei tarvii siitä huolehtia. Ymmärti eilen vielä kääntyä pää alaspäin niin helpottu tuo olo huomattavasti :)



Tänään olis sitten synnytysvalmennus, saapahan jotain tekemistä etten vaan koko päivää ole. Illalla saan omat koirani hoitoon koko viikonlopuks :) kuulostaa hassulta, mutta muutin rivitalosta kerrostaloon eikä koirat ole tottunu siihen ettei pääse ulos koko ajan niin parempi niiden on olla vanhemmilla hoidossa. Nyt porukat lähtee pois ja saan omat karvajalat hoitoon. Onneks ei oo koolla pilattu, ku on noin loskanen keli vielä ulkona ns. taskukoiria :)



Mies hoputtaa koko ajan sairaalakassin pakkaamista, mutta en oo vielä katsonu sitä ajankohtaiseksi ku vielä yli kuukaus laskettuun aikaan. Täytynee hänen mielikseen se laittaa että saa mielenrauhan siitä asiasta.



Viikonjatkoja kaikille tammimassuille :D

Kiti76 + karuselli 33+3

Moi!



Huonosti nukuttu yö on täälläkin takana. Vessassa piti käydä moneen otteeseen, lonkat puutui, suonta veti jalasta, mies kuorsasi, Rontti potki ja... aamusta olis kyllä nukuttanut, mutta eihän se auttanut kuin töihin vääntäytyä. Tällä erää viimeistä kertaa.



Meen siis huomenna lääkäriin, ja mikäli se on terkan kanssa yhtään samoilla linjoilla, jään kotiin muutamaks päiväks " lepäilemään" = hoitamaan pakolliset työasiat kuntoon. Ihanaa, tää teinien perässä hiihtäminen meinaa olla kyllä ihan ylivoimaista.



Rosa Meriläisestä oli puhetta... minusta oli ihanaa nähdä toinenkin suunnilleen yhtä muhkeassa kunnossa oleva tammimamma kuin mitä itse oon :). Eli en taida sittenkään olla ihan ulkoavaruudesta tipahtanut, vaikka jatkuvasti mun masun kokoa kommentoidaankin.



Ei kai tänne muuta kuin töihin taas vaan. Huoh.



Lepoa kaipaava

SolAngel & Rontti 32+6

Vihdoin nukuin hyvin yöni. Selkää on alkanut polttamaan iltaisin. Tähän asti olen mielestäni selviytynyt erittäin hyvin lukuunottamatta normaalia supistelua. Huomaa että ollaan vaavin kanssa ihan loppu noihin pikkujouluihin ja muihin juhlintoihin, vie kyl mehut molemmista. Nyt maanantaina oli yhet viiskymppiset ja istuin kovalla penkillä n. 5 tuntia. Siis oli niin tuskaa selän kanssa ja sitten alko oudosti puutumaan oikean rinnan alta ja pistämään kovasti. En tie mitä mahto olla. Eilen vielä välillä kipeyty samasta kohtaa. Pelästyin oikein sitä puutumista kun oli tosi oudon tuntusta.



Tänään olis viiminen kerta mammauintia ja mulla viikkoja tasan 35. KAipa sitä sitten vielä uskaltaa mennä sinne... Ja huomenna vasta alkaa synnytysvalmennus. Vika kerta on vasta viikko ennen laskettua aikaa, hiukan kyl mietityttää sekin et mahtaako ehtiä sinne!



Täytyy varmaan lähtee käymään kirppiksellä ja kaupassa, on jotenkin masentunu olo. Josko se siitä piristyis. EN saanu edes joulukanavaa toimimaan netissä, plääh



Maariska 35

En jaksanut eilen kirjotella kun oli niiiiin masentunut päivä.



Käytiin maanantaina lääkärillä, joka totes että vauva on laskeutunut entisestään ja on nyt todella alhaalla. Kipeiksi muuttuneet supistukset on saaneet kohdunkaulakanavan lyhentymään 1,5cm:iin yli 3cm:stä (kahdessa viikossa) ja se on nyt siis auki sekä sisä- että ulkosuulta, ja lisäksi rakomaisesti auki muuten. Ja sit vielä vauvan pää painaa koko ajan joka entisestään provosoi avautumista. Että tällasta tänne...



