Miksi raahaatte pieniä lapsia mukaan kauppareissulle?
Kävin äsken tekemässä viikonlopun ruokaostokset ja kaupassa oli monta perhettä pienten lasten kanssa tekemässä omia ostoksiaan. Pienet vauvat rääkyivät toppahaalareissaan ja vähän vanhemmat taaperoikäiset täystuhot juoksivat kilpaa käytävillä, ja vanhemmat näyttivät pahantuulisilta ja stressaantuneilta.
Miksi ihmeessä siis noita ihan pienimpiä pitää ottaa mukaan sinne kauppaan kuumissa haalareissaan ja vielä influenssakaudella?
Ymmärrän kyllä yksinhuoltajat sekä sen, jos kipaisee hakemassa jonkun unohtuneen maitotölkin tms. vauvan kanssa, mutta että mennään tekemään monen päivän ostokset koko perheen voimin!
Miksei äiti tai isä voi käydä yksin kaupassa, kun toinen vanhempi on kotona lasten kanssa?
Kommentit (43)
Meillä minä käyn yleensä kaupassa lasten kanssa. Mies remontoi kotia, eikä siinä samalla voi vahtia lapsia. Lasten kotiin jättäminen aiheuttaisi oikeita vaaratilanteita, kirkuminen kaupassa vain ärsytystä kanssaihmisissä.
Mutta yhtä asiaa en ymmärrä minäkään: Jos siellä kaupassa on tarkoitus tehdä perusteelliset ostokset (siis ei vain kipaista sitä puuttuvaa maitotölkkiä) niin miksi niitä lapsia ei voi RIISUA? Minä riisun kauppaan mennessä lapset sisävaatteille (riisuin jo vauva-aikana), niin eipähän ainakaan huuda siksi, että on kuuma.
Eivät minua siis nuo lapset häirinneet - esim. ihan normaalia vauvan huutaa jos on kuuma/liian paljon vieraita ihmisiä/liian kova häly... Eikä pieni taaperokaan aina osaa käyttäytyä eikä sekään haittaa.
Ihmettelen vain miksi jotkut tosiaan haluavat kiusata lapsiaan (kuten joku sen "vitsikkäästi" ilmaisi) näin?
-ap
Meillä minä käyn yleensä kaupassa lasten kanssa. Mies remontoi kotia, eikä siinä samalla voi vahtia lapsia. Lasten kotiin jättäminen aiheuttaisi oikeita vaaratilanteita, kirkuminen kaupassa vain ärsytystä kanssaihmisissä. Mutta yhtä asiaa en ymmärrä minäkään: Jos siellä kaupassa on tarkoitus tehdä perusteelliset ostokset (siis ei vain kipaista sitä puuttuvaa maitotölkkiä) niin miksi niitä lapsia ei voi RIISUA? Minä riisun kauppaan mennessä lapset sisävaatteille (riisuin jo vauva-aikana), niin eipähän ainakaan huuda siksi, että on kuuma.
Aivan.
Kuvitelkaapa itse, millaista olisi raahustaa tonnin painavat pilkkihaalarit päällä kaupassa, josta et itse saa edes ostaa mitään.
Eikö olisi järkevämpää tosiaan joko a) pukea lapset lähtökohtaisesti kevyemmin (eli ei suoraa pulkkamäestä Citymarkettiin; kevyemmillä vaatteilla pärjää, jos kauppaan mennään lämpimällä autolla) tai b) tosiaan riisua ne ylimääräiset vaatteet?
Kuinka vaikeaa se voi joillekin olla?
eikä meitä stressaa käydä yhdessä kaupassa viikonloppuisin. Jos käymme kaupungilla/ostoskeskuksessa, käymme samalla syömässä, jos vaan ruokakaupassa käymme samalla kävelylenkillä.
