tänään tasan viisivuotta sitten klo 8.13 poikani kuoli

Varmasti raskas päivä. Kaikkea hyvää sinulle ja lähipiirillesi.

meillä kaikilla on menetyksemme joiden kanssa on pakko jaksaa elää ja olla.



En jaksa enää laskea vuosia, montako on, kun asioista on kulunut niin monta vuotta.

Olin 15 v kun äitini kuoli lokakuussa -80. Oli alle 40 v.

olin suunnilleen 26 v kun isäni kuoli alle 50 vuotiaana.

Lasteni isän nuorempi veli kuoli 14-vuotiaana joulukuussa -87.

Lasteni isä kuoli alle 40 vuotiaana 2001.

Lasteni isovanhemmat ovat menettäneet molemmat poikansa, suru on varmasti ollut suunnaton.



En muista vuotta, enkä enää omaa ikäänikään, olisikon ollut 14 ? vai ennätikö jo 15 täyttää, kun täti kuoli, pieni serkkuni jäi äidittömäksi. Hautajaisissa oli järkyttävää katsoa pienen serkun ääretöntä, pojatonta surua, ja tädin veljien, isojen karskien miesten murtumista surun alla, kun varsin nuori sisko haudattiin.



Minun mummoni on jo vanha, hän on saattanut hautaan kolme lasta ja oman miehensä; esikoinen kuoli aivan vauvana. Ainoa tytär kuoli kolmekymppisenä. Esikoisen jälkeen syntynyt poika, isäni, joka kuoli alle viiskymppisenä. siinä on surua kerrakseen yhdelle kovaa työtä ja kovan elämän muutenkin eläneelle ihmiselle.



Minä olen saattanut hautaan vanhempani ja lasteni isän ja kaksi keskenmeno-vauvaa.



Omat lapseni olivat jo teini-ikäisinä puoliorpoja. Toivon, että Jumala on suonut minulle elämää vielä pitkälti, ettei lapseni jää orvoksi, vaan eläisin pidempään kuin isäni, yhtä pitkään vähintään kuin tuo mummoni.

Kuten kuka tahansa normaali ihminen, sä haluat tehdä muutakin kuin pitää tuota ahdistavaa asiaa sisälläsi. Ja kuten kuka tahansa normaali ihminen, sä haluat myötätuntoa.



On käsittämätöntä, minkälaisia ihmissaastoja täällä av:lla on. He ilmeisesti pitävät kirjoitusta provona, tai miikä pahempaa, heidän mielestään aihe on niin tuskallinen, etteivät kestä kuulla sitä ja ovat LOUKKAANTUNEITA, kun heidän elämäänsä häiritään tällaisilla vaikeilla asioilla. Totaali-idiootit.



Mä olen tosi pahoillani puolestasi ap ja toivon, että elämääsi mahtuu myös iloisia ja hyviä asioita. Ennen kaikkea älä syyllistä itseäsi siitä, mitä tapahatui. VOimia sinulle.



Ja te palstan tunnekylmät siat: HÄVETKÄÄ

Poikasi teki, niin kuin sillä hetkellä parhaakseen näki. Toivottavasti on nyt paremmassa paikassa ja hänellä on hyvä olla.