Nyt ei sit saa tehdä viikkoon mitään - kirjoitan makuultaan tätäkin tekstiä. Lääkärikäynnistä saakka jokaikinen kipeä supistus saa aikaan ajatuksen " nytkö jo?" , mutta onneksi ne on toistaiseksi loppuneet itsestään muutaman supparin jälkeen.



Jotenkin kai ennakoin tätä, ja kerkesin viimeviikolla pestä ja laittaa kaikki vauvan tarvikkeet ja oon ostellut tässä syksyn mittaan kaiken muunkin mitä tullaan tarvimaan (kärryt, pinnasängyn, kaukalon, toppahaalarin jne...), ajatuksella ettei tarvi sitten ison mahan kanssa kaupoilla kierrellä.



Nyt sit vaan odotellaan ja ihmetellään - suht hyvillä viikoillahan tässä jo ollaan, mutta kyllä tuon pikkuisen sois vielä muutaman viikon massussa pysyvän.



Marissa+Varaslähdön yrittäjä 33+1

todellakin huomenta, sillä heräsin vasta...Yöllä taas kummallista kipuilua joka paikassa ja möyhimistä viiden tyynyn kanssa. Niinpä pitää nukkua silloin, kun pystyy..vaikka sitten keskellä päivää!Olen selkeesti alkanut väsähtää ihan mahdottomasti!!!Nukuttas ja nukuttas vaan. Sitäpaitsi tuo ylhäällä olo ja kävely ei todella järin mukavaa olekaan!Vatsa kiristelee aika usein varsinkin jos liikuskelen. Nyt siis supparitkin jo seurana kaiken muun päälle.



Näin unta, että lähdin laitokselle ja mä vaan hoin etten mä vielä mitään synnytä, että miksi ihmeessä me nyt tänne synnärisaliin oikein jo tultiin?! :)



Eilen ystäväni (th) koklasi mun mahan ja sanoi että vauva on todellakin pää alaspäin ja jo kovasti laskeutunut!!!!!!!!!!!!!!Sit vielä kokeili että on tilaa kyllä vatsan kasvaa. Hänen mielestään kaunis vatsa. Kokemusta hänellä on kun neuvolan terkkana toiminut aikanaan!Ihana oli saada varmuus siitä, miten päin mönkijäinen on!!Saa nähdä lyhentääkö/avaako nää supparit ja lähtökuopissa oleva pää sitten noita kanavia...Parin vkon päästä lkri. Jännää painon tunnetta ja kipeitä vihlaisuja tuntuu myös peräsuolessa!!???Ajoittain siis.



Juu, oli Meriläisen Roosalla aikas muhku maha!!Varmaan aika alkupäätä tammikuuta la!?Taisi siellä muitakin tuoreita äitejä ja odottajiakin olla!Jotenkin tuntuu, että kaikki on raskaana ja saaneet vauvoja :) Putkinäkö käytössä !!! :)



Meeris 33+4

Meillä tuoksuu vielä eilen leipomani piparit! (Ja omakehu ;)) Yritin houkutella miestäkin leipomispuuhiin mukaan, sanoin, ett olis kiva leipoa " koko perhe yhdessä" ;). Osallistu sitte vaan syömäpuoleen -varsinkin siinä vaiheessa kun koristelin piparit irtokarkeilla. Ne miehet...



Ilmotin itteni just sairaaks loppuviikoksikin. Edelleen oon valvoskellu yöllä kipeitten jalkojen, tukkosen nenäni, huonon asennon tai millon minkäkin syyn takia... ja väsyneenä minusta ei töihin ole.