Ilmeisesti meidän lapsi on joku friikki, kun on aina viihtynyt näillä reissuilla ihan hyvin ilman kirkumista/juoksentelua/raivareita. Sopivasti vaatetusta (vähennetään tietty sisätiloissa talvella), nälkä ja vessatarpeet otetaan ajoissa huomioon, jutellaan kovasti lapsen kanssa jne. perusjutuilla on piltti pysynyt tyytyväisenä (ja joo, tiedän ettei kaikilla ole näin helppoa kun lapset on erilaisia). Eikä edes olla onnistuttu mitään influenssia saamaan, lapsi ollut elämässään (ny 4 v) kerran kuumeessa 1 päivän ja kerran vatsataudissa 1 päivän.
kultaisilla 70-80-luvuilla. Asuivat kaukana sukulaisista, joten lapsenvahteja ei ollut ja meitsi keikkui mukana kaupoissa yms. Äiti on kertonut että käyttäydyin aina (eli ainakin suurimman osan ajasta, aika kultaa muistot jne. ;) hyvin ja miksi en olisi käyttäytynyt koska musta oli KIVAA olla mukana! No, silloin kun mentiin ostamaan iskälle vaatteita niin en tykännyt kun miestenvaatekaupat oli minusta tylsiä mutta mulla oli aina joku lelu mukana ja sen avulla viihdyin.
Että ei jäänyt traumoja ainakaan meikäläiselle.
Haluamme ärsyttää kaltaisiasi ihmisiä Ja tietysti kiusata lapsia.
Olemme just kohta lähdössä Kantsun Prismaan huudattamaan väsyneitä ja nälkäisiä 1- ja 2-vuotiaita kaksosia. Siis neljää lasta kerralla. Kas kun kenkiä ei oikein sovittamatta voi ostaa.
Mies oli lähdössä aamulla Citymarketiin tekemään viikonlopun ruokaostokset. Lapset halusivat mukaan ja tottakai pääsivätkin. Miksi eivät olisi?
Eivät kuulemma riehuneet tai käyttäytyneet muutoinkaan huonotapaisesti. Valitsivat yhdessä mm. viikonlopun ruuat, pillimehut ja hammastahnaa. Päällä ei tietystikään ollut paksuimpia toppahaalareita ja ulkovaatteita vähennettiin sisään tultaessa. Oli varmaan tosi kamalaa muille kaupassa kävijöille ja lapsille itselleen...
Meillä lapset ei ole ikinä kitisseet kaupassa, eivätkä ole olleet täystuhoja. Kilttejä muksuja, nuorinkin sanoo kohteliaasti moi kaikille kaupantädeille. En ole kyllä ikinä edes kaupassa ollessa huomannut, että kenenkään muunkaan vauva olisi kitissyt tai taapero ollut täystuho :O
Pääsääntöisesti vain jompikumpi vanhemmista (yleensä mies) käy kaupassa, mutta välillä käydään kaikki yhdessä.
Kauppareissut ajoittuvat iltaan, ja vauva saa siinä näppärästi iltaunet, koska hän nukkuu autossa ja sen ajan kun ollaan kaupassa. Meillä oli ennen miehen kanssa tapana käydä aina yhdessä kaupassa, se oli ihan kivaakin. En tiedä miten vauva häiriintyy siitä, että ostetaan monen päivän ostokset eikä vain sitä maitotölkkiä?
Juoksentelevat taaperot asia erikseen, se onkin yhtä kärsimystä.
jos peruskäsitys on se, että taaperot juoksentelee ja huutaa ja vauvakin vain rääkyy. Mulla on vauva, ei ole ikinä huutanut kun ollaan käyty kaupassa. Yleensä on nukkunut sen ajan. Miehellä on 2 lasta, tutustuin heihin kun nuorempi oli vielä taapero. Ihan normaalisti hekin osasivat olla kaupassa, vaikka vilkkaita ovatkin. Kukaan ei juoksennellut saati sitten käpelöinyt toisten ostoskoreja tai irtokarkkilaareja.
Samoin minä kävin lapsena usein äidin kanssa kaupassa. Keräsin tavaroita koriin ja se siitä. En tiedä, miksi joidenkin lapset tuntevat kovasti tarvetta huutaa ja kiljua, ehkä heidän sanomisiaan ei muuten huomioida.
Mun täytyy näyttää mein Jennica-Jassiina ja Nico-Yamppaa kaikille et meil tällaset kullanmurut on. Kun ne on aikaan saatu nii täytyy näyttää kaikille et me ollaa onnellinen perhe.
t. äiskä Korsosta
se ajatusmaailma on outo, jos kokee ruokaostosten tekemisen ja pyykkipulverin valitsemisen olevan KIUSAAMISTA... Se ei ole kiusaamista, jos ei koko ajan sata lasissa viihdytetä, se on tavallista elämää.
