Koulumaailmassa viimeistään huomaa mikä ongelma on
kun lapsi saa liikaa huomiota eikä opi sitä jakamaan. Kysykää keneltä tahansa opettajalta sitä mitä ongelmia tällainen lapsi aiheuttaa.
Ei siis ole ollenkaan huono asia jos lapselle syntyy sisarus. Ei myöskään ole ongelma vaikka ei syntyisi jos vanhemmat osaavat kasvattaa ainokaistaan terveellä järjellä (onneksi monet osaavat).
Kommentit (4)
joten on ihan sama onko niitä lapsia siinä yksi vai viisi, lapsi ei opi jakamista ja toisten huomioonottamista ilman aikuisen tukea. On ihan aikuisen omasta eettisestä tietoisuudesta ja kasvatuskyvyistä kiinni oppiiko lapsi jakamisen taidon, ei siitä kuinka monta lasta perheessä on.
Ja tosiaan, tutkimusten mukaan perheen ainokaiset lapset osaavat jakamisen paremmin kuin useampilapsisten perheiden lapset.
kuin monilapsisen perheen lapset.
Jakamiseen oppimiseen tarvitaan vertaisryhmä, ja toki sekin vaikuttaa että päiväkodin tavarat eivät ole kenenkään omia.
Sisarusjoukossa jakamista ja vuorottelua ei opi niin hyvin.
Ja tosiaan, tutkimusten mukaan perheen ainokaiset lapset osaavat jakamisen paremmin kuin useampilapsisten perheiden lapset.
paremiin jakaa asioita toisten lasten kanssa sekä ovat sosiaalisilta taidoiltaan taitavampia. On mytti, että ainokaiset olisivat itsekkäämpiä tai omaisivat heikommat sosiaaliset taidot.
On myös todettu, että pienempi kuin 4 vuoden ikäero esikoisen ja seuraavan lapsen välillä heikentää esikoisen psyykkistä hyvinvointia.
On myös tutkimustuloksia, että esikoisen älykkyysosamäärä on noin 5 yksikköä korkeampi kuin seuraavien sisarusten. Vanhemmilla on yhden lapsen kanssa enemmän aikaa dialogiseen vuorovaikutukseen ja lapsen ohjaavaan kasvatukseen kuin jos lapsia on enemmän, tämä ainakin selittää eroa.
Näin siis keskimäärin, yksilöllisiä eroja tietysti on.