Nyt kun olen yöllä valvonut, niin meidän masukki tuntuukin möyryävän yöaikaan. Elikkäs kun olin niistä liikkeistä huolissani, niin jospa vaavin vuorokausirytmi onkin kääntynyt noin päin?! En vaan ole unenläpi sitä tajunnut?!



mimmu:No huh! Jopas sulla on kaikki laitettuna! Kateeksi käy, vakkei itelläkään mikään mahdoton tilanne ole! Joulupuuhat on kyllä alkutekijöissä, se tulee taas niin äkkiä. Mikä siinä onkin, että aina tulee kiire, vakka oishan sitä vuosi akaa valmistella?



Kommentoin " lasketunajan kaimalleni" =SolAngel ja mullekin kasvatusasiaan vähän omia näkemyksiäni. Juu siis periaatteita on, katsotaan sitte mitkä toteutuu kun oma lapsi syntyy. Tähän asti kun ollaan kasvatettu naapurin " kakaroita" ja puhuttu ystäväperheiden seläntakana tyyliin, että sitten kun meillä on omia, niin ei anakaan noin tai näin... SolANgel kysyi hyvästä vanhemmasta. Niin vauva-aikana ainakin sensitiivinen ja vauvan tarpeisiin vastaava vanhempi on " hyvä" . Hellyys, rakkaus ja rajat jatkossa.



Sitten enyoko se mainitsi nämä kauhukakara ohjelmat? Niitä itsekin katselen ja olen paljolti samoilla linjoilla. Se näissä ohjelmissa vaan häiritsee, kun usein lapsi jätetään yksin raivonsa kanssa. Nykykäsityksen mukaanhan lasta ei saisi raivoavana jättää yksin huoneeseen, vaan aikuisen pitäisi mennä mukaan. (Vaikka lapsi huutaisi ja raivoasi, että " haluun olla rauhassa, mene pois." ) Itse olen ajatellut mennä raivoavan lapsen lähelle ns.myötäelämään kiukkua. Tilanteen mukaan otan lapsen syliin tai haliin tai olen vain lähellä. Jos oma kantti ei kestä, on tietysti parempi lähteä pois rauhoittuakseen ja palata sitten lapsen luo tai vaihtaa " kehiin" toinen aikuinen. Mutta jälleen totean, periaatteet voivat romuttua, kun masukki on uhmiksessa/murrosiässä...



Harmi, kun multa jäi Rosa näkemättä! Kateltiin kyllä ystävien luona sivusilmällä juhlia, mutta taidettiin läheteä kotiin nukkumaan ennen Meriläisen sisäänmarssia.



Johan tuota tekstiä taas tulikin! Vointeja kaikille:etenkin te jotka viel töissä sinnittelette, tsempit vaan! Eevi 32+6

Kirjottelenpa minäkin muutaman rivin.



Kävin aamupäivällä mittauttamassa verenpaineen neuvolassa ja sillä saralla toistaiseksi ainakin kaikki ihan hyvin. Turvotusta on mutta se kai kuuluu tässä vaiheessa taudin kuvaan. Meillä on la 24.1. ja silti ollaan jo ihan valmiita lähtemään synnyttämään; ei niinkään tavaroiden ja hankintojen puolesta vaan siksi, että neuvolassa täti uumoili josko vauva kumminkin tulis jo tän vuoden puolella. On kuulema masukki laskeutunut jo tosi alas ja ollut raivotarjonnassa vissiin ainakin kolme viikkoa. Hankintoja on vielä, mutta tänään sain anopin kanssa kaupungilla käydessäni pinnasuojat, lakanasetin ja hoitoalustan... ja mikä parasta ei tarvinnut itse ostaa kun mummi halusi ne maksaa. Ei meillä kuulema ole liikaa rahaa. Ja se on kyllä totta. Pitihän siinä sitten muutama kyynel kiitoksien lomassa tirauttaa. =) Olen ollut niin herkkänä viime aikoina. Mutta nyt on vauvalla kamat joilla laitta sänky nätiksi. Vaatteiden, ja muitten kimpsujen, pesu on ollut tämän viikon ohjelmaa. Vielä olis toppavaatteet odottamassa. Ja sitten pitäis pakata se sairaalakassi. Neuvolassa siitä muistutteli ja muruhan olis pakannu sen jo varmaan kesällä jos olisin antanut luvan. =D Tulevaa isää taitaa jännittää melkolailla, kun viimeisen perhevalmennuksen jälkeen totesi " Voi lapsiraukkaa, mitenköhän me osataan sitä hoitaa..." .