Tai rääkyviä vauvoja.
Vaikka lapsia on paljon vanhempiensa kanssa :)
Mutta koskaan en ole törmännyt ap:n väittämään :)
Perheet on erilaisia. Perheet tekee asioita eri tavalla. Toiset haluaa käydä kaupassa yhdessä. Toiset haluaa tehdä ruokaostokset yksin. Molemmat ihan yhtä hyviä tapoja.
Perheet on erilaisia. Perheet tekee asioita eri tavalla. Toiset haluaa käydä kaupassa yhdessä. Toiset haluaa tehdä ruokaostokset yksin. Molemmat ihan yhtä hyviä tapoja.
Tuskin se vauva saa päättää. Satavarma olen, että mieluummin olisi jossakin muualla.
..niin pitä mennä sinne ostoskulutushelvettiin viettämään aikaa kun se on niin kivaa.
mies, nainen ja kaksi lasta (vauva ja 3v) kärryissä. Koko perhe ei kuitenkaan ole mukana. Mies ei suostu menemään kauppaan yksin (ja syyt tietäen olen tämän mukisematta hyväksynyt), minä taas en niistä viikon ostoksista selviä yksin, koska kaupassa ei ole ostoskärryjen työntöpalvelua. Selkäni ja polveni eivät kestä kauppakärryjä edes puolillaan. Isommat lapset (6v, 8v ja 10v) jätetään yleensä kotiin...
Mitäkö meidän siis pitäisi tehdä? Pitäisikö mun käydä kaupassa yksin joka päivä (koska sen kokoisista ostoksista EHKÄ selviäisin ilman fyysistä apua)? Vai kenties jättää vauva ja täystuho lapsenvahdin hoidettavaksi ostosten ajaksi vai kenties palkat mulle kauppaan henk.koht. avustaja? Kuten sanottu, se ei ole mahdollista että mies menisi yksin.
En tosin edes muista koska vauva olisi kaupassa "rääkynyt" tai tuo 3v mitään huonotuulista mekkalaa pitänyt. Valitettavasti 3v kuitenkin tykkää kovasti mm. laulaa kaupan kaikuvissa tiloissa.
Perheet on erilaisia. Perheet tekee asioita eri tavalla. Toiset haluaa käydä kaupassa yhdessä. Toiset haluaa tehdä ruokaostokset yksin. Molemmat ihan yhtä hyviä tapoja.
Perheet on erilaisia. Perheet tekee asioita eri tavalla. Toiset haluaa käydä kaupassa yhdessä. Toiset haluaa tehdä ruokaostokset yksin. Molemmat ihan yhtä hyviä tapoja.
Tuskin se vauva saa päättää. Satavarma olen, että mieluummin olisi jossakin muualla.
teillä aina sen mukaan, mitä vauva haluaa? Sehän tarkoittaisi luultavasti pelkkää 24h syliä ja kotona olemista.
Me käydään välillä kaupassa yhdessä, minä, mies ja vauva. Vauva yleensä nukkuu. Meistä on miehen kanssa aina ollut kiva käydä yhdessä kaupassa, joten käydään toisinaan edelleen. Got it?
Miksei äiti tai isä voi käydä yksin kaupassa, kun toinen vanhempi on kotona lasten kanssa?
Meillä on matkaa kauppaan ja täytyy mennä autolla. Minulla ei ole korttia. Mies taas tuo aina vääriä tuotteita tai jotain tärkeää unohtuu ostaa, vaikka tehdään kauppalista.
Että pääsisivät jonnekin "ulos" tänään, eivät oikein tarkene -15 asteessa ulkona pitkään. Käytiin samalla syömässä ranskalaisia.
Tottakai kaupassa voi käydä ilman lapsiakin jos se vaan on mahdollista, mutta minäkin muistan käyneeni lapsena kaupassa äidin kanssa, usko tai älä. Juu, en kovin kauan kerrallaan (ja sitä vaatetusta voi tosiaan vähentää pakkasilla, kun menee pidemmäksi ajaksi sisätiloihin), mutta monta kertaa viikossa. Silloin lapset elivät normaalia perhe-elämää, ei järjestetty pedagogisesti soveliasta ohjelmaa aamusta iltaan tuottamaan lapselle jatkuvaa nautintoa. En kärsinyt kovasti.