Tiistaina mennään taas äippäpolille ja sen jälkeen käydään siellä viikottain. Kuullaan taas missä mennään ja nähdäänkin tietysti meidän pikkunen. On se aina niin hellyyttävää kun isi katsoo melkein tippa silmässä kun vaavi hyörii ja imee peukaloaan.



Johan tuli jaarittelu, keskiviikon jatkoja kaikille mammoille!



-J ja Röllimaha- 33+1



p.s. Mä olen suurinpiirtein Rosan mitoissa ( . )

Kyllä on ihanaa olla äitiyslomalla! Edellisestä kerrasta on jo sen verran aikaa, että vaikka ohjelmaa riittää tällä kotonakin, tuntuu hienolta kun voi tehdä kaikenlaista omaan tahtiin! Tänään olin heti aamusta neuvolassa kun sain esikoisen kouluun ja hyvältä näytti tilanne, vauva on kyllä kuulemma napakasti kiinnittyny ja tosi alhaalla, mutta supisteluja ei oo ollu... Hemis oli aika alhaalla mutta th sanoi vaan että söisin C-vitamiinipitoisia hedelmiä niin rauta imetyis paremmin, ei tarvii ainakaan vielä ihan silkka rautaa alkaa syömään. No se ei varmaan oikeen sopiskaan yhteen ton APC-resistenssin kanssa, kai?



Nyt pitäis tosiaan alkaa pestä valmiiksi niitä vauvan vaatteita ja pakata se sairaalakassi kumminkin. Huomenna mulla onkin äitipoli, sitten tietää vähän painoarviota ja " pääsee" sydänkäyrään" yms. Tietysti ton hyytymisjutun ja edellisten raskauksien takia seuraavat tarkeemin vaikka kaikki onkin mennyt hyvin. :)



Olen muuten varmaan minäkin aika samoissa mitoissa kaiman, siis Meriläisen kanssa, kyllä se olemus tutulta näytti...



Nyt tais kulta tulla töistä, menen sitä moikkailemaan, mukavaa keskiviikon jatkoa tammimasuille!



Rosa rv 35

Niin sanoi mieheni Rosa Meriläisen nähtyään, että " nyt uskon että sulla on pieni maha." Ja minun oli pakko mennä eteisen peilistä toteamaan samaa. Rosaan verrattuna minun mahastani ei varmaan koskaan vauva synnykään. Mulla mahtuu talvitakki kevyesti päälle, eivätkä ulkohousutkaan kiristä (välillä tosin tipahtavat mahan alle). Siinä suhteessa olen onnekas ja vähävaivainen.



Tänään oli ohjelmassa Suuri Joululahjaostosreissu. Oltiin etukäteen mietitty kaikki tarvittava ja valittu tarpeisiin vastaava kauppakeskus. Aamun puolella huomasin sitten, ettei mahakas ole paljoakaan liikuskellut. Normaalisti heräilee viimeistään aamukahvien jälkeen. Odoteltiin ja odoteltiin. Mies soitteli kitaralla bassokomppeja, niihin vatsa on yleensä viimeistään herännyt. Ei mitään. Minä join ja söin. Vaikutuksetta. Vihoviimeisenä keinona aloin pukkailla elämää kumpuun, mutta sekään ei auttanut. Pelkkä hiljaisuus vain. Jonkunlaista venyttelyä sieltä vihdoin tunsin. En kuitenkaan uskaltanut lähteä kevytmielisesti shoppailemaan, vaan lähdettiin naistenklinikan kautta.



KTG:ssä olin maannut kymmenen minuuttia, kun elämä vatsaan palasi. Helpotuksen huokaus. Siitä lähtien elämöinyt tavalliseen tapaan. Mutta piruvie - tämä on älytön stressi. Huomenna onneksi labraa taas, en yhtään ihmettelisi, jos maksa-arvot olisivat nousseet, sillä kutina on ainakin voimakkaampaa. (Tai sitten siihenkin reagoi herkemmin.) Ja perjantaina äitipoli. Toivottavasti en joudu osastolle.



Kasvatuksesta: meillä on rangaistuspaikkana nurkka, jossa lapsi saa olla toki miten päin haluaa. On tavallaan erotettava uhmaikäisen raivari ja rangaistava pahanteko. Nuo raivarit yleensä tuppaa olemaan sellaisia, että lapsi itsekin menee niissä jonkunlaiseen tunnesolmuun. Niissä olen käyttänyt kiinnipitotekniikkaa (lapset kutsuu sitä kuristukseksi). Otan raivoavan lapsen syliini. Pidän sitä sillätavalla määrätietoisesti, ettei pysty itseään tai minua vahingoittamaan, mutten tietenkään satuta. pidän itseni rauhallisena. En lähde lapsen kanssa keskustelemaan. Hoen jotain sellaista, kun " tässä ollaan, kunnes olet rauhoittunut. Sitten päästän sinut pois." Yleensä lapsi itkee ja huutaa aikansa (vanhimmainen yritti saada minut neuvottelemaan, en lähtenyt siihen mukaan, sillä hän on valtavan taitava manipuloija oikea pussiinpuhuja). Lapsi rauhoittuu ajallaan, ja tilanne päättyy rauhalliseen halailuun ja homman läpipuhumiseen.



Kiinnipidon hyviä puolia: Aikuisella säilyy auktoriteetti. Olen kasvattajanurani aikana ehtinyt senkin hukata antamalla liikaa periksi tietääkseni sen tärkeyden. Aikuisen on helppo säilyttää rauhallisuutensa. Tunnemylläkkään joutuu todella helposti itsekin mukaan tunteiden tasolla, eikä siitä hyvää seuraa. Kiinnipidon lopettaminen on " kaunista" . Lapsen ei tarvitse kantaa täyttä vastuuta negatiivisista tunteistaan, vaan aikuinen voi auttaa lapsen myrskyn läpi (antamatta periksi).



Huonoja puolia: Vaatii kanttia olla tiukka lapselle. Vaatii ymmärrystä lopputuloksesta viedä kiinnipito läpi. Todella raivoava lapsi on tiukka vastus hienoillekin tarkoituksille.



Toisaalta tavallisessa tilanteessa ei tuollaiseen järin joudu. Minun lapsistani oikeastaan vain esikoinen (se jonka kanssa olin aikani hukassa) on tarvinnut kurssin tarkennusta. Muut ovat olleet varsin helppoja kasvatettavia, ei mitään valtavia uhmia. Välillä suuttuvat ja polkevat jalkaa, mutta järki niillä on ollut kokoajan tunnetasollakin päässä.



Anteeksi lipsuin aika pitkäksi aikaa tuonne kasvatuksen puolelle. On vaan minusta niin mielenkiintoinen aihe. Puhukaa rakkaat esikoisen odottajat miestenne kanssa siitä, miten teitä lapsuudessa kasvatettiin. Ne erot saattavat olla jatkossa hyvinkin merkittäviä.



Nyt vähän kahvia lisää ja pienimuotoista työntekoa.



enyo 36+1

Aamulla ei olisi millään jaksanut nousta. Pakko se vaan oli lähteä töihin.

Nyt on alkanut tulla niitä suonen vetoja vasempaan jalkaan, ai että ne tuntuukin sitten kivalta. Ostin tässä pari kuukautta sitten lasten tarvikeliikkeestä korun, se helisee hiljaa kun liikahtaa. Vauva kuulema kuulee sen ja rauhoittaa vauvaa. Sitten myöhemmin kun on syntynyt se tunnistaa äänen.

Joskus olen tehnyt niin että kun se alkaa mahassa potkia niin helistän korua. Kieltämättä silloin se pysähtyy ihan kuin kuuntelemaan ääntä.

Toivottavasti tänä yönä saisi paremmin nukuttua.

Mä lähden paistamaan joulutorttuja kun tekee niitä niin kovasti mieli.

Hyvää yötä teille muillekin odottajille!



Taru.tt rv 33